Sivu 1/2

Syysviljan lannoitus syksyllä

Lähetetty: 28 Kesä 2007, 20:19
Kirjoittaja Carnivor
Growhow jättää Syysviljan Y1:n pois. Mitäs meinaatte tilalle valkata lohkoille joille saa levittää fosforia? Kevätviljan Y6, Tilan oma Y-lannos tai joku blendi lienevät vaihtoehdot.

Lähetetty: 28 Kesä 2007, 20:55
Kirjoittaja Kaupoi
Aikukiva. Mitähän sitä nyt sitte suojaviljoille laitetaan. Superfosfaattia viskalla? Vieläköhän tuota syys y-1:tä sais tilattua "vanhaa varastoa".

Lähetetty: 28 Kesä 2007, 21:10
Kirjoittaja khd
Kevätviljan 5:sta ja sit starttifosforia niin pal ku voi.
Lannoituksenhan voi myös 'ylimitoittaa' fosforin osalta tasauksen avulla jo keväällä. Kasvihan ottaa lannoitteessa annetusta P:sta muistaakseni 'bout 25 % kasvukauden aikana. Näin ollen maassa on jo sitten syksyksi aika mukavasti ravinteita jemmassa.

Re: Syysviljan lannoitus syksyllä

Lähetetty: 29 Kesä 2007, 08:25
Kirjoittaja Kari
Carnivor kirjoitti:Growhow jättää Syysviljan Y1:n pois. Mitäs meinaatte tilalle valkata lohkoille joille saa levittää fosforia? Kevätviljan Y6, Tilan oma Y-lannos tai joku blendi lienevät vaihtoehdot.
Samaa tässä olen itsekin arpomassa. Paras fosforisuhde löytyisi Nurmen Y2:sta. Sitä ainakin itse olen alustavasti miettinyt. Starttifosforilootaa kun ei omasta koneesta löydy.
Sinänsä mielenkiintoista olisi tietää, että miksi SY1 on jätetty pois valikoimista. Liekö menekki ollut liian pientä?

-Kari

Re: Syysviljan lannoitus syksyllä

Lähetetty: 29 Kesä 2007, 11:50
Kirjoittaja khd
Starttifosforilootaa kun ei omasta koneesta löydy.
Sinänsä mielenkiintoista olisi tietää, että miksi SY1 on jätetty pois valikoimista. Liekö menekki ollut liian pientä?

-Kari
Juurikin näin kuulemma. Samaten menekin vaihtelu on kait ollu aika suurta, syysviljan kylvöalat kun tahtoo heitellä aika tavalla vuosista riippuen. Ja sit varmaan osaltaan vaikuttaa kaikkien tilojen siirtyminen tarkennettujen lannoitustasojen käyttöön. Monella tilalla SV1 jää sen takia pois kun leimat on kunnolla vihreellä! Voi jessus sitä marinaa taas ku eihän pelkällä Salpietarilla mikään kasva.. :lol:
Nimim. v:sta 1996 yks lohko pelkällä typellä. Viime vuonnakin rypsiä siltä lohkolta (n. 2 ha) yli 5 tonnia! Siis per lohko. Muutenkaan en sadonalenemaa ole huomannu, seuraavassa vilj.tutkimuksessa epäilen et luokka olis pudonnu korkeasta hyvään, suunta on ollu selvä. Onneks tuli muuten tuo starttiloota 'ylimääräsenä' keväällä hommatun käytetyn kylvimen mukana.. :P

Lähetetty: 29 Kesä 2007, 16:46
Kirjoittaja Radon
Kyllähän sitä fosforia voi sitten kevät lannoituksessa sitten sinne levittää, mikä siinä on ylipäätään ideana että fosforit ajetaan peltoon syksyllä?

Lähetetty: 29 Kesä 2007, 17:37
Kirjoittaja Wilpo
Tulin eilen juuri Raision hybridiruis matkalta puolasta ja siellä ne neuvoivat, että syksyllä ei lannoitetta juuri lainkaan ja varsinkaan ei typpeä. Osa fosforista ja kaliumista vaan. Keväällä sitten koko typpimäärä niin aikaisin kuin mahdollista.

Oli tosi hyvä tietopakettiretki rukiin kylvölle. Eikä se Puola todellakaan ole mikään takapajula maatalouden alalla, niinkuin kuvitellaan. Kuvia tulossa galleriaan matkasta lähiaikoina.

Lähetetty: 30 Kesä 2007, 12:38
Kirjoittaja Jorma
Mulla on syysviljamaina sellaisia lohkoja joissa fosforit on korkeella jo muutenkin. Pieni määrä kevät Y-6:sta on tullut silti annettua sitten tasailtua myöhemmin. Syysviljan Y:tä en ole käyttänyt aiemminkaan.

Harvemmin ne syysviljat tosiaan typenpuutteesta kärsii, vaan ainakin viime vuosina on tupanneet kasvamaan liikaakin syksyllä. Poikkeuksena 2002

Lähetetty: 30 Kesä 2007, 13:52
Kirjoittaja Carnivor
Radon kirjoitti:Kyllähän sitä fosforia voi sitten kevät lannoituksessa sitten sinne levittää, mikä siinä on ylipäätään ideana että fosforit ajetaan peltoon syksyllä?
Fosfori liikkuu maassa heikosti ja intaan levitetystä fosforista kasvit eivät saa käyttöönsä mitään levitysvuonna. Kalium on taas tärkeää oraan kasvulle ja kylmäkestävyydelle, joten sekin pitäis saada syksyllä.

Lähetetty: 30 Kesä 2007, 14:00
Kirjoittaja sirkussonni
Mitenkäs mahtais olla naudan liete sopivaa ja missä määrin syysviljoille annettuna syksylevityksenä.
Kuivana syksynä kun tuuman laittaa niin ei ole enää niin kuivaa... :lol:
Tasailee sitten myöhemmin, perälevyllä........

Lähetetty: 01 Heinä 2007, 12:47
Kirjoittaja Radon
Carnivor kirjoitti:
Radon kirjoitti:Kyllähän sitä fosforia voi sitten kevät lannoituksessa sitten sinne levittää, mikä siinä on ylipäätään ideana että fosforit ajetaan peltoon syksyllä?
Fosfori liikkuu maassa heikosti ja intaan levitetystä fosforista kasvit eivät saa käyttöönsä mitään levitysvuonna. Kalium on taas tärkeää oraan kasvulle ja kylmäkestävyydelle, joten sekin pitäis saada syksyllä.
Tuo kyllä kuulostaa varsin erikoiselta, olisiko tuosta jotain virallista tutkimusta tai vastaavaa jossain. Kalium lannoitushan on hyvin pitkälti ylläpitolannoitusta sitä en ainakaan usko että siitä olisi syksyllä puutetta.

Lähetetty: 01 Heinä 2007, 15:53
Kirjoittaja Tutti
sirkussonni kirjoitti:Mitenkäs mahtais olla naudan liete sopivaa ja missä määrin syysviljoille annettuna syksylevityksenä.
Kuivana syksynä kun tuuman laittaa niin ei ole enää niin kuivaa... :lol:
Tasailee sitten myöhemmin, perälevyllä........
Kultaisella kaheksankytäluvulla on meillä viljelty ruista silleen, että sianliete on levitetty syksyllä peltoon ja kylvetty ruis siihen. Ei muuta lannoitusta syksyllä eikä myöskään mitään kevätlannoitusta. Aika kultaa tietty muistot, varsinkin tolla vanhemmalla väellä, mutta oli rukiista kait yli 4000kg:n satoja tuolla tekniikalla saatu. Vehnän lannoitukseksi tämmönen ei varmaankaan ole sopiva, ainakaan ilman kevätlannoitusta.

Lähetetty: 01 Heinä 2007, 21:15
Kirjoittaja Jari
Tutti kirjoitti:
sirkussonni kirjoitti:Mitenkäs mahtais olla naudan liete sopivaa ja missä määrin syysviljoille annettuna syksylevityksenä.

Kultaisella kaheksankytäluvulla on meillä viljelty ruista silleen, että sianliete on levitetty syksyllä peltoon ja kylvetty ruis siihen. Ei muuta lannoitusta syksyllä eikä myöskään mitään kevätlannoitusta. Aika kultaa tietty muistot, varsinkin tolla vanhemmalla väellä, mutta oli rukiista kait yli 4000kg:n satoja tuolla tekniikalla saatu.
Ei tartte niin kaus katella,mun rukiit just näin kylvettyä tänäkin vuonna. Paperilla levitin hiukan apulantaakin :D Rapakkomaata josta typpeä irtoaa joten varmempi tulos ilman apulantaa,varsinkin kun kyseessä suht tuore uutismaa joten typpilisäyksellä saatu sadonlisä ei kata kustannuksia.

Viime syksynä oli ehdottomasti apua kun levitti lietettä syysviljamaille,mulla oli melko lähekkäin vertailulohkot ja kyllä syysvehnässä eron huomas keväälläkin. Ilman lietettä itivät vasta lokakuulla joten talvi vei paljon enemmän kuin lietettä saaneet jotka itivät jo syyskuun lopulla :roll:

Jatkossakin aion levittää syysviljamaille lietettä,mahdollisuuksien mukaan. Apulantaa vielä lisäksi mihin fosforia tarttee enemmän.

Lähetetty: 03 Heinä 2007, 18:05
Kirjoittaja Carnivor
Radon kirjoitti:
Tuo kyllä kuulostaa varsin erikoiselta, olisiko tuosta jotain virallista tutkimusta tai vastaavaa jossain. Kalium lannoitushan on hyvin pitkälti ylläpitolannoitusta sitä en ainakaan usko että siitä olisi syksyllä puutetta.
Valitettavasti aika ei tällä erää riitä oikeiden tutkimustulosten esille kaivamiseen mutta jos lainaan vaikka Tieto Tuottamaan kirjasarjan osaa ”Laatuviljan tuotanto”, joka on heti napattavissa kirjahyllystä. Harmillisesti tässäkään kirjassa ei ole lähdeviitteitä, joten en tiedä mihin tutkimuksiin kirjoittajien esittämät faktat perustuvat.

Fosforista todetaan mm. seuraavaa: ”Fosfori parantaa syysviljojen talvenkestävyyttä ja edistää heikentyneiden oraiden toipumista keväällä.” Oma päätelmäni -fosforia olisi hyvä saada jo syksyllä. Toinen lainaus: ”Lannoiterakeiden kyllästämässä maassa fosfori liikkuu helpommin, mutta sitä kulkeutuu sijoitetusta lannoiterivistä vain noin sentin päähän.” Oma päätelmä – jos fosforia levittää pintaan niin ainakin suorakylvössä kestää turhan monta vuotta ennen kuin se on kasvin juurilla eli fosforin sijoituslannoitus on paljon parempi kuin pintalevitys.

Kaliumista todetaan mm. seuraavaa: ”Kalium on keskeinen ravinne vesitalouden säätelyssä. Sen puute heikentää kasvien kylmän kestävyyttä ja kykyä vastustaa sienten aiheuttamia kasvutauteja, joita voi ehkäistä myös kalisuolan kloori.” Oma päätelmä – kylmänkestävyys ja sienitautien vastustuskyky ovat tärkeitä syysviljoille, joten kaliumista kannattaa huolehtia. Toinen lainaus: ”Suurikaan määrä hitaasti vapautuvaa reservikaliumia ei turvaa viljan riittävää kaliumin saantia varsinkaan orasvaiheessa, jolloin ravinteiden tarve on suuri verrattuna suppean juuriston ravinteidenottokykyyn.” Oma päätelmä – myöhään kylvetty syysvilja ei välttämättä ehdi syksyllä orasvaihetta pidemmälle, joten kaliumista voi tulla puutetta varsinkin jos viljavuusleimat ovat punaisella.

Voinhan toki olla väärässäkin mutta varmuuden vuoksi haluaisin antaa syksyllä myös kaliumia. Niitä ruskeita ja tuoksuvia maanparannusaineita ei valitettavasti ole saatavilla.Osan sallitusta 30 kg typpianoksesta voisin siirtää kevääseen, mutta pykälät eivät salli siirtämistä.

Viipurin lannoitteen listoilla on syysviljalannoite:
http://www.kiviexpertit.fi/index.php?sivu=35422

Lähetetty: 03 Heinä 2007, 19:20
Kirjoittaja Radon
Carnivor kirjoitti:
Fosforista todetaan mm. seuraavaa: ”Fosfori parantaa syysviljojen talvenkestävyyttä ja edistää heikentyneiden oraiden toipumista keväällä.” Oma päätelmäni -fosforia olisi hyvä saada jo syksyllä. Toinen lainaus: ”Lannoiterakeiden kyllästämässä maassa fosfori liikkuu helpommin, mutta sitä kulkeutuu sijoitetusta lannoiterivistä vain noin sentin päähän.” Oma päätelmä – jos fosforia levittää pintaan niin ainakin suorakylvössä kestää turhan monta vuotta ennen kuin se on kasvin juurilla eli fosforin sijoituslannoitus on paljon parempi kuin pintalevitys.
Eikö sateet kuljeta tuota fosforia sitten lähemmäksi juuria kun siitä kovasti vouhotetaan että sitä vesistöihin kulkeutuu pelloilta, toki varmaan olisi tehokaampaa se saada sinne juurien läheisyyteen.

Sekin olisi mahdollista että lannoittaa fosforia varastoon jo etukäteen kevätlannoituksessa ja tasaa sen sitten myöhemmin.