Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Viimeisten vuosien aikana nanoteknologia on ollut valtavan kiinnostuksen kohteena. Eikä mikään ihme, sen verran "ihmeelliseltä" vaikuttaa.
Nanoteknologialta odotetaan paljon, koska sitä voidaan hyödyntää lähes millä alalla tahansa. Nanoteknologian avulla tehdään nykyään jo esimerkiksi pinnoitteita, joita käytetään itsepuhdistuvissa ikkunalaseissa ja elektroniikkateollisuuden komponenteissa. Teknologiaa hyödynnetään myös diagnostiikassa, antureissa ja sensoreissa sekä maalien valmistuksessa, kosmetiikassa ja prosessiteollisuudessa.
Herää paljon mielenkiintoisia kysymyksiä.. Mitä mahdollisuuksia nanoteknologia maataloudelle tulevaisuudessa tarjoaa? Mihin kaikkeen sitä voi soveltaa? Mikä sen merkitys on alalle? Itseäni ainakin kiinnostaisi itsestään puhdistuva puimuri. Kemirakin voisi kehittää lannoitteen josta ei aiheutuisi mitään haittaa ympäristölle.
-vaikka muutkin koneet itsestään puhdistuviksi. Nimimerkillä tänään lietekalustoa pessyt.
-kulumattomat aurankärjet, äkeen piikkien kärkilaput yms.
-itsestään täyttyvä lompakko, nyt se ei oikein pelaa. Siinä varmaan suunnanvaihtaja juminut pakille tai jotain.
-saasteettomat poltto- ja voiteluaineet.
Nää parin vuoden välein jatkuvat navetat on jo keksitty.
marklain kirjoitti:Logiikkaa sitten kyllä voi lisätä ja kehittää esim. itsestään säätyviin puimureihin ja kuivureihin.
Olen ihmetellyt miksi vielä nykyäänkin kuivureiden automatiikka perustuu viljan kosteusprosentin sijasta poistolämpötilan mittaukseen..
Sillä saadaan laajempi mittaustulos, kuin jos otettaisiin pienestä kohdasta kuivattavaa viljaa näyte. Lisäksi kosteus anturit ovat epätarkkoja varsinkin jos hintaluokka on edullinen.
Radon kirjoitti:Sillä saadaan laajempi mittaustulos, kuin jos otettaisiin pienestä kohdasta kuivattavaa viljaa näyte. Lisäksi kosteus anturit ovat epätarkkoja varsinkin jos hintaluokka on edullinen.
No onhan se kyllä noinkin.. Pitäisi saada samaan aikaan pieniä näytteitä monesta kohtaa erää..
Olen ihmetellyt miksi vielä nykyäänkin kuivureiden automatiikka perustuu viljan kosteusprosentin sijasta poistolämpötilan mittaukseen..
Lämpötilan mittaus on halpa ja jokseenkin varmatoiminen indikaattori viljan kosteudelle. Suora kosteuden mittaus on kalliimpi toteuttaa, enemmän vikaherkkä ja vaatisi lisätietoja mm. hehtolitrapainosta, viljalajista jne.
Kemirakin voisi kehittää lannoitteen josta ei aiheutuisi mitään haittaa ympäristölle. 
