-= Maatalous Foorum =-

Uudessa ymp.tuki ehdotelmassa on maininta kerääjäkasveista. Tietääkö kukaan , mitä ne voisivat olla ja miten ja milloin kylvetään - sekä mitä viljelyohjeita ? Sinänsä mielenkiintoinen juttu !

Saksassa käytetään paljon rypsiä ja sinappia. Maat ajetaan heti puinnin jälkeen kultivaattorilla ja kylvetään kerääjäkasvi. Tai kylvetäänkö se mahdollisesti ennen esim keskipakolevittimellä.

Meillä (viljanviljelyssä) kerääjäkasvi on fiksuinta kylvää keväällä viljan kanssa, ei syksyn pituus riitä saksalaiseen malliin. Jotain heinänsiementä viljan kanssa; monivuotiset hs-kylvölaitteella optimaaliseen heinänsiemensyvyyteen, italian raiheinä viljan kanssa syvemmälle, niin ei rupea niin vakavasti kilpailemaan kasvuston kanssa. (Varhais)vihannesten ja -perunan viljelyssä juttu erikseen, silloin kylvetään heti sadonkorjuun jälkeen jotain nopeasti taimettuvaa ja kehittyvää, vaikkapa kevätviljaa, hunajakukkaa, keltasinappia, öljyretikkaa, ...

Petri

Täältä löytyy amerikkalainen opas kerääjäkasvien käyttöön ja valintaan:
http://www.sare.org/publications/coverc ... rcrops.pdf
Kasvisuositukset ovat kyllä amerikkaan sovitettuja.

Ainakin kirjan mukaan kerääjäkasveista on monenlaista hyötyä rikkakasvien hallinnasta maan rakenteen korjaamiseen. Ajattelin kyllä ehdottomasti kokeilla.

Pitäisi vielä selvittää, miten uuden ympäristötuen lisätoimenpiteet tähän suhtautuvat. Eli voiko saada tukea sekä aluskasveista ETTÄ kasvipeitteisyydestä? On meinaan aikamoinen win-win, jos toimii.

^ Tarkoitatko, että voiko tukea saada sekä aluskasveista, että niillä aikaansaadusta kasvipeitteisyydestä? Hieno homma, jos noin olisi systeemi olisi lähes täydellinen.

Kirja on mielenkiintoinen.

Nyt on ensimmäiset kerääjäkasvit pellossa. Ruismaan kyntö heti puinnin jälkeen, ohraa 250 kg/ha pintaan pneumaattisella ja multaus rikkaäkeellä. Sadettakin sopivasti päälle.

Rupesin ajaessa miettimään, että aika hyvää hintaa EU maksaa heikkolaatuisesta ohrasta... 13 €/ha, 25% pinta-alasta ja 250 kg/ha, työaikaa 10 min/ha --> 200 €/tonni.
Nyt jos nuo kerääjäkasvit vielä toimivat, niin bra-bra.

En ole lukenut ympäristöehto oppaita, mutta matala kasvi kai estäisi kosteuden haihtumista ja rikkaruohottumista. Apila myös lannoitaisi "siinä ohella", juurinystyröillään. Tosin käytäntö ja teoria tuntuvat etääntyvän tosistaan, nykyään...

Nyt on lämpösummaa kertynyt yli 450 C'd sitten kylvön (13.8.). Iloisesti kasvaa vieläkin. Ohra on ottanut takkiin pakkasista ja kasvutaudeista, mutta härkäpapu on paikoin puolimetristä ja terhakkaa.

Saa nähdä ehtiikö ohra tähkälle ennen kasvukauden loppua, toinen solmu tuntuu jo. Tässä rupeaa jo miettimään, sujuuko kauran jyrsinkylvö keväällä.




Ja laitetaan tänne vielä toinenkin "kokeilu": härkäpapua rukiin seassa. Oli hiukan varissut papua puidessa ja kylvö osui turhan aikaiseen. Nyt kasvaa papua enemmän kuin ruista... ainakin typpeä piisaa. Toivottavasti lumihome ei tykkää syödä papuja.

Siis oletko vielä härkäpavun jälkeen kylvänyt ruista? Mikä oli kylvöpäivä? Mielenkiintoinen kylvötapa. Kuoleva kasvimassa ja runsaasta typestä mehukkaat kasvit kyllä lisäävät talvituhosienten menestysmahdollisuuksia. Toisaalta ruis näyttää kuvassa kohtuullisen matalalta ja harvalta mikä taas vähentää riskiä.

Joo, härkäpavun puin 23.8., ajoin kultivaattorilla heti seuraavana päivänä ja rukiin kylvin 5.9. (220 kg/ha). Pintalevitys pneumaattisella ja multaus harjoille s-piikillä. Nyt pellolla on kolmen kasvin seos: härkäpapu, ruis, italian raiheinä (alunperin pavun aluskasvina).

Normaalivuonna en olisi lähtenyt ruista tuohon kylvämään, mutta sateet estivät kylvön alunperin suunniteltuun paikkaan.

Olen aina kuvitellut että härkäpavun puinti venyy reilusti syyskuun puolelle ja siksi ihmettilin miten sen jälkeen ehtii ruista kylvämään. 220 kg/ha kuulostaa hurjalta siemenmäärältä, joten kasvusto lienee tiheämpää kuin kuvasta ensivilkaisulta näytti.

Kun kerääjäkasveista kyseltiin, niin piti päivittää tämänkin lohkon kuulumiset. Ohrat ja pavut kuolivat vihdoin joulukuun lopulla. Ohra jäi keltaisena kevääseen asti, mutta papu luhistui ja "suli" mustaksi mössöksi.

Härkäpavun kanssa kasvanut ruis talvehti älyttömän hyvin! Samalla lohkolla oli ruista joka kasvoi itsekseen ja hukkui vetiseen savivelliin. En tiedä mikä tässä oli taustalla, olisiko papu tehnyt hajotessaan reikiä joista vesi pääsi syvemmälle eikä jäänyt pintaan lillumaan. Joka tapauksessa tämä vaatii kyllä jatkoselvittelyä, jos joskus jää vaikka huonoa pavunsiementä nurkkiin.