-= Maatalous Foorum =-

Uusissa trakotreissa ei jäähdyttimessä vakiona mahdollisuutta peittää kaihtimella. Onko laskettu niin, että tuuletin ei kestä moista vai mistä kysymys. Uskaltaako syylarin peittää vaikka kokonaan talveksi jollain rätillä ilman murheita?

Kahtimet eivät taida enään olla nykyaikaa, ehkä >20 asteen pakkasella olisi tarpeen.
Tuuletin kyllä kestäisi kaihtimen, koska se kuormittuu vähemmän kun se on kiinni.

Murtola_Lasse kirjoitti:Kahtimet eivät taida enään olla nykyaikaa, ehkä >20 asteen pakkasella olisi tarpeen.
Tuuletin kyllä kestäisi kaihtimen, koska se kuormittuu vähemmän kun se on kiinni.

Kyllähän nämä nykyajan moottorit niin pieniruokaisia on, että eivät lämpiä ellei rasiteta kunnolla. Jo nollakelit riittää pitään koneen melko kylmänä pitkään.

Kaihtimet oli silloin kun pakkasneste oli kallista ja ajettiin vedellä. talvella olis syylari jäätynyt ilman.

Viskotuuletin ehkä nopeuttaa tr. moottorin lämpenemistä, autossa ainakin sähköpuhallin

Ei ollut Fiateissakaan kaihdinta ja syksyisin laitoin sinne koko syylärin peittävän pahvin, että pysyis kevyessä käytössä ees vähän lämpösenä.

Jos ei viskoa ja talviajot keveitä, niin pahvia vaan sopiva pala.

Jos kaihdin halutaan jäähdyttäjän eteen, sen tulisi olla sälekaihdin mallia joka kuristaa virtausta tasaisesti koko jäähdyttäjän alalta. Rullakaihdin (tai osittainen pahvinpala) aiheuttaa sen että tuulettajan potkuri tekee työtä avoimella jäähdyttäjän osalla (siirtää ilmaa vaakasuoraan siivillään) ja kavitoi eli huilaa peitetyllä jäähdyttäjän osalla. Silloin tuulettajan siipiin tulee väsyttävä kuorma joka tuulettajan kierroksella. Sälekaihdin tyyppisellä kaihtimella ei siipiin kohdistu väsyttävää tykyttävää kuormaa vaan siipikuorma on vakio koko tuulettajan kierroksella. Itsellä on pari tuulettajaa hajonnut joskus 70 luvun alussa pahvikaihdinten avulla. Siivet lähti molemmissa tapauksissa oikeaoppisesti alaspäin eikä jäähdyttäjät vaurioituneet. Flektit tasapainoitettiin sitten taittamalla vastapuolen peltisiipi poikki. Kyllä suomen viileässä ilmastossa pärjäsi kahta siipeä vähemmälläkin.

Joskus olen lukenut ohjeen että syylärin peittävään pahviin kannattaa jättää keskelle n. 10 cm reikä.

Tuskimpa tuuletin rikkoutuu kaihtimen vuoksi, mutta se siinä rulla tms. kaihtimessa on, että lämpöliikunnat ovat melko rajuja kaihtimen reunan tietämillä.

Vanhanisännän vakiokeino oli peittää vaikkapa vanhoilla täkeillä koko traktorin keula. Eipä ole tullut vastaan muutamaan vuosikymmeneen.

Se sälekaihdin joka löytyi joistakin vanhemmista ajoneuvoista, on kyllä hyvä.

Itse autoiluni alkuaikoina käytin syylarissa pahvia jossa oli reikä keskellä. Kanentiivisteitä tahtoi kulua. Laaki ja vainaa kun ilmat lämpenivät ja unohti pahvin nokalle.

Jos termostaatti toimii ja sulkeee kylmänä kierron ei pahveja tarvita.

Jos termostaatti toimii ja sulkeee kylmänä kierron ei pahveja tarvita.

Jäähtyy tuulettimen ilmavirrassa ilman nestekiertoakin liikaa jotkut.

Tuskimpa tuuletin rikkoutuu kaihtimen vuoksi, mutta se siinä rulla tms. kaihtimessa on, että lämpöliikunnat ovat melko rajuja kaihtimen reunan tietämillä.

Kyllä se on aivan faktaa, että kaihdin on varmin keino rikkoa siivet.

Ei välttämättä kestä kaikissa siivet kaihdinta. Toisissa kyllä kestää, olihan valmetissa aika pitkään rullakaihdin. Särkyneitä siipiä ei ole omalle kohdalle sattunut. Viksokytkin saattaa olla myös arka toispuolisella kuormitukselle.

Kaksitoimisella termostaatilla kaihtimen hyöty on aika pieni. Ennen kun käytettiin yksitomista termostaattia, joka ei siis koskaan ihan täysin sulje nestekiertoa, oli kaihtimella moottorin lämpenemiseen ihan selvä vaikutus. Toinen hyöty on, että se estää kylmää viimaa jäähdyttämästä polttoaineputkia. Jos keulan tukkii kaihtimella, pärjää kesälaadulla vähän kovemmallakin pakkasella. Itse ajan kesälaadulla ympäri vuoden.

Itse käytän kaihdinta 361:ssä kesälläkin moottorin lämmittämiseksi kevyessä työssä. Uudemmissa valmeteissa tuntuu kyllä kone lämpenevän pakkasella vaikka tyhjäkäynnillä. Eniten koneen lämpeneminen riippuu kaksitoimisella termostaatilla siitä, kuinka innokkaasti yrittää lämmityslaitteella hyttiä lämmittää.

Meillä ei isä käyttänyt pahvia eikä paperisäkkiä vaan kangassäkistä leikattua palasta, josta siis meni ilmaa tasaisesti läpi. Oliskohan se säkinsuullisella ripustettu ylänurkista, ajossahan se pysyy hyvin kiinni.

Sanoisin, että Foordit olivat heikkoja lämpiämään, kesälläkin hyvä jos 60 astetta löytyi. Savutus on suurempaa, polttoaineenkulutus suurempi ja sylinterienkuluminen moninkertaista, jollei käyntilämpötilaa saada sinne 80 asteen hujakoille.

Ehkäpä juuri sälekaihdintyyppinen olisi se paras.

-SS-

Jostain joskus kuulin että coolerin etee ei ainakaa saa laittaa mitää pahvii... vaa onko tuo jtn harhatietoa?

Ei oo ainakaa ite tullu laiteltuu mitää pahveja nokan etee, menny yleesä nykimättä