-= Maatalous Foorum =-

Eli tiedossa oli että lakorypsin puinti on mielenkiintoista mutta nyt olis kaikki vinkit ja neuvot tarpeen.
Eli suurin ongelma on että kasvusto ei mene syöttökierukalle pöydän kulmista.No ajotyyli on ollu että myötälakoon jättäen sellainen suikale puidun viereen ja ajaa se suikale vastalakoon.Mutta sarkaoja pellolla hiukkase mahdoton kun lako poikittain.Seuraava onkelma on laihonjakaja(t) jotka kerää kasvustoa sivulakoon ajettaessa.Kun vasta toista vuotta viljelen rypsiä niin ei ole oikee kokemusta vielä.Neuvoja vinkkejä tarvis.

Poikkilakoon "latvan" puolelta edestakasin kun pui ja kaarijakajat paikallaan niin homma käy. (Sarkapellolla sit tollai kun yllä kerroit, jos poikkilakoon ei voi puida.) Oikeen pahassa paikassa (mataraisessa) pitää painaa lakokelalla "maata vasten" kasvusto tiiviinä mattona sisälle. Varistaa, mut menee sisälle.

Puimuripöydän syöttökierukan nosto yläasentoon auttaa osaltaa kasvuston syöttöä puimurin kitaan, kun enemmän tilaa.

Omatekoiset laihonjakajat rypsinpuintia varten, ks. kuvaa
http://www.murtola.com/galleria/display ... ?pos=-2672

Seulastolla pitää olla riittävä puhallus, että kevyt tavara on ilmassa, märässä kasvustossa pitää seula kokoa isontaan, ettei tuki.
Sampo 2000-sarjaan saa ostaa rypsille oman seulan jatkeen, jossa reikä koko ja ala on pienempi, jolloin siememen seulalle tulee kovempi paine ja pitää sen paremmin puhtaana.

Toukohousu kirjoitti:Eli tiedossa oli että lakorypsin puinti on mielenkiintoista mutta nyt olis kaikki vinkit ja neuvot tarpeen.
Eli suurin ongelma on että kasvusto ei mene syöttökierukalle pöydän kulmista.No ajotyyli on ollu että myötälakoon jättäen sellainen suikale puidun viereen ja ajaa se suikale vastalakoon.Mutta sarkaoja pellolla hiukkase mahdoton kun lako poikittain.Seuraava onkelma on laihonjakaja(t) jotka kerää kasvustoa sivulakoon ajettaessa.Kun vasta toista vuotta viljelen rypsiä niin ei ole oikee kokemusta vielä.Neuvoja vinkkejä tarvis.

Samaa mieltä oon kuin kokeneemmat yllä.
Kaarimalliset laihonjakajat kannattaa ilman muuta tehdä. Melko nopea homma tehdä. En tiedä millanen puimuri sulla on, mutta hätävarana voi alkuperäsiin laihonjakajiin hitsata kaaret, sekin auttaa. Esimerkiksi harjateräksestä tms. jota on helppo taivuttaa.

Lisäksi kuiva kasvusto helpottaa paljon puintia. Kosteahko kasvusto ei tahdo millään onnistua myötä/vastalakoon, kuiva menee ihan mitenpäin vaan.

kaarijakajat ehkä paras temppu
hätäapu nosta jakajat niin ylös kun mahdollista kasvuston päälle mut sit terän pitää olla huippu kunnossa että leikkaa kasvuston reunan suoraan
syöttörumpu kokeile kaikki ääripäät säädöissä läpi
itellä 2045 sampo parhaiten kun rumpu lähellä pöydän pohjaa

Murtola_Lasse kirjoitti:Seulastolla pitää olla riittävä puhallus, että kevyt tavara on ilmassa, märässä kasvustossa pitää seula kokoa isontaan, ettei tuki.

Juuri äsken loppui minun 3-vuotisen rypsinviljelyn surkein puinti. Tähän asti on kasvustot olleet kuivia eikä ongelmia. Päinvastoin mukavaa hommaa.
Nyt sensijaan kasvusto oli kokonaan laossa ja alta märkä, varret vihreitä. Yllätys oli suuri kun hyväksihavaituilla rypsisäädöillä seulat ja viettopinnat tukkoon heti. No, putsauksen jälkeen seuloja suurentamaan mutta sitten tuli roinaa tankkiin niin prkleesti. Totesin parhaimmaksi puida vain kuivaa rypsiä -> päivällä klo 13-17 ja unohtaa kiireet.
Ensimmäinen satsi taisi mennä lajitteluhommiksi kun on varrenpätkää täynnänsä.

-Justus- kirjoitti:Juuri äsken loppui minun 3-vuotisen rypsinviljelyn surkein puinti. Tähän asti on kasvustot olleet kuivia eikä ongelmia. Päinvastoin mukavaa hommaa.

Ei oo vielä alkanutkaan,vehnät ensin loppuun ja sitten vihreän rypsin kimppuun Hitto että harmittaa,36ha vankkaa kasvustoa. JOS jää peltoon,tappio rahassa mitattunakin melkoinen. Sato OLISI oletettavasti keskimäärin parin tonnin tienoilla hehtaarille,näillä hinnoilla yritän kyllä viimeiseen asti... Sitten kun kypsyy,yöhallaa odotellaan edelleen. Perunan varretkin vielä vihreitä,ei oo ollu edes perunan tappavaa hallaa

Kaarijakajalla suuri vaikutus puinnin onnistumiseen,Claasin pöydällä menee tosin jotenkuten ilman jakajaakin. Normijakajalla ei kannata kasvustoa repiä.

parikymmentä vuotta sitten rypsiä viljelleenä. Tällaiset neuvot sain kokeneimmilta, kun aloittelin. keväällä ei kannata hätääntyä vaikka itäminen epätasaista. Alussa saa olla täysin tyhjiä paikkoja huomattavastikin, täyttyvät kyllä kun kasvu kunnolla alkaa. Siemen valmis kun, kynnellä halkaistaessa, sisältä kirkkaan keltainen. Puinti mahdollisimman myöhään syksyllä. Itse puin syyskuun lopulla/ lokakuun alussa.

Noniin,tänään kokeilin ihan piruuttani vaikka vihreää seassa. Puintikosteus 14-18%.

Pystyterä täytyy hommata,jämäkkä kasvusto lähtee kaarijakajaan tarttuenkin juurineen maasta ja mälli on valmis. Ja kokeilin puida "surkeaa" rypsiä,mitäs sitte kun kasvusto hyvää ja keli heikompi kuin tänään

Kuvaa pystykohdasta,pöytä täysin ylhäällä. Kuva kasvuston tasalta,oiskohan vajaa 1.5m korkeaa:

Kiitokset vastanneille.Kullanarvoisia neuvoja sain.Kaarijakajan tein ja puinti suju vallan mainiosti sen jälkeen.Vanhasta vesijohtoputkesta taivutin pieni kiinikepala toisee päähän ja avot.Tuo matarainen rypsikasvustokin tuli koettua rahtipellolla..ei niin kiva kasvi..ainakaa iltakasteella..Tosiaan kiitokset!!

offtopic.Kiinnostaisko jos laitettaa oman otsakkeen rypsin sato/viljely toimet vuosi 2007??Nim.merkil siement 4kg/ha

Toukohousu kirjoitti:Kiitokset vastanneille.Kullanarvoisia neuvoja sain.Kaarijakajan tein ja puinti suju vallan mainiosti sen jälkeen.Vanhasta vesijohtoputkesta taivutin pieni kiinikepala toisee päähän ja avot.Tuo matarainen rypsikasvustokin tuli koettua rahtipellolla..ei niin kiva kasvi..ainakaa iltakasteella..Tosiaan kiitokset!!

offtopic.Kiinnostaisko jos laitettaa oman otsakkeen rypsin sato/viljely toimet vuosi 2007??Nim.merkil siement 4kg/ha

Tottakai kiinnostaa! Lisätään siihen myös rapsi.

tähän mennessä parhain puintia helpottava toimenpide on ollut kasvinsuojelu; tautiruiskutus täyden kukinnan aikaan!
koeruutuja puidessa sen vasta huomas, kasvinsuojelusta on myös hyötyä
kun säästetään puintimiehen hermoja ja konetta. käsitellyt rypsit
ei kosteanakaan likaa konetta niinkun nollaruutu.
ja satoero oli huikea, siitä sitten toisaalla uudessa topikissa.

rypsinoste- hankkeesta on varmasti mielenkiintoisia kokemuksia.
kommentoidaan myös niitä sitten...
hyvä artikkeli löytyykin jo maatilan pellervosta, lokakuu 2007.

kuokka kirjoitti:tähän mennessä parhain puintia helpottava toimenpide on ollut kasvinsuojelu; tautiruiskutus täyden kukinnan aikaan!
koeruutuja puidessa sen vasta huomas, kasvinsuojelusta on myös hyötyä
kun säästetään puintimiehen hermoja ja konetta. käsitellyt rypsit
ei kosteanakaan likaa konetta niinkun nollaruutu.
ja satoero oli huikea, siitä sitten toisaalla uudessa topikissa.

Joop,kuvassa reilu 18ha hel...ttiä,keli näkyykin kuvassa. Tänään otin kuvan,kello on noin puoli viisi iltapäivällä ja kasvusto märkää. Kaste ei katoa lainkaan. Sumua aamupäivä ja iltapäivällä sumu tuli puoli kuuden maissa. Lähes tyyntä, mikä ihmeellisintä, kun tottunut että "aina" tuulee...




Puinti ei onnistunut vastalakoon lainkaan,heti ensimmäiseltä metriltä kasasi pöydän kulmaan rypsiä juurineen. Korsi vihreää,siemenetkin osittain mutta menevät peltoon puimattomina. Tässä tulos,alaseula,toista säiliöllistä puin ja alkoi tuntumaan että saattaa olla seuloilla hitusen tukkoista kun säiliö ei täyttynyt. Satoa olisi mutta kuinka ne saa pois,seuraava lohko vielä jämäkämpää jos mahdollista Sivuterä tulee huomenna,eipä kuivata kasvustoa... Toivossa hyvä elää,kyltää tästä vaikka taistelua onkin

Jari, kiinnostaisi tietää viljelytietoja: rypsilajike, kylvöaika ja -määrä, maalaji, lannoitus, kasvinsuojelu toimenpiteet, viljelyvyöhyke??

Kasvusto näyttää vielä vihreeltä vai onko rikkaruohoja joukossa, puitaessa kasvusto pitäisi olla harmaata.
Pihatähtimö ja matara hankaloittaa puintia.
Rehevässä kasvustossa on usein heikohko sato.

Murtola_Lasse kirjoitti:Jari, kiinnostaisi tietää viljelytietoja: rypsilajike, kylvöaika ja -määrä, maalaji, lannoitus, kasvinsuojelu toimenpiteet, viljelyvyöhyke??

Lajike petita,kylvöaika 31.5 ja siementä hitusen yli 5kg. Suoraan vehnän/kevätrukiin sänkeen. Osalle lohkoa lietettä,osa sai pelkkää apulantaa. Apulanta rikkipitoista tilan omaa Y-lannosta ,typpeä noin satakiloa hehtaarille. Maalaji mm/kht/hhk,vaihtelee täysin multamaasta puhtaaseen hienoon hiekkaan.
Kirppoja en torjunut kun ei niitä näkynyt,itäminen oli kuivan alkukesän johdosta mitä sattuu,kuukauden pouta teki tehtävänsä,varsinkin kun kylvö viivästyi kylvöajan sateisuuden vuoksi. Lohko osittain kuivui liikaa,osassa lohkoa vielä märkää kun salaojat ei ehtinee vetää kaikkea vettä joka "oikeaan" kylvöaikaan tuli( noin 100mm).

Rapsikuoriaisia nujersin kahdella viiden päivän välein tehdyllä ruiskutuksella,ekakin tehosi hyvin mutta toinen oli varmuuden maksimointia kun kasvusto niin valtavan epätasaista. Eka ruiskutus oli samalla myös kirppoja vastaan

Rikkakasveja ei ole käytännössä lainkaan,kuva otettu vastavaloon joten hämää hiukan. Kasvusto on vihertävää,korsi sormenpaksuista ja lähes ylös saakka vihreää joten lakopaikat mielenkiintoisia.

Viljelyvyöhyke 4 vaikka olosuhteet vastaa YLEENSÄ kolmosta tai jopa kakkosta... Kaverilla vielä hiukan pystyyn ostettua ohraakin puimatta,ei ole vieläkään kypsää mutta lähtee seuraavalla poudalla. Erikoinen vuosi näillä nurkilla,viljojen kypsyminen ollut nihkeää. Väkisin on puitu,alle 10 tunnin kuivaajallinen ollut harvinaisuus Hiukan etelämpänä tai sisämaassa ollut tyystin eritilanne,vettä tullut vähemmän ja aurinkokin paistanut. Ehkä auringonpaisteen puute sekoittanut kasvien kasvua,vain nurmi on kasvanut normaalisti.

Vaikka vuosi ollut mikä sattuu,silti paras sato omilla viljelyksillä etelän lajikkeesta ts. Amaretto-vehnästä.