Pyörän luisto

[502]

Meillä on Simultan nostolaitekylvinkone. Kone toimii hienosti. Ei saa tukkoon pirullakaan yms. Mutta yksi ongelma sen kanssa on ollut, ja se on se että pyörä luistaa ja luisto vaihtelee melko paljon maantyypin mukaan. Tumen nostolaitekoneissakin on traktorikuvioidut pyörät. Ne eivät varmaa paljoa luistele. Sopiiko ne suoraan Simultaan? Ja onko muita konsteja, joilla luistoa voisi saada pienemmäksi?

[Mullifarmari]

Kun teet kiertokokeen ajamalla, niin siinähän se lohkokohtainen luisto selviää. Itsellä oli aikoinaan samanmoinen ja auttoi kun kirjasi lohkoittain luiston määrän. Toki ylimääräistä työtä ja muistamista, mitä ei kylvöaikaan tarttis.
Jos Tumen renkaan halkaisija on sama kuin simultassa, niin onnistuuhan se vaihtokin. Vanteet joutuu uusimaan, kun eikös simultassa ole kolmipulttiset navat? Paripyörien laittaminen vois olla yks vaihtoehto

-Mf-

[502]

Olemme kyllä tuota lohkokohtaista kiertokoetta ajamalla harrastaneet, mutta ongelma on vähän siinä, että samallakin lohkolla maatyyppi saattaa vaihdella aika paljonkin. Kolmipulttinenhan se Simultan pyörä muistaakseni on. Meillä olisi kyllä vanha Juko, josta saattaisi saada paripyörät, mutta miten siinä luistossa sitten loppuviimeksi käy, kun pintapaine renkaiden ja maan välillä pienenee? Jospa laittas lumiketjut

[956XL]

Ei jukon nostolaitekoneissa ole ainakaan meillä ikinä pyörät luistaneet.
Luulis että koneistossa on jotain häikkää..

[Make]

Meidän Jukoissa ainakin luistanut. Sinikantinen nostolaite ja -86 kevythinattava. Luisto ei oo pahemmin haitannut. Luisto sitä suurempi mitä suuremmalla syöttö. Vehnää kun kylvää B7-8 ja toisella ajolla heinän samalle lohkolle niin heinän kylvössä tulee mittariin paljon enemmän alaa.
Tume kombi7 joskus mittasin luistoa kun kalbroin pinta-alamittaria. Luisto oli 5% luokkaa.

[Sepe]

Simultan syöttölaite on jo valmiiksi perseestä. Mä en ole koskaan saanu sitä kohdalleen kiertokokeilla tai koekylvöllä. Vasta oikeen kylvö antanut oikeen kuvan...piip.. vaan kun ohraa menee 250 kg/ha vaikka kiertokoe näyttää 200 kg/ha.

[Jari]

Luiston määrä riippuu eniten pellosta,multamailla ja suht puhtailla hiekkamailla luisto ihan eriluokkaa kuin kovilla mailla. Luiston eron oppii ottamaan huomioon kun kiertokokeita tekee mutta ainoa keino itse luiston vähentämiseen on renkaan kehän kasvattaminen ja pyörään ripakuvio. Kylvökoneessa tuo toinen helpommin sanottu kuin tehty,erillinen vetopyörä ei helpota tilannetta ellei kunnon "lapoja" kehällä joka riittävän suuri.

[502]

Se on kyllä hankalaa, jos ensin tekee kiertokokeen ja saa jonkin tuloksen. Sitten kylvää koealan ja saa siitä toisen tuloksen, ja kun siirtyy seuraavalle lohkolle, niin tulos on taas aivan erilainen. Ripakuvioisit pyörät kun siihen löytäis jostain halavalla, ni vois paineet kylväjän kovien välissä hieman laskea.

[Cultor]

Tumen nostolaitekoneissakin on traktorikuvioidut pyörät. Ne eivät varmaa paljoa luistele. Sopiiko ne suoraan Simultaan? Ja onko muita konsteja, joilla luistoa voisi saada pienemmäksi?

Oikeastaan se ei ole pyörän luistoa vaan jättämää. Jättämän suuruus riippuu pääasiassa pellon pehmeydestä eli paljonko pyörä uppoaa ja tietenkin pyörän halkaisijasta. Joskus kalibroin juurikaskombin sähköistä pinta-alamittaria ja sain koskemattomalla pellon pinnalla kehän pituudeksi 260 cm. Pyörän kulkiessa omaa jälkeään takaisin, kehän pituus oli 250 cm. Pyörä oli ripakuvioinen.

Kiertokokeen tarkkuus riippuu olennaisesti muun muassa vaa'an tarkkuudesta. Yleensä kiertokoe tehdään aarin alaa vastaavana, joten punnittava määrä on yli tai alle 2 kg.

[tiko78]

Eipä ole kiertokoetta tullu tehtyä Jukottimelle (keltakantiselle) kuin kerran rypsinkylvössä, Suht koht tarkkaan taulukon mukaan menee jyvät ja lannoitteet. Ilmanpaineet tulee aina katottua ennen kylvöä.

[Hemmo Raunio]

Joskus kalibroin juurikaskombin sähköistä pinta-alamittaria ja sain koskemattomalla pellon pinnalla kehän pituudeksi 260 cm. Pyörän kulkiessa omaa jälkeään takaisin, kehän pituus oli 250 cm. Pyörä oli ripakuvioinen.

Tarvitsisi olla telipyörät, jossa välitys koneistolle tulisi takimmaiselta pyörältä, joka kulkee valmiissa urassa. Siis sivupyöräkoneesta kyse.

Ainakin satasarjan Tumessa toinen pyörä käyttää lannoite- ja toinen siemenpuolta, kun usein veto yhdestä pyörästä. Tosin en tiedä, kuinka paljon tällä on merkitystä. Olen ajatellut silläkin olevan merkitystä, kun rengas painuu lyttyyn raskaalla kuormalla, tosin tuo Maken kertoma todistaa taas päinvastaista.

[Murtola_Lasse]

Olemme kyllä tuota lohkokohtaista kiertokoetta ajamalla harrastaneet, mutta ongelma on vähän siinä, että samallakin lohkolla maatyyppi saattaa vaihdella aika paljonkin. Kolmipulttinenhan se Simultan pyörä muistaakseni on. Meillä olisi kyllä vanha Juko, josta saattaisi saada paripyörät, mutta miten siinä luistossa sitten loppuviimeksi käy, kun pintapaine renkaiden ja maan välillä pienenee? Jospa laittas lumiketjut

Millä se pyörän luisto on mitattu/todettu?

[502]

No itse en ainakaan muuta syytä keksi sille, että kylvetyt kilot heittelee, jos pitää syötön samana. Ajonopeus on pyritty pitämään samana. Simultan ohje taitaa sanoa, että koekiertoon pitäis lisätä se 5%, jotta jättämä kompensoituisi. Se ei kyllä ole tuntunut riittävän. Rengaspaineet joku jo mainitsikin. Nekin varmasti vaikuttavat asiaan, kuten myös se kuinka täynnä säiliöt on. Kai se kappaleen muotokin hieman vaikuttaa, eli kuinka usein täytyy kone nostaa ylös ja taas lähteä uudelleen. Savimaalla se maan kokkareisuus tuntuu myös vaikuttavan renkaan jättämään. Kovalla mäkimaalla syöttö saa olla selvästi pienemmällä, kun taas kevyemmällä maalla täytyy ruuvata isommalle. Sitten on vielä hiekkaista maata, ja silloinkin syöttöä täytyisi muuttaa.

[Radon]

No itse en ainakaan muuta syytä keksi sille, että kylvetyt kilot heittelee, jos pitää syötön samana. Ajonopeus on pyritty pitämään samana. Simultan ohje taitaa sanoa, että koekiertoon pitäis lisätä se 5%, jotta jättämä kompensoituisi. Se ei kyllä ole tuntunut riittävän. Rengaspaineet joku jo mainitsikin. Nekin varmasti vaikuttavat asiaan, kuten myös se kuinka täynnä säiliöt on. Kai se kappaleen muotokin hieman vaikuttaa, eli kuinka usein täytyy kone nostaa ylös ja taas lähteä uudelleen. Savimaalla se maan kokkareisuus tuntuu myös vaikuttavan renkaan jättämään. Kovalla mäkimaalla syöttö saa olla selvästi pienemmällä, kun taas kevyemmällä maalla täytyy ruuvata isommalle. Sitten on vielä hiekkaista maata, ja silloinkin syöttöä täytyisi muuttaa.

Mutta onko asialla käytännössä kuitenakaan mitään merkitystä kun erot taitaa kuitenkin olla varsin minimaalisia, muutekin keveämälle maalle saa vähemmän mennä itäviä.

[502]

Jos erot ovat olleet kymmeniä kiloja, niin minun mielestä ne eivät ole silloin minimaalisia.