Sivu 7/13

Lähetetty: 04 Huhti 2007, 18:33
Kirjoittaja Jari
Radon kirjoitti:Viljelyn monipuolistaminen

Joka vuosi on viljeltävä
vähintään kolmea eri kasvilajia ja yhden kasvilajin
on oltava muu kuin viljakasvi. Vähimmäisvaatimuksena
oleva nurmi lasketaan yhdeksi kasviksi.


Meinaakos tuo sitten että esimerkiksi nurmi, ohra, kaura on ok?

Entä jos on vanhaa ymp. sitoumusta vielä jäljellä oliko niin että tähän uuteen sitoumukseen ei vielä tänävuonna tarvinnut sitoutua?
onko tästä jotain mahdollista haittaa?
Mites tommonen,onko tuo A-B alueen vaihtoehtoja kun olisi liian hyvää ollakseen totta? Muutenkin täällä C-alueen kotieläintilallisena vaihtoehdot aikalailla vähissä,onneks ei tartte ottaa kuin kaksi lisätoimenpidettä.

Vanhaan sitoumukseen saa jäädä mutta haittaa on ainakin se ettei saa lisätä niitä 20aarin pellonnurkkia tukikelpoisiksi per lohko. Uudessa ympissä tämä mahdollisuus. Muuten ei liene haittaa,tukisummat riippuu sekä vanhoista valinnoista että uusista.
Itte en oo laskenu mitä tekee jos jään vanhaan,siirryn uuteen juuri tästä tukikelpoisen alan lisäämismahdollisuudesta. Saa peruslohkoja vähenemään ts. hävitetyt kantopenkat ym. saa lisätä samaan vanhaan peruslohkoon ensivuonna kunhan tänä vuonna ilmoittaa. "Kivoja" virtuaaliperuslohkoja peruslohkojen laidoilla,samaa peltoa mutta eri tukikelpoisuus.

Lähetetty: 04 Huhti 2007, 20:19
Kirjoittaja aurauskeppi
Radon kirjoitti: Joka vuosi on viljeltävä
vähintään kolmea eri kasvilajia ja yhden kasvilajin
on oltava muu kuin viljakasvi. Vähimmäisvaatimuksena
oleva nurmi lasketaan yhdeksi kasviksi.
Kelpaako viherkesanto yhdeksi kasviksi?
Ja onko syys- ja kevätvehnä eri kasveja?
Muuten menee meikäläisellä vehnä-kaura-rypsi -linjalle.

Lähetetty: 04 Huhti 2007, 20:27
Kirjoittaja hogi
TIetääkös joku mitä tuolta typpilaukulta vaaditaan? Onkohan kemira onnistunut junttaamaan ainoastaan oman tuotteensa hyväksytyksi? Netistä löytyis aika edullisiakin salkkuja, mutta tarkastajat ei välttämättä hyväksy.

Lähetetty: 04 Huhti 2007, 22:10
Kirjoittaja Jorma
Kemiran salkku mainittiin vain esimerkkinä. Kriteeriksi riittänee, että nitraatti ja/tai ammoniumtyppi voidaan mitata.

Lähetetty: 04 Huhti 2007, 23:42
Kirjoittaja phsalo
Jorma kirjoitti:Mun käsityksen mukaan typpilaukku tarvitaan, jos lisätoimenpiteenä on typpilannoituksen tarkennus. Mikäli lannoittaa 2006 ehtojen mukaan ei tarvi.
Eli en siis tänä keväänä tarvitse typpilaukkua, vaikka valitsisin tämän lisätoimenpiteeksi koska lannoituksen siirtymäsäännöissä sanotaan että jos ympäristötukisitoumus ollut voimassa 2006 niin tällöin 2007 kevään lannoitussuunnitelma 2006 ehtojen mukaisesti. Tämän lannoitus siirtymäsäännön vahvisti myös paikallinen maaseutuasiamies..

Eli ens vuodeks sit vasta toi laukku todella tarvitaan vai :?: :o

Lähetetty: 05 Huhti 2007, 00:13
Kirjoittaja sunnuntaifarmari
Jari kirjoitti:

Vanhaan sitoumukseen saa jäädä mutta haittaa on ainakin se ettei saa lisätä niitä 20aarin pellonnurkkia tukikelpoisiksi per lohko. Uudessa ympissä tämä mahdollisuus. Muuten ei liene haittaa,tukisummat riippuu sekä vanhoista valinnoista että uusista.
Siis kuinka? Vaikkapa 5 hehtaarin lohkolle voi lisätä max 20 aaria oiottuja reunoja, jotka ennen eri lohkona? Eli siis viiden hehtaarin lohkoon voi lisätä jomman kumman lohkoista A 0,11ha tai B 0,10ha, mutta ei molempia kun 0,20ha ylittyy?

Vai max 20 aarin lohkoja voi lisätä vaikka useamman per isompi lohko? -Ei varmaankaan näin?

Joka tapauksessa ihan tervetullut juttu, kun saa noita pikkuraivioita yhdisteltyä!

Lähetetty: 05 Huhti 2007, 08:24
Kirjoittaja Rubinjo
-Justus- kirjoitti:
Radon kirjoitti: Joka vuosi on viljeltävä
vähintään kolmea eri kasvilajia ja yhden kasvilajin
on oltava muu kuin viljakasvi. Vähimmäisvaatimuksena
oleva nurmi lasketaan yhdeksi kasviksi.
Kelpaako viherkesanto yhdeksi kasviksi?
Ja onko syys- ja kevätvehnä eri kasveja?
Muuten menee meikäläisellä vehnä-kaura-rypsi -linjalle.
Kelpaa se ja on eri kasveja.

Lähetetty: 05 Huhti 2007, 09:16
Kirjoittaja Jari
sunnuntaifarmari kirjoitti:
Jari kirjoitti:

Vanhaan sitoumukseen saa jäädä mutta haittaa on ainakin se ettei saa lisätä niitä 20aarin pellonnurkkia tukikelpoisiksi per lohko. Uudessa ympissä tämä mahdollisuus. Muuten ei liene haittaa,tukisummat riippuu sekä vanhoista valinnoista että uusista.
Siis kuinka? Vaikkapa 5 hehtaarin lohkolle voi lisätä max 20 aaria oiottuja reunoja, jotka ennen eri lohkona? Eli siis viiden hehtaarin lohkoon voi lisätä jomman kumman lohkoista A 0,11ha tai B 0,10ha, mutta ei molempia kun 0,20ha ylittyy?

Vai max 20 aarin lohkoja voi lisätä vaikka useamman per isompi lohko? -Ei varmaankaan näin?

Joka tapauksessa ihan tervetullut juttu, kun saa noita pikkuraivioita yhdisteltyä!
Just noin minä sen käsitin ja muutkin kun tukikoulutuksessa kyseltiin. Maataloussihteeri arvelikin että montakohan sataa hehtaaria näitä nurkkia kertyy :D

Lähetetty: 05 Huhti 2007, 09:36
Kirjoittaja O.J.
Jari kirjoitti:...Muutenkin täällä C-alueen kotieläintilallisena vaihtoehdot aikalailla vähissä,onneks ei tartte ottaa kuin kaksi lisätoimenpidettä...
Ei tarvii ottaa yhtään, ellei halua. Maximi on kaksi lisätoimenpidettä.

Lähetetty: 05 Huhti 2007, 09:58
Kirjoittaja Jorma
phsalo kirjoitti: Eli ens vuodeks sit vasta toi laukku todella tarvitaan vai :?: :o
Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. Ainakaan Kemiralta ei laukkua edes saa enää huhtikuulle. Eli hiukan joutuu kikkailemaan, jos meinaa analysoida näytteet vasta kylvön jälkeen.

Sinänsä tää typpilannoituksen tarkentaminen on jopa hyödyllinen lisätoimenpide, ainakin mun mielestä.

Lähetetty: 05 Huhti 2007, 22:07
Kirjoittaja kuulapää
Jorma kirjoitti:Sinänsä tää typpilannoituksen tarkentaminen on jopa hyödyllinen lisätoimenpide, ainakin mun mielestä.
Niinpä. Ja kun olisi vielä mahdollista käyttää nurmilla vasta toisen lannoituksen tarkentamiseen. Olisi vastannut toimenpiteen tarkoitusta vielä paremmin. Nykyisellään suurin hyöty typen tarkentamisesta taitaa tulla leipä/mallasviljoilla?

Lähetetty: 06 Huhti 2007, 12:41
Kirjoittaja Radon
Tuli vastaa aika mielenkiintoinen raportti juurikin näistä ympäristötuen lisätoimenpiteistä jne.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 237&lan=FI

Taidettu nämä lisätoimenpiteet päättää juurikin tuosta raportista.

Lähetetty: 07 Huhti 2007, 12:56
Kirjoittaja Carnivor
Jorma kirjoitti:
phsalo kirjoitti: Sinänsä tää typpilannoituksen tarkentaminen on jopa hyödyllinen lisätoimenpide, ainakin mun mielestä.
Ehkä jos lannoitteena on karjanlantaa tai esikasvina on ollut typensitojakasveja. Itselleni tuli typpilaukun käytöstä sellainen kuva ettei savimailta keväällä juurikaan typpeä löydy. Kasvukauden aikaisesta typenmittauksesta voisi olla enemmän hyötyä viljatilalla.

Viljelyn monipuolistaminen kiinnostaisi mutta tässä viimeisessä ehdotuksessa nurmialavaatimus on nostettu 10%, mikä ei oikein houkuttele. Tällä seudulla nurmelle ei ole kysyntää. Ehtojen mukaan 20% nurmea 40% syysvehnää ja 40% kevätvehnää täyttää ehdot, mutta oma viljelykierto noin 20 % kevätvehnää, 20 % syysruista, 20% kuminaa, 20% öljykasveja, 10 mallasohraa tai kauraa ja velvoitekesannot enimmäkseen nurmella ei täytä ehtoja.

Lähetetty: 07 Huhti 2007, 15:11
Kirjoittaja Radon
Carnivor kirjoitti:
velvoitekesannot enimmäkseen nurmella ei täytä ehtoja.
Kyllä kai viherkesanto ehdot täytää?

Lähetetty: 07 Huhti 2007, 16:21
Kirjoittaja -jk-
Joo kyllä kai velvoitekesanto lasketaan tuohon 10% mukaan.
Maatilan A- ja B-tukialueilla sijaitsevasta ympäristötukikelpoisesta
peltoalasta vähintään 10 % on
oltava vuosittain nurmea tai nurmipeitteistä alaa.
Näillä tarkoitetaan viljelyjä nurmia, viherkesantoja,
hoidettuja viljelemättömiä peltoja sekä suojavyöhykesopimusaloja.
hoidettuja viljelemättömiä peltoja on myös riista- maisemakesannot, eikä niitä ei tarvi niittää. (Paitsi tuolle ei sitten makseta sitä 39€/ha ymppiä?, on tää niin selkeetä.) :roll:
En tiedä taitaisi typen tarkennus hyödyttää enemmän, tukitasot kumminkin aika samat. Laukku vaan jäi hankkimatta, ja täytyy se näyte ottaa ilmeisesti ennen kylvöjä. Vai riittääkö se 20kg alennus viime vuoden ehtojen mukaan suunnitellusta typpimäärästä?
Varmaan tulee sitten valittua typen tarkennus, maarakenne, 50% kasvipeitteisyys, ja ehkä vielä ravinnetase.