-= Maatalous Foorum =-

Siihen 141 keskusteluun hieman lisävalaistusta tässä, allekirjoitan tämän kirjoituksen täysin, ja tästä olen yrittänyt puhua jo pitkään. Yleensä vain on olkapäitä kohauteltu.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2007102 ... 2_uu.shtml
Esimerkiksi kerrottakoon, jossakin kankaanpään peräkulmalla jos tilani olisi, saisin kolmekymmentä tuhatta euroa vuodessa vähemmän tuloja kuin kuntarajan toisella puolen asustava naapuri , joka 142- tukea nauttii.

sirkussonni kirjoitti: Esimerkiksi kerrottakoon, jossakin kankaanpään peräkulmalla jos tilani olisi, saisin kolmekymmentä tuhatta euroa vuodessa vähemmän tuloja kuin kuntarajan toisella puolen asustava naapuri , joka 142- tukea nauttii.

Toi on kyllä juttu, jota en ole koskaan ymmärtänyt. Miten sama työ voi olla toisella tukialueella niin paljon arvokkaampaa.

Jorma kirjoitti:

sirkussonni kirjoitti: Esimerkiksi kerrottakoon, jossakin kankaanpään peräkulmalla jos tilani olisi, saisin kolmekymmentä tuhatta euroa vuodessa vähemmän tuloja kuin kuntarajan toisella puolen asustava naapuri , joka 142- tukea nauttii.

Toi on kyllä juttu, jota en ole koskaan ymmärtänyt. Miten sama työ voi olla toisella tukialueella niin paljon arvokkaampaa.

Minä ymmärrän osittain. Varmasti sinäkin, jos käyt vierailemassa pohjoisessa.

Kasvukausi on lyhyt. Pellot kivisiä. Etäisyydet pitkiä. Varaosat ja palvelut kaukana. Rakennemuutos pari/kolmekymmentä vuotta jäljessä. Olosuhteet ovat kurjemmat, samalla työmäärällä saa aikaan vähemmän. Tämän vuoksi tilakoot pienempiä.

Viljanviljely on yksi merkittävä tekijä, mikä erottaa etelän ja pohjoisen viljelijät toisistaan. Kun kaikki rehu lukuun ottamatta säilörehua on ostossa, keskikokoinen pohjoisen alueen tila menee yksinkertaisesti nurin merkittävästi pienemmällä tukitasolla ja näillä tuotteista maksettavilla hinnoilla.

Maatilojen määrä pohjoisessa onkin rajusti vähentynyt, mutta mielestäni tulee turvata viljely myös pohjoisessa. Kyllä pohjoisen miehetkin tulevat kokoajan, investoivat ja kehittävät. Ne jotka eivät kehitä, lopettakoon. Varsinaista tekohengitystä en siis kannata.

Tottakai tulee vaatia, että kotieläintilat pohjoisessa kehittävät ja parantavat kilpailukykyään, jotta tukitasoa voitaisiin laskea. Jotka eivät kehitä, lopettakoon. Jos maidosta maksettaisiin 17 senttiä paremmin, niin hyvästelisin mielelläni maidon tuotantotuen.

Hyvän täysrehun hinta tällä hetkellä +350€/tn. Siitä voi laskea, jotta rehulaskut ovat melkoisen suuria lypsykarjatilalla, joka ei kykene tuottamaan viljaa.

Pohjoisella tarkoitan koillismaata ja lappia.

^Ei nyt ole tarkoitus virittää mitään etelä vs pohjoinen keskustelua.

Tukialueen raja, sirkussonnin esimerkissä B/C vaan aiheuttaa tuon tuloeron. Johonkin se raja tietysti on vedettävä ja ymmärrän täysin "väärälle" puolelle rajaa jääneen viljelijän katkeruuden.

Eli vielä selvyyden vuoksi; olosuhteet voi olla samat rajan molemmin puolin, mutta tuissa voi olla merkittäviä eroja.

Lappi ym. tietysti asia erikseen.

Hyvä ja ok. Ymmärrän täysin pointtisi, tukialueen rajalla on luonnollisesti iso vääristymä. Jossakin sen rajan vaan tulee olla..

Mielestäni tämänkaltaisia tukieroja ei tarvitse olla missään, olkoon sitten pienempiä enemmän tai ei eroja ollenkaan, mutta että edellämainittuja. Se ei yksinkertaisesti ole kansalaisten tasavertaista kohtelua edes millään selityksillä. piste.

Noin yrittäjä piireissä 10% tulos suhteessa liikevaihtoon on todella loistava. Varsinkin jos on juuri investoinut.

Twin kirjoitti:Noin yrittäjä piireissä 10% tulos suhteessa liikevaihtoon on todella loistava. Varsinkin jos on juuri investoinut.

Tuota vähän pähkäilin itsekin. Vaikka ei näissä hommissa paljoo tarvii tuntipalkkoja laskea, mutta tuo menee jo aika kituuttamiseksi suhteessa liikevaihtoon. Toisaalta 10% liikevaihdosta tuolla tilalla on enemmän, mitä oma puhdas tulokseni...

Muuten, isäni kävi tuolta isännältä ostamassa -90 tai -91 tänne ensimmäisen NH:n, käytetyn 835 paalaimen

Twin kirjoitti:Noin yrittäjä piireissä 10% tulos suhteessa liikevaihtoon on todella loistava. Varsinkin jos on juuri investoinut.

Kyse oli siis palkasta (ymmärtääkseni kahden hengen?) eikä tuloksesta!

Erikoinen tää Suomen tukihomma siinä mielessä, että unionissa maksetaan suurinta tukea niille jotka eniten maastaan irti saavat. Elikkäs Saksa-Ranska akselilla tuet tuplat, mitä koto-Suomessa.

Meillä täällä taas maksetaan tukia vähiten niille, joilla parhaat edellytykset ja eniten niille, joilla tuotantomahdollisuudet ovat huonoimmat.

Olenko ymmärtänyt asian oikein?

Jos olen, tilanne on melko omalaatuinen unionin puitteissa.

ATH kirjoitti:Erikoinen tää Suomen tukihomma siinä mielessä, että unionissa maksetaan suurinta tukea niille jotka eniten maastaan irti saavat. Elikkäs Saksa-Ranska akselilla tuet tuplat, mitä koto-Suomessa.

Meillä täällä taas maksetaan tukia vähiten niille, joilla parhaat edellytykset ja eniten niille, joilla tuotantomahdollisuudet ovat huonoimmat.

Olenko ymmärtänyt asian oikein?

Jos olen, tilanne on melko omalaatuinen unionin puitteissa.

Keski-Euroopassa tuet on melkolailla pelkästään CAP-tukea?
CAP-tukihan maksetaan viitesatojen mukaan ja täysin Uninonin pussista.
Suomi onnistui erittäin hyvin liittymisneuvotteluissa viitesatojen suhteen. A-alueella 3,4tn/ha? Meidän C2:lla viitesato nykyisellään 1,3tn/ha. Rypsistäkin tuli melkein tonnin verran enemmän, parhaalta ohralohkolta viisinkertasesti.

Viitesadoista taitaa johtua tukierot suurimmilta osin. Sitten taistellaan siitä, että saadaan maksaa omasta pussista kansallista tukea paikkaamaan CAP-tukien epäsuhtaa. Jos Suomessakin maksettaisiin CAP oikeiden viitesatojen mukaan, niin kansallisten tukien tarve olisi paljon pienempi. Mutta liittymisneuvotteluthan menivät hyvin, kaikin puolin...

Alkaa kyllä tämä tilitys olla aika kaukana kotieläintuotannosta...

Juuri yritin kaivaa nuo viitesadot esiin enkä löytänyt kuin koko suomen 2.82 tn/ha (sivu 19)

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/sit ... 430065.pdf

CAP on muuttunut tilatueksi mutta kai suunnilleen samalla tukitasolla?

Veikko kirjoitti:Minä ymmärrän osittain. Varmasti sinäkin, jos käyt vierailemassa pohjoisessa.

Kasvukausi on lyhyt. Pellot kivisiä. Etäisyydet pitkiä. Varaosat ja palvelut kaukana. Rakennemuutos pari/kolmekymmentä vuotta jäljessä. Olosuhteet ovat kurjemmat, samalla työmäärällä saa aikaan vähemmän. Tämän vuoksi tilakoot pienempiä.

Raja on kyllä erittäin keinotekoinen. Sekä keskisadoiltaan että lohkokooltaan Suomen tehokkainta aluetta on eteläpohjanmaa, joka kuuluu jo C-alueeseen.

Eikös viitesadot näe vanhojen tukioppaiden kesantovelvoitteen laskentaperusteista? Eli jos viitesadon mukaan laskettu tuotanto ylitti 92 tn tuli kesantovelvoite. Viitesadot olivat A 3400 kg, B-C1 2800 kg ja C2-C4 2300 kg.

Ei viitesadoilla ole nykyisin enää mitään sidosta todellisiin satoihin, vaan ne ovat vain tilatuen laskentaa varten olevia virutaalisatoja. Kun nurmet, juurikaspellot sun muut alkoivat saamaan CAP-tukea (=tilatukea), laski järjestely tukialueen aiempaa viitesatoa. Mitä pohjoisemmaksi eli nurmivaltaisemmaksi viljely muuttui sitä enemmän viitesadon indeksiluku laski.

Ei tuosta tekstistä nyt kyllä taida kukaan sen viisaammaksi tulla mut toivottavasti edes jotain valaistusta tuli asiaan..

Carnivor kirjoitti:...Raja on kyllä erittäin keinotekoinen. Sekä keskisadoiltaan että lohkokooltaan Suomen tehokkainta aluetta on eteläpohjanmaa, joka kuuluu jo C-alueeseen...

Juu, onhan siinä vähän eroa tänne itäisemmän Suomen peltoihin, mut onhan siellä ollut viisaat päättämässä

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id73381.html

Lipponen sitä mieltä, että 141 on alun perin ollut väliaikainen. On se kumma, kun eivät osaa sopimusta tehdessään laittaa sen verran selvää sanamuotoa, ettei siinä olisi erilaisia tulkintavaihtoehtoja...

Lipponen muistuttaa, että Etelä-Suomen kansallinen 141-tuki oli alun perin sovittu väliaikaiseksi tueksi, joten kompromissiratkaisu on nyt pakko saada aikaan.