-= Maatalous Foorum =-

Enpä taida uskaltaa tehtä mitään johtovirityksiä tuollaiseen väyläohjattuun elektroniikkaan ellei ole aivan varma mitä on tekemässä.

Asian sivusta.. Onkos täällä kuinka monta Valmet/Valtra leiristä JD:n käyttäjäksi siirtynyttä viljelijää muutenkin kuin hankkija-aatteen vuoksi? Ei vaan, tosiasiaa talon seuraavaa traktoria mietitään kun tuo käytettynä ostettu Valtra 6800 (nyt 4400h) on osoittautunut lieväksi pettymykseksi vaikka onkin vanhan 705:n jälkeen melkoista luxusta. Talossa ei enään olla niin merkkiuskollisia kuin aikoinaan, kaikki traktorit yhteisomistuksessa ollut 168 ferguson sekä 7700 ford ovat olleet Valmetteja 361d:stä lähtien. Lähinnä polttoaine/huoltokustannukset painavat vaakakupissa tällä hetkellä, valtra on tuskallisen kallis pitää stanadynen rivipumpulla jolle löpö maistuu. Asiallisia kommentteja otetaan vastaan, myös metsäominaisuudet kiinnostavat näissä deereissä, jos tuo vanha 05-sarjalainen joskus hävitetään. Onko tuollainen uusi commonrail deere taloudellisin traktori ajaa kuten hankkija väittää?

konzta kirjoitti:Asian sivusta.. Onkos täällä kuinka monta Valmet/Valtra leiristä JD:n käyttäjäksi siirtynyttä viljelijää muutenkin kuin hankkija-aatteen vuoksi? Ei vaan, tosiasiaa talon seuraavaa traktoria mietitään kun tuo käytettynä ostettu Valtra 6800 (nyt 4400h) on osoittautunut lieväksi pettymykseksi vaikka onkin vanhan 705:n jälkeen melkoista luxusta. Talossa ei enään olla niin merkkiuskollisia kuin aikoinaan, kaikki traktorit yhteisomistuksessa ollut 168 ferguson sekä 7700 ford ovat olleet Valmetteja 361d:stä lähtien. Lähinnä polttoaine/huoltokustannukset painavat vaakakupissa tällä hetkellä, valtra on tuskallisen kallis pitää stanadynen rivipumpulla jolle löpö maistuu. Asiallisia kommentteja otetaan vastaan, myös metsäominaisuudet kiinnostavat näissä deereissä, jos tuo vanha 05-sarjalainen joskus hävitetään. Onko tuollainen uusi commonrail deere taloudellisin traktori ajaa kuten hankkija väittää?

Vastauskin tulee vähän asian sivusta. Vakiona vie vähän ja ohjelmoituna vielä vähemmän! Jos 4-sylinteristä konetta hakemassa niin ehdottomasti ohjelmaa kehiin, uusista traktoreista jokainen on niin nuhainen alakierroksilla uusien päästömääräysten takia (Tallissa 6230 Premium, säädettynä 6430 Premium + 10hv tehoihin). Pikavaihdeautomatiikka kertoo ohjelmoinnin tuoman hyödyn, ennen oli turha kuvitella ajavansa ECO-asennolla (1-2), koska moottori tarvitsi kierroksia. Tyhjänä 3 ja kuorman kanssa 5 (Power-asennossa).. Nyt menee 1-asennolla tyhjänä kevyesti ja kuorman kanssa asennossa 3. Polttoaineen kulutuksesta vanhemmilla deereillä, 100hv 6-syl kone varustettu 112 litran tankilla, vakiona tankki riitti työpäiväksi hyvin. Vanhoja hyviä koneita ennen commonrail-tekniikkaa...

konzta kirjoitti:Asian sivusta.. Onkos täällä kuinka monta Valmet/Valtra leiristä JD:n käyttäjäksi siirtynyttä viljelijää muutenkin kuin hankkija-aatteen vuoksi?

Ihan asian sivusta...No, ite en aivan Hankkija-aatteen takia JD:n käyttäjäksi siirtynyt,vaikka sukulaispoikia myyntimiehinä onkin, vaan osittain siksi että Valmetilla kusetettiin kaupoissa aika totaalisesti. Enää en Valmettiin sekaannu muuta kun vaan sen verran että"poikana" tuossa pihalla pörrää 502. JD:hen olen ollut todella tyytyväinen ja Valtraa en edes luultavasti tule enää hankkimaankaan, sen verran käteensopiva peli JD on.

6320 Premium Autoquad Eco 40 km/h oli ennen nykyistä 6530 Autoquadia. Ihmeellinen oli polttoaineen kulutukseltaan tuo Eco-versio, kierroluvun rajoitin katkoi polttoaineen syöttöä siirtoajossa vajaassa kuormituksissa (alamäet tyhjäkäynnillä !!), eli seurauksena uskomattoman pieni kulutus, no voimassa menetti. Laatikko kuitenkin tosi nerokkaasti porrastettu, sama nopeus kutosalueen pikavaihteen kolmosella eikä kakkosellakaan kuin 5 kilometrin nopeusero huippunopeuteen lätkä pohjassa. Kompensoi 50: n perän voiimantarvetta. Nykyinen kone oli valmiiks kasattu eli rajoittimella olevaa "viidenkympin perää" ei ollut mahdollisuutta hankkia ( hintakysymys, koneessa tehdastilattuun huima ero ).
Jos pitäis valita, Jontikassa olis Eco Autoquad joko 40 tai vakiona olevassa 50 km/h versiona. Tai portaaton. Ei mikään juoppo ole, mutta rajoitettu kierrosluku siirtoajossa tuo todellisia säästöjä. Toistaiseksi ei juuri moitteen sijaa löydy, toimineet erinomaisesti. Lyhyet nostovarret joskus miinusta.Nelivedon kytkimen paikka älyttömässä paikassa. Ei Hankkija-aatteen takia JD-leiriin siirtyneenä voin suositella. New Holland ei vakuuttanut. Ford oli sentään traktori, kestävyydeltään !. Valtrasta ja muista ei omakohtaista kokemusta. En tiedä miten Valtran EcoPower toimii, mutta tuttu urakoitsija kehui samoja ominaisuuksia. Oma pääperiaate on jos kone toimii luottavasti ja ominaisuudet riittää, merkissä pysytään. Ja koneiden pitää kestää reilusti yli 10000 h ilman merkittäviä remontteja.

Johan Teere kirjoitti:6320 Premium Autoquad Eco 40 km/h oli ennen nykyistä 6530 Autoquadia. Ihmeellinen oli polttoaineen kulutukseltaan tuo Eco-versio, kierroluvun rajoitin katkoi polttoaineen syöttöä siirtoajossa vajaassa kuormituksissa (alamäet tyhjäkäynnillä !!), eli seurauksena uskomattoman pieni kulutus, no voimassa menetti. Laatikko kuitenkin tosi nerokkaasti porrastettu, sama nopeus kutosalueen pikavaihteen kolmosella eikä kakkosellakaan kuin 5 kilometrin nopeusero huippunopeuteen lätkä pohjassa. Kompensoi 50: n perän voiimantarvetta.

rajoitettu kierrosluku siirtoajossa tuo todellisia säästöjä.

Noinhan ne on kaikissa "Eco" malleissa?? Deutsia ole saanutkaan kuin 50 perällä, ainakin kymmenen vuotta. Neljänkympin malleissa kierroslukua rajataan kahdella suurimmalla pikavaihteella, viidenkympin perässäkin suurimmalla pikavaihteella. Itse ajan hyvin harvoin lämä tiskissä ts. viittäkymppiä vaikka rajoitettu kierrosnopeus onkin, pitäisi olla vieläkin harvempi välitys jotta säästäisi löpöä.
140 Deutsi ei mikään kulutusihme tienpäällä, 6410 nelosjontikka (40km/h) menee suunnilleen samalla kokonaiskuormalla (25tn) , matkalla (80km) ja nopeudella 43km/h noin puolella kulutuksella, tosin eri kärryllä. Jontikalla 23l reissu, Deutsilla 44litraa... Ero ei samalla kärryllä noin suuri, mutta suuntaa antava jontikan taloudellisuudesta tienpäällä.

Ittellä käytössä omiin työhommiin "ylikokoinen" liikennetraktori eli 6850 50 perällä. Yleensä ajan siirtoajot 40 km/h ja huonommilla poluilla vielä hitaammin. Pienillä kuormilla teho piisaa alakierroksilla hyvin ja polttoaineenkulutus stanadynesta huolimatta jää kohtuulliseksi. Vaikka traktorin omapaino on melkein tonnin entistä rivipumpullista 6300 suurempi, niin polttoaineenkulutus siirtoajossa on vain hieman suurempi.

Nuo uudemmat jontikat ovat mukavia vehkeitä ajella mut minua on aina ihmetyttänyt mikä panee niin monet isännät vaihtamaan ne kun tunteja on vasta muutama tuhat mittarissa ? Eihän nyt -20 ja -30 sarjalaisten välillä ole tapahtunut kuitenkaan niin mullistavia muutoksia että livakimmillaan oleva kone tarviis sen takia vaihtaa. Tuo ei mene minun järkeeni. Henkilökohtaisesti epäilen eniten noiden koneiden tekniikassa pakokaasunkäsittelytekniikan toimintaa koneen ikääntyessä. Muutamia dieselautoja olen purkanut joissa on ollut EGR tekniikka käytössä ja aina ei näky ole ollut kovin mieltäylentävä.

Hervast kirjoitti:Ittellä käytössä omiin työhommiin "ylikokoinen" liikennetraktori eli 6850 50 perällä. Yleensä ajan siirtoajot 40 km/h ja huonommilla poluilla vielä hitaammin. Pienillä kuormilla teho piisaa alakierroksilla hyvin ja polttoaineenkulutus stanadynesta huolimatta jää kohtuulliseksi. Vaikka traktorin omapaino on melkein tonnin entistä rivipumpullista 6300 suurempi, niin polttoaineenkulutus siirtoajossa on vain hieman suurempi.

Nuo uudemmat jontikat ovat mukavia vehkeitä ajella mut minua on aina ihmetyttänyt mikä panee niin monet isännät vaihtamaan ne kun tunteja on vasta muutama tuhat mittarissa ? Eihän nyt -20 ja -30 sarjalaisten välillä ole tapahtunut kuitenkaan niin mullistavia muutoksia että livakimmillaan oleva kone tarviis sen takia vaihtaa. Tuo ei mene minun järkeeni. Henkilökohtaisesti epäilen eniten noiden koneiden tekniikassa pakokaasunkäsittelytekniikan toimintaa koneen ikääntyessä. Muutamia dieselautoja olen purkanut joissa on ollut EGR tekniikka käytössä ja aina ei näky ole ollut kovin mieltäylentävä.

EGR-ongelmat Jontikassa enemmän alkupään koneissa, metsäkonemiehet koeajajia pääosin. 2006-2007 traktoritkin kärsineet ongelmista. Parasta hoitoa rankka käyttö, ei tasakaasulla köröttelyä. En todellakaan olis itte vaihtanut hyvin toiminutta 6320:stä. Yksinkertaisesti kävi painon puolesta pieneksi, eikä lastutus tullut kyseeseen. Jontikan EngineControlUnit herjaa kuitenkin jossain vaiheessa näille tekovirityksille. Ja lastut ei kestä. Painavan muokkarin edessä kuutonen on paikallaan.

Johan Teere kirjoitti:

Hervast kirjoitti:Ittellä käytössä omiin työhommiin "ylikokoinen" liikennetraktori eli 6850 50 perällä. Yleensä ajan siirtoajot 40 km/h ja huonommilla poluilla vielä hitaammin. Pienillä kuormilla teho piisaa alakierroksilla hyvin ja polttoaineenkulutus stanadynesta huolimatta jää kohtuulliseksi. Vaikka traktorin omapaino on melkein tonnin entistä rivipumpullista 6300 suurempi, niin polttoaineenkulutus siirtoajossa on vain hieman suurempi.

Nuo uudemmat jontikat ovat mukavia vehkeitä ajella mut minua on aina ihmetyttänyt mikä panee niin monet isännät vaihtamaan ne kun tunteja on vasta muutama tuhat mittarissa ? Eihän nyt -20 ja -30 sarjalaisten välillä ole tapahtunut kuitenkaan niin mullistavia muutoksia että livakimmillaan oleva kone tarviis sen takia vaihtaa. Tuo ei mene minun järkeeni. Henkilökohtaisesti epäilen eniten noiden koneiden tekniikassa pakokaasunkäsittelytekniikan toimintaa koneen ikääntyessä. Muutamia dieselautoja olen purkanut joissa on ollut EGR tekniikka käytössä ja aina ei näky ole ollut kovin mieltäylentävä.

EGR-ongelmat Jontikassa enemmän alkupään koneissa, metsäkonemiehet koeajajia pääosin. 2006-2007 traktoritkin kärsineet ongelmista. Parasta hoitoa rankka käyttö, ei tasakaasulla köröttelyä. En todellakaan olis itte vaihtanut hyvin toiminutta 6320:stä. Yksinkertaisesti kävi painon puolesta pieneksi, eikä lastutus tullut kyseeseen. Jontikan EngineControlUnit herjaa kuitenkin jossain vaiheessa näille tekovirityksille. Ja lastut ei kestä. Painavan muokkarin edessä kuutonen on paikallaan.

Tietokone ei tule kyllä ikinä herjaamaan jos ohjelma on kunnolla tehty... Ja LTR saa EGR:n säädettyä minimiin ja säädeltyä noita VNT ahtimen siipiä parempiin kulmiin niin johan teere rupee kulkee

Syitä vaihtaa kone on varmaan niin paljon kuin vaihtajiakin. Suomeen on myös tuotu Englannista vuokrakäytössä olleita koneita. Siellähän on paljon viljelijöitä, jotka eivät osta omaa traktoria vaan vuokraavat tarpeen mukaan. Diilerit myyvät vuokrakoneet eteenpäin tyypillisesti kun niissä on 500 - 1500 tuntia. JD on Englannissa suosituin vuokrakone.

20- ja 30-sarjan suurimmat erot lienevät Command Center, mahdollisuus jäykistää etujousitus ja säätää korkeutta sekä saada sähköhydrauliikat myös ilman Autopowria ja Command Armia. Mulla ei ole kohta kolme vuotiaassa 30 sarjalaisessa ollut murheita, mutta hiukan harmittaa ettei Command Centeristä otetta kaikkea irti mitä siitä voisi ottaa. Command Centeristä traktorin säätöjen tekeminen on paljon sujuvampaa kuin 20 sarjaisen mittaritaulun näytöltä mutta siitä saisi helposti vielä paremman. Haluaako JD pitää ohjelman mahdollisimman yksinkertaisena ja helppokäyttöisenä vai mikähän lienee syynä?

Esimerkiksi AQ vaihteiston ominaisuudet voisivat olla lähempänä AP:a jos kaasupolkimen saisi toimimaan enemmän ajonopeuspolkimena moottorin kierrosnopeuspolkimen sijaan. Nyt nopeus kiihtyy tarpeettomasti vaihteen vaihtuessa suuremmaksi. Hiukan auttaisi jos edes päisteautomatiikkaan voisi syöttää maksimiajonopeuden. Hydrauliikan säädoille ei ole muistipaikkoja eri työkoneille. Moottorin maksimikierrosnopeuden säädölle voisi olla kaksi vaihtoehtoa riippuen onko voiman ulosotto päällä vai pois. Kysyin huoltomieheltä että onko mitään uudempaa ohjelmaversiota saatavilla mutta hänen mukaansa ei ole.

Muuten sen nelivedon kytkeytymisen voi myös ohjelmoida päisteautomatiikkaan jos tuntuu että 4wd kytkin on hankalassa paikassa.

Minulla on ollut nyt kaksi vuotta ajussa JD 6330 premium ja olen erittäin tyytyväinen ollut, tunteja jonnuun on kertynyt noin 1500. Voimaa riittää ja traktori on muutenkin toimiva kokonaisuus.
Sukulaiseni osti samaan aikaan saman mallin jontikan kuin minä ja murhetta on riittänyt: Traktorissa oleva ECO vaihteisto kytkeytyy päälle vaihdelaatikon joka lohkolla käytettäessä suurinta pikavaihdetta. Vika ei kuitenkaan tule esiin taaksepäin ajettaessa tai kun moottori on lämmennyt tarpeeksi. Huoltomiehet ovat täysin neuvvottomia tämän asian suhteen eikä konetta ole saatu kahden vuoden aikana kuntoon. Samasta traktorista hajosi etuakselin jousitus.

Naapurissa pari vuotta vanha 7530, ajettu himpun yli 1000 tuntia. Kone tällä hetkellä pajalla moottoriongelmien takia. Isännän kertoman mukaan jo kolmas korjaamoreissu samasta syystä, ja epäili, ettei enää takaisin tule. Kertoi myös naapurikylällä olevan vastaavan, konevikaisen 7530:n. Kiire kun oli, jäi kysymättä tarkemmin mikä mättää. Onkos foorumilaisilla vastaavia kokemuksia? Koskaan en ole deerellä ajanut, mutta olettanut peuran pärjäävän juuri moottoripuolella.

Vähän huono kommentti tämäkin kun ei ole tarpeeksi tietoa mutta sanonpa silti
Tuttu urakoitsija osti tällaisen 7530, muutaman sadan tunnin jälkeen oli kans hieman tympääntyneen oloinen pikkuvikoihin, tuumasi vaan että kyllä sillä huoltojen välit just pärjää.. Harmitteli vaan kun edellinen 6920 oli pelannu mainiosti.

Muutama kymmenen tuntia on tullut käytettynä ostettuun 7530 Autopowriin ja ulkomailta tuodun koneen jäähdytysnesteletkujen klemmareita sekä peräöljyn täyttökorkin juuren pultteja piti kiristää kun meinas vähä tihkua nesteitä Suomen pakkaskelissä. Vähällä on päästy tähän asti ilmeisesti. Moottorin takuu on vielä voimassa enkä pelkää, että siinä nyt jotain olisi.

Eniten jänskättää tuo vaihdelaatikko... Onko varmaa tietoa 7530:n AP-ongelmista ja onko vinkkejä laatikkoa säästävään ajotyyliin?

Ihan vielä sivuhuomautuksena, että 30-sarjan JD:t eivät vaikuta olevan yleisesti mitään huonomaineisia koneita, koska niitä ei kaupata vähän ajettuina erityisen edullisesti.

Nykyään JD kuulemma suosittelee että kovien pakkaskelien maissa jäähdytysletkujen klemmareissa käytettäisiin jousikuormitteisia kiristimiä, mitkä mukautuvat paremmin lämpölaajenemisiin. Joidenkin mielestä AP:llä kannattaa suosia moottorijarrutusta, koska jarrulevyistä irtoaa aina pölyä öljyn sekaan. 50 km/h laatikko on siitä hyvä että etujarruista ei pöly kuljeennu vaihdelaatikkoon.

Takuu on muuten voimassa vain jos siirto maasta toiseen on ilmoitettu Hankkijalle, joka vastaa takuuhuolloista Suomessa. Lisäksi tehdas vaatii että kaikki määräaikaishuollot on tehty ohjeiden mukaan ja dokumentoitu ja traktori pitäisi vielä ostaa joko viralliselta JD myyjältä tai suoraan käyttäjältä eli jos rahat kulkee jonkun välittäjän kautta niin takuuasioiden hoito voi olla nihkeämpää.

Ilmoituksen voi tehdä lähettämällä kopiot traktorin papereista Hankkijan JD huoltopäällikölle, joka välittää tiedot Saksaan. Itse skannasin suunnilleen kaikki asiakirjat ja tein niistä yhden pdf-tiedoston, jonka huoltaja pisti sitten sähköpostilla eteenpäin.

Huoltomies kertoi että hänkin oli selvitellyt moottoriongelmaista 30 sarjalaista. Kone oli toiminut kylmänä ihan hyvin mutta lämpöjen noustua normaaleiksi alkoi moottori käymään epätasaisesti ja teho ja kierrokset rajoitettuina. Mitään vikakoodeja ei tullut. Vikaa lähdettiin selvittämään niin että läppäri kytkettiin kiinni traktoriin ajon aikana ja talletettiin kaikista antureista tullut data tiedostoon. Tämä lähetettiin Saksaan tutkittavaksi ja paljastui että todennäköisesti pakokaasujen lämpötila-anturi antoi vääriä lukemia, koska anturin ilmoittamissa lämpötiloissa ei tuntunut olevan tolkkua. Virheeliset lukemat sekoittivat moottorin ohjauksen. Anturi vaihtamalla vika korjaantui. Jos anturi olisi ollut kokonaan pimeä niin vikakoodit olisivat varmaan paljastaneet vian helposti, mutta tälläisen vääriä lukemia antavan anturin löytäminen vaatii huollolta korkeaa ammattitaitoa.

Mutta itse uskon että parempaan suuntaan tässäkin ollaan menossa. 8R sarjan koneisiinhan saa huollosta etäyhteyden, joten sitä läppäri ei tarvitse laittaa fyysisesti kiinni traktoriin vian määritystä varten.