-= Maatalous Foorum =-

SS kirjoitti: Mutta on myös monia tuskaisia ja apaattisia viljelijöitä, jotka eivät ole kiinnostuneet lukemaan ohjeita ja niiden kehitysversioita jo syksystä 2014 asti, sitten huhtikuun lopulla ovat yrittäneet omaksua liian paljon liian lyhyessä ajassa, ja kaikki nämä rahat ovat ehtoineen sekoittuneet ihmisten mielissä sikin sokin. Sekava ja poukkoileva tiedotus Mavin taholta ei ole asiaa auttanut.

Mutta avuttomuutta on monella ollut ottaa selviä itse, niin päin, että menevät sitoutumaan tietämättä edes, mihin sitoutuvat viideksi vuodeksi, ja miten paljon asiassa voi edes rikastua, jos ollenkaan !

Ympäristökorvauksen ulkopuolella on niin paljon helpompi, sulla on vaan joko kesantoa, tahi viljelykasvia. Ei ole vaikeata.

-SS-

Juuri näin, ei tätä sen paremmin olisi voinut sanoa ja kiteyttää.

Itse jättäydyin suosiolla pois ymppi korvauksesta ja olen jo hakemukset palauttanut, eli se siitä.
Nyt on periaatteessa aikaa katsoa sivusta, että mikä infernaalinen helvetti tästä sekoilusta ammattiveljille ja sisarille koituu.... hallintohan aina pesee kätensä.
Se on varmaa, että sanktioita ja tuskaa riittää ja tulee riittämään, monikohan tekee konkurssin näiden takia.

Olen omalta kohdaltani ajatellut asian niin, että liityn myöhemmin ymppiin jos yleensä mukaan pääsee tai kannattaa mennä tai yleensä viitsii rääkätä itseään maanviljelijänä tätä vuotta pidempään.
Olen totaalisen v........... ja väsynyt koko touhuun, niin byrokratian, kuin huonon kannattavuudenkin takia + kaiken päälle koko elämän haaskaaminen pelkkään työntekoon.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin itse otin Neuvo2020 hepun neuvomaan asioita. Tähän neuvontaan perustuen kyseenalaistan kommenttinne kasvipeitteisyyden maksamisesta koko tilan peltoalalle. Se maksetaan ilmoitetun prosenttimäärän mukaiselle peltoalalle (koko ala miinus hömpät yms.), ei välttämättä kaikelle. Näin ainakin tilalleni tehdyssä Tukipuntarilaskelmassa on laskettu ja myös neuvoja sanoi asian olevan näin. Jos itse jakaa summan kaikille hehtaareille laskelmissaan, se on sitten eri juttu.

Lisäksi pyysin selvittämään kasvinsuojelututkinnon ja ruiskuntestauksen tilanteen. Käsitykseni on se, että tutkinto on tentittävä uudestaan marraskuun 26 päivää mennessä (muistaakseni), jos ei sitoudu ymppi korvaukseen. Samaan viittaavaa asiaa löysin ProAgrian koulutusta markkinoivilta sivuilta, että Tukesin sivuilta.
Ruiskusta en sitten osaa sanoa mutta jos siinä olisi sama asia, niin se tarkastus olisi ensivuoden asioita.
En ole vielä saanut vastauksia neuvojalta mutta voin laittaa tietoa tänne, kun asiat selviävät.
Ymppiin sitoutumattomien (ja muidenkin) on syytä varautua näihin asioihin varmuuden vuoksi ottamalla asioista omatoimisesti selvää.

Onneksi on ollut sateiset kelit, on sentään jäänyt muutama päivä aikaa asioiden selvittelyyn.

Koittakaan jaksaa ja pysyä tarkkoina kiireen keskellä!

Ja vielä pikkuisen liittyen ympin kasvipeitteisyyteen, olettehan huomanneet, että glyfosaatilla käsitelty heinän sänki ei kelpaa talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen..... mitenköhän se eroaa viljan sängestä??? Tämäkin on näitä ympin monimutkaistuksia elämää hankaloittamassa....

Täälläpäin on tuo neuvoja sellanen, että se ylisuostuttelee laittamaan niitä suojakaistoja. Laita laita laita vaan, kyllä sä ne sitten kerkiät korjaamaan ja jotain käyttöä keksit... juu juu katto sä saat rahaa .!!!
Mä meinasin olla sitoutumatta mihinkään pitempiaikaisiin nurmi/suojakaista juttuihin.
Ihan perusjutut vaan.
Kolmet kasvit löytyy.
Ekologista alaa yli 5%
Riistapeltoa johon kylvän riista seosta.
Jos vaihdan vipussa kesannon apilaan, niin se hyväksytään eko pelloksi. Käykö siihen tuo apilanurmi seos, jota tuli hankittua säkillinen.!!!?
Tuleeko siitä sitten joku LHP pelto joka aiheuttaa lisää päänvaivaa.?

Äimän käkenä kirjoitti:kyseenalaistan kommenttinne kasvipeitteisyyden maksamisesta koko tilan peltoalalle.

Olet tajunnut asian oikein. Olen toisaalta koko ajan sanonut tuon, että hömpät lisäävät prosenttia, mutta niiistä ei makseta. Silti ihmetyttää se sekoitus, että sen 20% kynnetyn lohkon ala saa sen kyseisen prosentin mukainen kasvipeitteisyyskorvauksen, vaikka siis se ei olisi talvella kasvipeitteinen. Tämä on epäloogisuus, joka verottaa systeemin johdonmukaisuutta. Samoin tietenkin kasvipeitteisyyskorvauksen epääminen sellaisilta aloilta, jotka luontaisesti ovat kasvipeitteisenä, mutta saavat erityiskorvausta, ei ole johdonmukainen sen kanssa, että talveksi jäävä kerääjäkasvi saa korvauksen, ja myös kasvipeitekorvauksen, jos jää talveksi. Mutta viherlannoitusnurmi ei saisi ? Totta kai sen voi ajatella niin, että kasvipeitteisyyskorvauksen saa vain sellaiselta alalta, jonka voisi kyntää, mutta ei kynnä. No, miksi sitten siemennurmille myönnetään kasvipeitteisyyskorvaus, vaikka edellyttää talven yli olemistaan ennen siemensatovuotta ?

Eli melkein kaikille muille korvausmuodoille löytyy yksiselitteinen ja järkevä korvausperuste, mutta kasvipeitteisyyskorvaus on selvästikin jäänyt keskeneräiseksi ajattelussaan, tai sitten on ollut liian monta suorakylvölobbaria niskapokana valmistelussa ?

-SS-

jukkh kirjoitti:Täälläpäin on tuo neuvoja sellanen, että se ylisuostuttelee laittamaan niitä suojakaistoja.

Tuon olen aistinut, että neuvojasta riippuen tarjottaisiin tiettyä agendaa neuvojan lähtökohdista, ei viljelijän lähtökohdista. Eli jos haluat välttää indoktrinaatiota, vältä neuvontaa. vaivannäköä se vaatii, ja jäät aina jossain määrin tiedollisesti vajaaksi, koska neuvojien tieto asioista on syvempää kuin itselläsi koskaan voisi olla.

-SS-

Äimän käkenä kirjoitti:Lisäksi pyysin selvittämään kasvinsuojelututkinnon ja ruiskuntestauksen tilanteen. Käsitykseni on se, että tutkinto on tentittävä uudestaan marraskuun 26 päivää mennessä (muistaakseni), jos ei sitoudu ymppi korvaukseen. Samaan viittaavaa asiaa löysin ProAgrian koulutusta markkinoivilta sivuilta, että Tukesin sivuilta.

Kannattaa olla varuillaan, mutta ne Tukesin ohjeet todellakin ovat vanhoja, kirjoitettu jo 2011 , liittyen 2014 voimaantulleeseen kasvinsuojeluainelakiin; missään ei ole sanottu, että vanhan ympäristötuen aikana sitoutuneen käymä ruiskuttajakoulutus ei riittäisi uudella ohjelmakaudellakin ympäristösitoumukseen liittymättömälle maata viljelevälle; nämä "muun ammattikäytön" määritteethän ovat mm. golf-kenttähoitajia, ratapiha- ja rataruiskuttajia yms.

Sama juttu ruiskun leimoilla; mitenkähän ne osaavat erotella, että 2015 ympäristökorvauksiin sitoutuminen jotenkin saisi ne muka heijastamaan vaikkapa eri väriä ?

-SS-

Niin miten se nyt sitte menee, että jos kylvän apilanurmi seosta ekopeltoihin ja merkkaan vipuun pelkän apilan niin käykö se.? Onko siinä korjuuvelvoitteita tms.??

jukkh kirjoitti:Niin miten se nyt sitte menee, että jos kylvän apilanurmi seosta ekopeltoihin ja merkkaan vipuun pelkän apilan niin käykö se.? Onko siinä korjuuvelvoitteita tms.??

Nii ekologinen ala on joko viherkesanto tai typensitojakasvi. Viherkesantoa riittää 1 ha 1 ha:sta , mutta apilaa tarvitaan 1.43 ha / 1 ha:n täyttämiseen

Typensitojakasvi-efassa ei saa olla mitään muuta kuin hernettä, papuja, lupiinia alaskanlupiinia ja komealupiinia lukuun ottamatta, virnaa, soijapapua, mesikkää, mailasta ja apilaa . Apilanurmiseoksisa on usein heiniä mukana, siloin se on kesantoa. Eli merkinnän pitää olla sama kuin todellisen kasvuston.

Rahakorvaus on molemmilla tavoilla sama; paitsi herneen ja pavun puhdaskasvustoilla saanee valkuaiskasvituen.

Sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.

-SS-

Ok.!
Elikä jos mä ilmotan sänkikesannoksi pellon, niin se on sitte semmonen eikä mikään apilanurmiseos pelto.!
Mihin sitä apilanurmiseosta sit voi kylvää.??

jukkh kirjoitti:Ok.!
Elikä jos mä ilmotan sänkikesannoksi pellon, niin se on sitte semmonen eikä mikään apilanurmiseos pelto.!
Mihin sitä apilanurmiseosta sit voi kylvää.??

Avokesanto on kesän äestettävä juttu, eikös.
Sänkikesanto on sitä edellisen vuoden viljan sänkeä, jota ei ole koskettu ollenkaan
Viherkesanto on vihreällä kasvilla peitetty hoidettu viljelemätön pelto, vaikkapa sitä apilaheinäseosta. Eli pitää kylvää keväällä tai jo edellisenä vuonna suojaviljaan
Nämä on siis kesantoja, jotka ovat laillisia pellonkäyttömuotoja ja käyvät sellaisenaan ekologiseksi alaksi.

Siten erikoistapaus eko-alaksi: ekologisen alan typenkerääjäkasvi: puhdas palkokasvitypenerääjäkasvikasvusto, ei heiniä ai viljoja joukkoon. Tätä pitää olla 1,43 kertainen määrä kesantoihin verrattuna. Syytä ei ole kerrottu, hihavakiohan tuo on.

Sitten ympäristökorvauksissa on lisää vaihtoehtoja käyttää sitä siementä, jos päätät tehdä kesannosta efa-alan:

Viherlannoitusnurmi-toimenpide on apilaheinä tai puhdasapilakasvusto, siten että kasvuston perustamiseen käytettävän siemenseoksen painosta vähintään 20 % on oltava typensitojakasveja eli apilaa. Max kaksi vuotta peräkkäin, sitten viljelykasvia. Eli voit käyttää apilaseosta, jos siemenseoksen painosta >= 20% apilaa. 54€ palkkio hehtaarille

Monimuotoisuuspelto-toimenpide, esim riistapelto, Apila-heinäseos käy hyvin, ja lisättävä kolmanneksi kasviksi yksivuotinenen kasvi sinne, eli kaura, rehukaali tms. 300 € palkkio hehtaarlle, mutta perustettava joka vuosi uudelleen.

Luonnonhoitopelto tai suojavyöhyke-toimenpide, voi käyttää apila-heinäseosta, kunhan apilasiemenen paino-osuus on alle 20% palkinto 120€ - 500€/ha

Kerääjäkasvi-toimenpide, sopii mainiosti aluskasviksi viljalle. Palkinto 100€ /ha

Eli monta käyttöä silä siemenellä on, eikös olekin ? Ja merkkaa Vipuun sitä kasvia, mitä siellä on, se on yksinkertaisin strategia valvontoja ajatellen. ja säilyttää vakuustodistukset,.

-SS-

SS kirjoitti:

Äimän käkenä kirjoitti:Lisäksi pyysin selvittämään kasvinsuojelututkinnon ja ruiskuntestauksen tilanteen. Käsitykseni on se, että tutkinto on tentittävä uudestaan marraskuun 26 päivää mennessä (muistaakseni), jos ei sitoudu ymppi korvaukseen. Samaan viittaavaa asiaa löysin ProAgrian koulutusta markkinoivilta sivuilta, että Tukesin sivuilta.

Kannattaa olla varuillaan, mutta ne Tukesin ohjeet todellakin ovat vanhoja, kirjoitettu jo 2011 , liittyen 2014 voimaantulleeseen kasvinsuojeluainelakiin; missään ei ole sanottu, että vanhan ympäristötuen aikana sitoutuneen käymä ruiskuttajakoulutus ei riittäisi uudella ohjelmakaudellakin ympäristösitoumukseen liittymättömälle maata viljelevälle; nämä "muun ammattikäytön" määritteethän ovat mm. golf-kenttähoitajia, ratapiha- ja rataruiskuttajia yms.

Sama juttu ruiskun leimoilla; mitenkähän ne osaavat erotella, että 2015 ympäristökorvauksiin sitoutuminen jotenkin saisi ne muka heijastamaan vaikkapa eri väriä ?

-SS-

Itsekin jäin ympin ulkopuolle, tuki kiemuroita selvitellessäni luin itsekin tuosta ruiskuttajatutkinnon kelpaamattomuudesta. Proagrialle ruiskutarkastuksia- ja ruiskuttaja tutkintojavetävä kertoi kuitenkin tutkinnon olevan voimassa ihan kuten aiemminkin..

Lepi kirjoitti: Itsekin jäin ympin ulkopuolle, tuki kiemuroita selvitellessäni luin itsekin tuosta ruiskuttajatutkinnon kelpaamattomuudesta. Proagrialle ruiskutarkastuksia- ja ruiskuttaja tutkintojavetävä kertoi kuitenkin tutkinnon olevan voimassa ihan kuten aiemminkin..

Ok, tuo on hyvä tieto.... on yksi turhuus vähemmän työlistalla.

Neuvoja muuten arvioi, että suuruusluokka vois olla jotain 20 % ympistä pois jäävien osuudeksi... enemmistö tietysti karjatiloja...
Onhan siinä ilman ymppiäkin ehtoja ja "kyllä herra, kyllä herra" toimintaa ihan riittämiin.

Muistattekos kultaista 80-lukua, kun sai olla ja elää melkein kuin sika pellossa ja kun työnsä kunnialla teki (jota silloinkin riitti) oli toimeentulo turvattu ja hyvä olla? Olkoonkin, että ne oli vanhan liiton aikoja mutta helkkarin vakaata oli elämä silloin, kun vielä antoi mennä kommarien v...lut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vuonna 1986 syksyllä, muistaakseni, Hemilä uhosi, että vielä on suomessa tiloja alle 50 000 kpl ja kohta siinä ollaankin mutta tällä menolla painutaan 30 000 kpl ja alle helposti.

Iskiköhän tässä menneisyyden kaipuu viidenkympin villityksellä

Ei tuo ymppätuki vaikuta yhtään hassummalta, kun on jo tuohon suuntaan vetänyt viljelyksensä.

Pohjalla on tolkullinen viljelykierto, jossa on maksimoitu kasvipeite ja maan kasvukunnon kohentaminen. Eli viljelykiertona ruis-kaura-mesikkä ja joka vaiheessa aluskasvi/kerääjäkasvi. 100% kasvipeite, 100% kerääjäkasvit.

Yhtään koko kiertoa ei olla menty vielä, mutta tuntuu toimivan myös käytännössä. Mesikän jälkeen kultivointi ja ruista. Rukiin alle reheväkasvuinen valkoapila, joka kasvaa kevääseen. HanhenKauran alle mesikkä + aluskasvi.

Tänä vuonna testaan, miten luonnistuu mesikän puinti. 2,5 metrin kasvusto on pieni haaste puimurille, mutta suuri siemenpankki tuleville vuosille

TumppiW kirjoitti:Ei tuo ymppätuki vaikuta yhtään hassummalta, kun on jo tuohon suuntaan vetänyt viljelyksensä.

Pohjalla on tolkullinen viljelykierto, jossa on maksimoitu kasvipeite ja maan kasvukunnon kohentaminen. Eli viljelykiertona ruis-kaura-mesikkä ja joka vaiheessa aluskasvi/kerääjäkasvi. 100% kasvipeite, 100% kerääjäkasvit.

Yhtään koko kiertoa ei olla menty vielä, mutta tuntuu toimivan myös käytännössä. Mesikän jälkeen kultivointi ja ruista. Rukiin alle reheväkasvuinen valkoapila, joka kasvaa kevääseen. HanhenKauran alle mesikkä + aluskasvi.

Tänä vuonna testaan, miten luonnistuu mesikän puinti. 2,5 metrin kasvusto on pieni haaste puimurille, mutta suuri siemenpankki tuleville vuosille

Mesikkä siis jonakin säilörehunurmena merkitty ? Jos se olisi viherlannoitus ei saisi kasvipeitteisysrahaa.

Ja siis palkokasvi palkokasvin aluskasvina saa siis kerääjäkasvikorvauksen ? Onko yhdistelmiä julkaistu hallinnon ohjeissa ? Eli päätetäänkö aluskasvin nimitys perustuen sen pituudesta tai monivuotisuudesta suhteessa ns. viljelykasvikomponenttiin ? Miksei vilja-syysvilja tai rypsi-syysrapsi kävisi ?

Rukiin aloitus kuluneen kesän kerääjäkasvista ? Miten se onnistuu ? Onko Lohjalla todellakin mahdollista onnistuneesti kylvää ruis vasta 1.10, kerääjäkasvin sallittuna aikaisimpana muokkauspäivänä ? Vai onko kyse suorakylvöstä, joka ei olisi maan muokkausta, jolloin olemassa olevan kesän kerääjäkasvin päälle voi kylvää rukiin suorakylvökoneella vaikka elokuulla ? Eli tarjotaanko suorakylvökulttuuriin ns. ilmainen kerääjäkasvituki joka hehtaarille ?

Nämä kevätvilja - syysviljavaihdokset - jos ajattelen muokkausmahdollisuutta puinnin jälkeen ja aikaisinta muokkauspäivää syksyllä, itsellä veisivät kerääjäkasvitoimenpiteestä suurimman osan pois. Sama nurmella ja viherlannoituksella, eipä siihen kerääjäkasvia oikein pysty laittamaan, jollei sitten se ole ihan luvallinen kieroilu, että nurmiseoksesta vaan tikkaa heittämällä valitaan se kerääjäkasvikomponentti ???

Tuo viljelykierto 100% kasvipeitteisyys ja 100% kerääjäkasvikorvauksella tuntuu aika kummalliselta., että onnistuu noin vaan hallinnon sitoumusehtojen valossa ? Saisihan 100% nurmitilakin siis 100% kerääjäkasvikorvauksen, jos vaan käyttää nurmiseoksia ?

Mutta siis jo ideologisesti harrastaa kerääjäkasvia omalla tavallaan, ilman korvauksien hakemista, sit minä en tietenkään puhu mitään. Melkein kaikkea seos- ja päällekkäisviljelyä voi silloin kutsua aluskasvi - kerääjäkasviviljelyksi.

-SS-

Kerääjäkasvit

Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15.8.
Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka
käyttää yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin
jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä
tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa
maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen.

Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu heinä, apila,
muu nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi
tai muu ristikukkainen öljykasvi tai näiden
seos. Viljaa voidaan kylvää kerääjäkasviksi
vain lohkolle, jossa on samana vuonna
viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei
saa muokata.

Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti
koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena
on peittävä kasvusto.

Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea,
viherlannoitusnurmea tai seuraavan vuoden
viljelykasvia. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko
samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se
on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen.

Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin
aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään
viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan
kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen
tai hieman ennen korjuuta. Kerääjäkasvia
ei saa lannoittaa. Kasvuston voi muokata
tai kyntää aikaisintaan 1.10.