Maan tiivistyminen

[8050]

Onko kukaan huomioinut kuluneella kaudella että pellolta vesi ei tahdo poistua niin kuin ennen. ja mikä mielestänne on paljon painoa pellolle pintapaineesta huolimatta

[masto]

Vesi painaa aika paljon joten ne lammikot tuppaa kasvamaan. Tilanteen korjaamiseksi ei ole kovinkaan monia vaihtoehtoja. Pintavedet pitää valua pois ja salaojien vetää maahan imeytynyt vesi. Paljon saa aikaan ihan perälevyllä; kultivaattori/lautasmuokkain menemään 5 cm korkeammasta kohdasta ja sit levyllä irronnut maa pois. Hinattavassa levyssä ei ole mitään muuta lisäarvoa kuin että siihen saa painoa päälle ja hieman parempi hallittavuus. Silmämääräisesti pystyy tekemään aika paljonkin, mutta jonkin verran on riskiä että ongelma-alue siirtyy ylemmäs. Joka vuosi pikkuhiljaa kun maata siirtelee niin tilanne korjaantuu.

[Luttisaari]

Toivotaan kunnollista pkkastalvea.

[TumppiW]

Pikkuvinkkinä tuommoinen avoimen lähdekoodin työkalu:
http://luonnonkoneisto.fi/tiivistyminen/

Sillä voi arvioida, kuinka paljon alhainen rengaspaine oikeasti auttaa vs. rengaspainon alentaminen paripyörillä. Perustuu jordpackning.se laskuriin, joka simuloi hienoja käppyröitä.

Ja sillee outoa, että tutkimusten mukaan routa ei toimi syvemmällä juuri ollenkaan. Se edestakaisin sahaava lämpötilan muutos nollan molemmin puolin on se juju. Ja toisaalta, jos maa on kauttaaltaan tiivis, se ei pääse roudan vaikutuksesta halkeamaan sivuttain. Salaojien läheltä maa murustuu eri tavalla. Eli jos maahan saa myyräauralla tai jankkurilla pystysuuntaisia halkeamia, routa hoitaa loput. (Lähde:Don Schriefer, "Agriculture in transition" sekä Alakukun havaintolohko, jossa 30 vuotta ollut sama tiivistymä roudasta huolimatta.)

[SS]

Onko kukaan huomioinut kuluneella kaudella että pellolta vesi ei tahdo poistua niin kuin ennen. ja mikä mielestänne on paljon painoa pellolle pintapaineesta huolimatta

Vettä tuli varkain melko paljon, vieläpä hiukan kosteana kylvettyyn maahan. Ei sulla sen vertaa ole pintapaineita eikä akselipainoja, itse asiassa teillä päin noi suurilla renkahilla koneet melko sukkasillaan kulkee. Lautasmuokkari, vaikka onkin nin hyvä ja tukkeutumaton, niin tsekkaa lapiolla, sitä lautaskiekkoanturaa mä eppäilen. Se on ihan olemassa oleva ilmiö, havaittu mm. Ruotsissa.

-SS-

[Auts]

Onko kukaan huomioinut kuluneella kaudella että pellolta vesi ei tahdo poistua niin kuin ennen. ja mikä mielestänne on paljon painoa pellolle pintapaineesta huolimatta

Jossain 80-luvun maaperä oppaassa oli maininta maksimikuormista.

Yhdellä akselilla 5 000 kilon akselipaino kuivaan maahan ja teliakselilla 8 000 kiloa.
Märässä kaikki on liikaa.

Näissä omissa "puutarhajyrimissä" pellolla ajoon näkyi olevan jossain tiivistymisjutussa (KM:n tai KV:n juttu ruotsallaisen lehden jutusta), että paripyörät taka-akselilla ovat kustannustehokkaammat "telat"

[Luttisaari]

Näissä omissa "puutarhajyrimissä" pellolla ajoon näkyi olevan jossain tiivistymisjutussa (KM:n tai KV:n juttu ruotsallaisen lehden jutusta), että paripyörät taka-akselilla ovat kustannustehokkaammat "telat"

Meillä oli 705-4 valmetissa kohtuukokoinen etukuormaaja kiinni, niin tiivistymisongelma oli aika paha, ja etuaksila ei kestänyt paripyörien käyttöä.
Sama kuormaaja 399 ferkussa ja tänä keväänä oli paripyörät edessäkin, niin raiteita jäi märkäänkin peltoon paljon vähemmän.
Insinöörin työtä pitäis kunnioittaa, sekarotuvalmettiin EI etukuormaajaa kun sen oivallinen painonjakautuma on luotu insinöörin työpöydällä ilman etukuormaajaa!

[ht]

Noista etulevikkeistä...

Kylväessähän riippumatta siitä, onko nostolaite- vai hinattava kone, ei traktorissa tapahdu paljoakaan dynaamista painonsiirtoa kylvökoneen vetovastuksen seurauksena, kylvökone kun on suhteellisen kevyt vedettävä. Jos ko. tilanteessa ei etuakselilla ole levikkeitä ja takana on, on eturenkaiden aiheuttama pintapaine rengaskoosta, rengaspaineista ja traktorin painojakaumasta riippuen vähintään kolminkertainen takapyörien aiheuttamaan pintapaineeseen. Ainakin kevyemmillä mailla tällaisen kylvötraktorin etupyörän jäljet erottuvat pellosta vielä erillisen jyräyksenkin jälkeen. Propleema korostuu vielä, jos on etukuormaaja ja siinä vaikkapa kivitalikko. Mulla hitec valtu ja siinä just tuo kivitalikko nokalla kylväessä, ja sitten myös ne etulevikkeet...

[Luttisaari]

Noista etulevikkeistä...

Kylväessähän riippumatta siitä, onko nostolaite- vai hinattava kone, ei traktorissa tapahdu paljoakaan dynaamista painonsiirtoa kylvökoneen vetovastuksen seurauksena, kylvökone kun on suhteellisen kevyt vedettävä. Jos ko. tilanteessa ei etuakselilla ole levikkeitä ja takana on, on eturenkaiden aiheuttama pintapaine rengaskoosta, rengaspaineista ja traktorin painojakaumasta riippuen vähintään kolminkertainen takapyörien aiheuttamaan pintapaineeseen. Ainakin kevyemmillä mailla tällaisen kylvötraktorin etupyörän jäljet erottuvat pellosta vielä erillisen jyräyksenkin jälkeen. Propleema korostuu vielä, jos on etukuormaaja ja siinä vaikkapa kivitalikko. Mulla hitec valtu ja siinä just tuo kivitalikko nokalla kylväessä, ja sitten myös ne etulevikkeet...

Ja vielä joku 2,5 m hinattava sivupyöräkone, paripyörätön etupyörä pitää ajaa justiinsa samaa kohtaa mistä edellisen kierroksen kylvinkoneen pyörä on mennyt.....

[8050]

Onko kukaan huomioinut kuluneella kaudella että pellolta vesi ei tahdo poistua niin kuin ennen. ja mikä mielestänne on paljon painoa pellolle pintapaineesta huolimatta

Vettä tuli varkain melko paljon, vieläpä hiukan kosteana kylvettyyn maahan. Ei sulla sen vertaa ole pintapaineita eikä akselipainoja, itse asiassa teillä päin noi suurilla renkahilla koneet melko sukkasillaan kulkee. Lautasmuokkari, vaikka onkin nin hyvä ja tukkeutumaton, niin tsekkaa lapiolla, sitä lautaskiekkoanturaa mä eppäilen. Se on ihan olemassa oleva ilmiö, havaittu mm. Ruotsissa.

-SS-

En tarkoittanu pelkästään omiani ......vaan yleisesti tehtyjä havaintoja

[masto]

Tässä kun on paljon puhetta että pellolla pitää olla oikeaan aikaan, vuosi sitten syksynä iski vettä siihen malliin ettei ollut mitään mahdollisuutta kuivan maan työskentelyyn. Samoin tänä keväänä pahaa teki kun vesi vielä prutkusi kynnöksiltä ylös kylväessä toukokuun lopulla. Eli joko työt jää sitten tekemättä tms. Ei aina oo mahdollisuutta valita, koittaa sit vaan minimoida vahingot.

[TumppiW]

Nurmi viljelykiertoon + jankkurointi nurmeen tai syysviljan kylvön jälkeen. Ja missä maalajin puolesta mahdollista, elävää kasvipeitettä pellolle kevääseen asti.

Sen jälkeen pellot kuivuvat alas ja ylös. Vajovesi häviää nopeasti salaojiin ja kasvit haihduttavat jo huhtikuulta. Toisaalta renkaat kulkevat juuristokerroksen päällä. Muokkausanturaakin on vaikeampi saada aikaan, kun anturan pohja on täynnä juuria.

Mutta jos maa on paljaana koko syksyn liettävät sateet ja jos muokkaus ei ole poistanut tiivistymiä, keväällä on aika haastavaa tehdä peltotyöt siten ettei vahinkoa tule... ja kierre on valmis.

[turkki]

pellolta vesi ei tahdo poistua niin kuin ennen.

Pellon pinnan muodollakin on merkitystä. Kuoppapaikat keräävät helposti vettä, ja sitten kun sitä rupeaa kerääntymään niin pinnan liettyminen heikentää veden läpimenoa ja lammikot sen kuin kasvavat. Nyt kun kohtuullisen ajomatkan päässä toimii alan urakoitsija niin aikomuksenani on lähivuosina teettää muutamalla ongelmalohkolla pellon pinnan muotoilu laserohjatulla lanalla. Eräällä naapurilla tasattiin lohko menneenä kesänä ja tulos oli vaikuttavan näköinen.

[masto]

Omasta mielestäni pinnan muodolla on erittäin suuri merkitys, pintaveden pitää valua pintaa pitkin pois, salaojaan ne vedet ei hiesusavilla mielestäni juurikaan mene, etenkin kun omat ojani ovat pääosin 60-luvulta.

Pari vuotta sitten otin heinän mukaan viljelykiertoon. Seoksessa on ruokonataa juuri syväjuurisuutensa takia. Muistan lukeneeni että niittokorkeus vaikuttaa kykyyn säilyttää juuristo, eli liian matalalta niittäminen johtaa kasvin juuriston pienenemiseen. Paras kai olisi kun ei antaisi niittää sitä lainkaan. Toisaalta säiliörehunurmena sitten taas saa lannoittaa joka lisää juuriston kasvua. Tänä vuonna kun rehusta oli pulaa niin serkku lannoitti ja niitti tuosta pellosta lehmilleen. 2-3 vuotta pitäisi varmaan heinää pitää ennenkuin myönteisiä vaikutuksia näkyisi?

[kehveli]

Tuo kasvipeitteisyyden pitäminen kevääseen on minusta iso ongelma keväthommien joutuisan sujumisen kannalta, vaikka niin hyvä juttu muuten onkin.
Etenkin savi/hiesumailla, joissa sitä eniten tarvittaisiin, ei voi keväällä tehdä mitään syvämuokkausta kasvuston hävittämiseksi. Lisäksi kaikki ylimääräinen veivaaminen keväällä viivästyttää ikävästi kylvöhommaa.
Muutaman kymmenen hehtaarin lähiviljelyksillä vielä voi onnistua, mutta kun olisi saatava hehtaareja tehtyä, niin alkaa ahdistaa kaikki muu muokkaaminen äkeen lisäksi.

Onko joku keksinyt kevään aikapulaan ratkaisua?