-= Maatalous Foorum =-

Onko hyviä vinkkejä, kenellä kannattaa teettää viljavuustutkimus? Onko ylipäätään muita vaihtoehtoja kuin SJT ja Viljavuuspalvelu?

Suomen ympäristöpalvelu,siellä teetetty pitkän aikaa kunnes nyt oli "pakko" teettää viljavuuspalvelussa kun kemira maksoi osan analyyseistä.

Ainakin näiltä kahdelta saa hyvät tulosteet sekä analyysitiedot tietokoneelle näppärästi ja toimivasti.

http://www.kemianpalvelu.fi/viljavuus/viljavuus2.php3

http://www.tk.sjk.fi/html2/elintarvike.htm

Näiden välillä on näköjään tapahtunut yrityskauppa, eli Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio on ostanut Kemianpalvelun: http://www.kemianpalvelu.fi/insert2.php3

Lisätään listaa:
http://www.viljavuuspalvelu.fi/
http://www.sjt.fi/Labra/labra.htm
http://www.novalab.fi
http://www.analycen.fi
http://www.hortilab.fi/

Onkohan näitä viljavuuspalveluita koskaan missään vertailtu tulosten eroavaisuuksilla? Olisi vain mielenkiintoista nähdä onkohan eroa. Tänä vuonna on itsellänikin näytteiden otta vuosi.

Wilpo kirjoitti:Onkohan näitä viljavuuspalveluita koskaan missään vertailtu tulosten eroavaisuuksilla?

Joku vuosi sitte oli KM:ssä vertailu.

Nostetaampas aihetta, eli meillä on viljelyksessä hurjat 5 Ha nurmea, 80% "vuokralla". 2 Ha viimekesänä uudistettua.

Meinasin, että kannattaisikohan teetättää viljavuustutkimus?

Mitä se maksaa, ja mitä kuluja siihen tulee? Hinnastossa (viljavuuspalvelu) mainittiin jätteenhävitys yms kustannukset, joten perustutkimuksen n. 13€ hinta ei mahtanekkaan riittää?

Hirveitä summia en kehtaisi satsata, menee muutenkin pitkälti - :selle muutenkin tämä touhu. Kuitenkin hakisin lannoitesäästöjä tällätavoin.

Summa mutikassahan näitä on lannoiteltu ja kalkittu, mutta että se todellinen tarve olisi hyvä tietää. Vai?

http://www.agroanalyysit.fi/hintalaskur ... yhteensa=0

Sama varmaan lähettääkö näytteen Mikkeliin vai Perniöön.
Ps. Postiennakkomaksunki voi välttää kun pyytää nätisti että lasku ja tulokset tulee sähköpostiin.

Rubinjo kirjoitti: Sama varmaan lähettääkö näytteen Mikkeliin vai Perniöön.
Ps. Postiennakkomaksunki voi välttää kun pyytää nätisti että lasku ja tulokset tulee sähköpostiin.

Olen ennen käyttänyt SjT/AgroAnalyysin palveluita, nyt toimitin hiventarjouksen innoittamana Viljavuuspalveluun ja pieniä epäilyjä heräsi:
Maalajit järjestään muuttui HtS -> HeS. Multavuudet m -> rm ihan kiva mutta epäilen..., pH-tilat nousi järjestään kaikilla lohkoilla, taas ihan kiva mutta kun eipä oo tullu kalkittua ja typpeväkin on käytetty!!? Fosforiluokka laski eräällä lohkolla korkeasta tyydyttävään (25->10).
Etenkin noi aistinvaraiset arviot (maalaji ja mult.)vähän ihmetyttää. Olisikohan aika taas vertailevalle testille ála KM tai MP.
Hivenet otin tosiaan joka lohkolta ja mangaanitila näyttäisi olevan huolestuttavankin punainen oikeastaan joka lohkolla. Onneksi on tullut käytettyä Hivenliuosta/Multipleä aika vaki toimenpiteenä, tämä käytäntö tulee siis jatkumaan.

arpapeliä laitoin saman näytteen kahteen laatikkoon eroja tuli fosfori10-15 ph6,5-6,3 tai olla muutakin ei muista ulkoa

Jonkun verran heittoa vuosien välillä antanee näytteenottokairan maahanmenon helppous, esmes. Ja se valkoinen pohjajankko joka pitää poistaa sieltä kairan päästä, sehän on silmämääräinen sekin kohta.

Aika samassa ovat olleet kun se näyterivi mennään samaa linjaa joka kerta. On ollut Viljavuuspalvelua ja Agroanalyysiä nyt viimeks.

-SS-

taisker10 kirjoitti:arpapeliä laitoin saman näytteen kahteen laatikkoon eroja tuli fosfori10-15 ph6,5-6,3 tai olla muutakin ei muista ulkoa

Jossain määrin olen samaa mieltä. Multavuus luokitellaan aistinvaraisesti ja se vaikuttaa myös pH luokkaan. Minulla kävi niin että uusissa näytteissä järjestään paremmat multavuus- ja pH -luokat kuin 5v sitten otetuissa vaikka kalkittu ei ole tällä aikavälillä ollenkaan. (Joillain lohkoilla itse lukuarvokin korkeampi.)

Enemmän kuin firma, vaikuttaa näytteenoton tarkkuus.

Mielenkiinnolla odotellut maanäytteitä uusjakomaista, näytteet otettu kaikista vaihtuvista maista ulkopuolisen näytteenottajan toimesta. Ihan käsipelillä ottivat, ei mitään koneellista näytteenottoa ja tulokset on sen mukaisia.

Multa lähtevillä pelloilla ei mitään pskakasojen paikkoja tai kalkkikasojen pohjia. Tulevilla pelloilla on, jokaisella pellolla kun sattuu olemaan karjatilalta tulevia ja paljon kuivaa pskaa.
Hieno esimerkki kuivasta hietapellosta, vähämultaista uutismaata joka tehty viitisen vuotta sitten. Kalkkia nähnyt pellon teon jälkeen, ehkä, kaveri meinas ettei ole kalkittu lainkaan. Pelto kaksiosainen, kanava katkaisee joten kaksi eri peruslohkoa ja näytettä. Pskakasat ollut joka vuosi kummallakin pellolla... Toisella pellolla leimat vihreällä, ph.6 ja toisella ph. 4.3 ja kaikki leimat rankasti punaisella! Peltojen viljelyhistoria täysin identtinen eli näytteenotolla saadaan paljon pahaa/hyvää aikaiseksi. Etten sanoisi harmittaa, nuo kuivapskakasan paikat on löydetty muillakin lohkoilla ja minä maksan niistä hyvistä näytteistä enkä mitään voi Ensi vuodeksi pitäisi ottaa omat näytteet tulevilta pelloilta, saa nähdä kuinka paljon silloin korpeaa... Nimittäin tuo yllä mainittu ph. ero tarkoittaa noin 600€/ha (kuonaa hehtaarille tyydyttävään leimaan pääsemiseksi), maksajana minä, kun saan "hyvää" peltoa jossa todellisuudessa ph. heikko ja joudun kalkitsemaan jokatapauksessa.

Salaojateknikko sanoikin tänään että hän on hinnoitellut näytteenoton niin korkealle ettei tartte näytteitä ottaa uusjakomaista, näytteet olleet kuulemma ihan erilaisia mitä isännät saaneet. Kuten ylläoleva esimerkki kertoo, kaksi totaalisen ääripäätä samoilla, tuoreilla pelloilla.

Niin, itse kysymykseen, viljavuuspalveluun tuli laitettua viimeksi. Yleensä sinne, missä saa parhaan palvelun/hinnan, ympäristöpalvelu ja viljavuuspalvelu vuorotelleet eikä näytteissä ole ollut eroja.
Viljavuuspalvelu pelas yhteen vipupalven kanssa, karttoja klikkailemalla meni näytteet oikein eikä tarvinut numerojonoja kirjoitella. Viime syksynä laitoin noin 50 näytettä, tarkkuus herpaantuu suurella todennäköisyydellä kun tuollaista määrää kirjaa käsin, tietokoneella homma oli todella helppoa kun oli numeroidut laatikot ja paperikartta, hiirellä klikkaili näytteet oikeisiin paikkoihin!

taisker10 kirjoitti:arpapeliä laitoin saman näytteen kahteen laatikkoon eroja tuli fosfori10-15 ph6,5-6,3 tai olla muutakin ei muista ulkoa

No niin tänä vuonna meni sitten fosforit yli. Lohko jossa fosforit korkeat 5v sitten olen jättänyt täysin fosforitta kaikki vuodet, käytetty vain NK:ta. Nyt sama lohko noussut fosforissa arvelluttavan korkeaksi. Ollut nurmella viime 3v viljan ja kalkituksen jälkeen. Näytteen otin mielestäni suht samoista paikoista.

Cultio kirjoitti: No niin tänä vuonna meni sitten fosforit yli. Lohko jossa fosforit korkeat 5v sitten olen jättänyt täysin fosforitta kaikki vuodet, käytetty vain NK:ta. Nyt sama lohko noussut fosforissa arvelluttavan korkeaksi. Ollut nurmella viime 3v viljan ja kalkituksen jälkeen. Näytteen otin mielestäni suht samoista paikoista.

Noinhan sen pitäisikin mennä, jos maassa on niukkaliukoista varastofosforia ja maan rakenne on kondiksessa. Nurmen juuret louhivat hankalasti saatavaa ja viljan ulottumattomiin karannutta fosforia ja aika iso osa siitä jää hiusjuurien lahoamisen myötä helppoliukoiseksi ja ruokamultakerrokseen. Jos haluaa hifistellä (lue: säästää lannoituskuluissa), niin ottaa myös varastofosforin ja toisen näytteen ruokamultakerroksen alapuolelta.

Oon joskus haaveillut siitä, että tekisi laatutsekkauksen eri toimijoille, mutta on jäänyt tekemättä, kun on ehkä enemmän MTT:n tms. julkishyödyllisen toimijan heiniä. Eli ottaisi näytteen ja jättäisi sen jemmaan pannuhuoneeseen. Kuivana sitten homogenointi esim. maalivispilällä. Lähettäisi sitten saman näytteen ainakin kolmesti kullekin analyysipalvelulle, esim. keväällä, syksyllä ja seuraavana keväänä. Merkkaa kaikkiin eri lohkotunnukset eikä anna mitään vihiä, että kyseessä on tarkistus. Se palvelu, joka tuottaa vähiten sisäistä vaihtelua ja tolkullisimmat tulokset saa jatkossa analysoida loputkin näytteet.

TumppiW kirjoitti:
Oon joskus haaveillut siitä, että tekisi laatutsekkauksen eri toimijoille, mutta on jäänyt tekemättä, kun on ehkä enemmän MTT:n tms. julkishyödyllisen toimijan heiniä. Eli ottaisi näytteen ja jättäisi sen jemmaan pannuhuoneeseen. Kuivana sitten homogenointi esim. maalivispilällä. Lähettäisi sitten saman näytteen ainakin kolmesti kullekin analyysipalvelulle, esim. keväällä, syksyllä ja seuraavana keväänä. Merkkaa kaikkiin eri lohkotunnukset eikä anna mitään vihiä, että kyseessä on tarkistus. Se palvelu, joka tuottaa vähiten sisäistä vaihtelua ja tolkullisimmat tulokset saa jatkossa analysoida loputkin näytteet.

KM-lehti tehnyt tuollaisen testin muutama vuosi sitten.
Muoks: Siitä olikin jo hiukan enemmän aikaa:
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/ ... ertailussa