Käyttökokemuksia suorakylvökoneista.
Valvoja: Farmari-ryhmä
-
Murtola_Lasse
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1049
- Liittynyt: 17 Joulu 2004, 15:27
- Paikkakunta: Marttila
- Viesti:
Käyttökokemuksia suorakylvökoneista.
Olisi mukava tietää suorakylvökoneiden käyttökokemuksista, ominaisuuksista, kestävyydestä/heikkouksista ja mitä niissä olisi parantamisen varaa.
Laittakaa kommentteja.
Laittakaa kommentteja.
Re: Käyttökokemuksia suorakylvökoneista.
Eipä onnenksi oo tollasesta kokemuksia. Ku on katellu täs kyläläästen suorakylvö peltoja, niin on ne aika kauhian näköösiä. En kyllä omia peltoja kylvääsi suorakylvöllä.Murtola_Lasse kirjoitti:Olisi mukava tietää suorakylvökoneiden käyttökokemuksista, ominaisuuksista, kestävyydestä/heikkouksista ja mitä niissä olisi parantamisen varaa.
Laittakaa kommentteja.
Kyllä se vanha perinteinen kyntäminen vaan on paras vaihtoehto
Mutta onko Semeato käyttökelpoinen, kun siinä ei ole kylvösyvyydensäätöä lainkaan. Ainakin tuntuu erikoiseltaSemeaton käyttäjäkokemulsia ei millään palstalla ole tainnu ikinä olla, hinta teköö siitä aika mielenkiintoosen vaihtoehdon, modifios vaan siihen kunnon säiliöt.
http://www.suomensuorakylvo.fi/vantaisto.php kirjoitti:# Semeatossa on valittavissa 25 tai 40 mm vakiokylvösyvyys. Tasaiseen kylvösyvyyteen päästään reaaliaikaisella 2-kiekkovantaiden vieressä olevalla kylvösyvyyspyörällä. Se kylvää vakiokylvösyvyyteen urista välittämättä.
Entä työsyvyys vaihtelevilla mailla,pehmeää multamaata ja osa hiukan kovempaa hietaa,jompi kumpi menee hiukan poskelleen sillä vannaspainotuksen säätökin alkeellinen.jed kirjoitti: Mutta onko Semeato käyttökelpoinen, kun siinä ei ole kylvösyvyydensäätöä lainkaan. Ainakin tuntuu erikoiseltahttp://www.suomensuorakylvo.fi/vantaisto.php kirjoitti:# Semeatossa on valittavissa 25 tai 40 mm vakiokylvösyvyys. Tasaiseen kylvösyvyyteen päästään reaaliaikaisella 2-kiekkovantaiden vieressä olevalla kylvösyvyyspyörällä. Se kylvää vakiokylvösyvyyteen urista välittämättä.
Kylvösyvyyspyörä sukeltaa armotta pehmeällä multamaalla mikäli vannaspainotus kovempien osien säädöissä.
Tuli kateltua talvella video,syöttölaite taitaa olla tarkka mutta muuten modifoitavaa liiankin kanssa?
Tänään tuli aloiteltua kylvöt,vajaa 50ha
Noi hymiöt koska osa oli suorakylvöä,ohra+kaura seosta suomaalle pintaan hivenlannoitteiden sekä nurmien lannoitusten ohessa,tämä reilun 4ha,muut lannoitteiden levittämistä.
Taitaa olla hinta/laatusuhteeltaan ylivoimaisesti paras suorakylvömenetelmä,pneumaattinen levitin ja tarkka kuski,perään lapiorullaäkeellä...
Ainakin G B toiminut hyvin kahtena keväänä (pellava& ruokohelpi) piensiementä sentin syvään.
Työleveys 2,7m=tuumasena jotain..... nyt isommat korkeammat säiliöt, 4valmetti sitä vetää jo hyvin.
Heikkoa ollut ohranolkikasoissa, mut ei ole koneen vika ne !
Edullista mielestäni 61 euroa /HA , verraten oma kyntö/muokkaus.Tosin eihän kukaan laske omille koneilleen kuluja ollenkaan
Työleveys 2,7m=tuumasena jotain..... nyt isommat korkeammat säiliöt, 4valmetti sitä vetää jo hyvin.
Heikkoa ollut ohranolkikasoissa, mut ei ole koneen vika ne !
Edullista mielestäni 61 euroa /HA , verraten oma kyntö/muokkaus.Tosin eihän kukaan laske omille koneilleen kuluja ollenkaan
-
aurauskeppi
Neljäs kevät menossa Väderstadin super rapidilla. Sataa aika paljon niin on aikaa täällä kirjotella =)
Tavanomaiseen kylvöön tämä kone on loistava jopa 16 km/h olen ajanut ja kylvösyvyys pysyy kuin tauti.
Syöttölaite on erittäin tarkka lannoitteella ja viljoilla, mutta piensiemenillä tärinä lisää syöttöä rajusti! Myös pienijyväisellä rukiilla tuli kerran tyly yllätys ja vielä rahtikylvössä..
Suorakylvössä kone on myös omiaan, vuosittain on ollut noin puolet suoraa ja puolet tavallista. Tekniikka pitää osata ja opettajia ei vielä juurikaan ole.
Huonoista puolista suurin on tolkuton vetotehon tarve, mikä johtuu vantaiden määrästä: normaali riviväli ja lannoite omilla vantailla = 12 vannasta metrillä.
Samasta syystä suorakylvö sänkeen multamaalla ei onnistu, kone muuttuu lanaksi. Savimailla onnistuu kaikki, mutta pitää muistaa että suorakylvö aloitetaan aina puimurilla.
Jälkihara voisi olla pikanostettava heinänkylvöjä ajatellen, säätö menee aina sekaisin kun haran voi nostaa pois käytöstä vain säätöruuveilla.
Uniikkivikana 1. keväänä oli väärä ajouraohjelma, mistä lienee härvelistä oli, teki uria miten sattui ja etupäässä ei ollenkaan. Korjaus oli helppo: ohjelmapäivitykset imuroidaan Väderstadin nettisivuilta kotikoneelle ja kaapelinpätkällä kylvökoneen boksiin.
Tavanomaiseen kylvöön tämä kone on loistava jopa 16 km/h olen ajanut ja kylvösyvyys pysyy kuin tauti.
Syöttölaite on erittäin tarkka lannoitteella ja viljoilla, mutta piensiemenillä tärinä lisää syöttöä rajusti! Myös pienijyväisellä rukiilla tuli kerran tyly yllätys ja vielä rahtikylvössä..
Suorakylvössä kone on myös omiaan, vuosittain on ollut noin puolet suoraa ja puolet tavallista. Tekniikka pitää osata ja opettajia ei vielä juurikaan ole.
Huonoista puolista suurin on tolkuton vetotehon tarve, mikä johtuu vantaiden määrästä: normaali riviväli ja lannoite omilla vantailla = 12 vannasta metrillä.
Samasta syystä suorakylvö sänkeen multamaalla ei onnistu, kone muuttuu lanaksi. Savimailla onnistuu kaikki, mutta pitää muistaa että suorakylvö aloitetaan aina puimurilla.
Jälkihara voisi olla pikanostettava heinänkylvöjä ajatellen, säätö menee aina sekaisin kun haran voi nostaa pois käytöstä vain säätöruuveilla.
Uniikkivikana 1. keväänä oli väärä ajouraohjelma, mistä lienee härvelistä oli, teki uria miten sattui ja etupäässä ei ollenkaan. Korjaus oli helppo: ohjelmapäivitykset imuroidaan Väderstadin nettisivuilta kotikoneelle ja kaapelinpätkällä kylvökoneen boksiin.
-
Sikanauta
- Luokka: Piikkipyörätrak. 20 hv
- Viestit: 26
- Liittynyt: 20 Touko 2005, 21:09
- Paikkakunta: Ilmajoki
Käyttökokemuksia VM.stä
Meillä on käytössä viidettä kevättä VM.Sillä ei saa ajaa liian lujaa,vantaat pomppii,kylvösyvyys ei pysy tasaasena ja multaa lentää vannasputkihin tukkien niitä.Hajalle on menny muutamia syvyyrensäätö palikkoja,niitä T-mallisia.Muita vikoja ei vielä torettu.Yksi tyyppivika siinä on.Se jyräpyörästö sielä takana.GP tai joku muu saataas olla paree sen takia kun kannatuspyörät on konehen välis.
Kuorettuuko pinta vai minkä takia pidät takafillareita pahana? Keskipyörärakenteen ongelma taas on suuri paino pienillä pyörillä. Takapyörärakenteellahan kylvökoneen paino jakautuu sekä traktorille että kylvökoneen pyörille, mutta keskifillareilla kaikki paino on kylvökoneen pikkufillareilla. Tehtaalta kone tuli neljän barin rengaspaineilla! Renkaat junttasivat muokkarin tekemän uran niin umpeen ettei kylvövannas mennyt enää maahan. GP:ssä kylvövantailla on tosi vähän painatusta. Rengaspaineen pudottaminen 1,3 bariin ja kylvövantaiden säätö kyllä auttoivat asiaa. Mutta olisi ehkä sittenkin pitänyt tilata se pakkeri. Ei tiivistämään traktoreiden renkaiden väliä vaan ottamaan painoa pois kylvökoneen renkailta. Harmillisesti vain tämä GP:n pakkeri nousee päisteissä ylös.
Kokonaisuutena uskon että suorakylvön onnistuminen on enemmän kiinni maanrakenteesta kuin kylvökoneen rakenteesta. Jos maan rakenne on huono, eikä siinä ole mururakennetta, niin suorakylvö ei onnistu. GP:n muokkauskiekko vastaa ehkä yhtä äestyskertaa, mutta jos pelto aiemmin vaatinut monta äestystä niin ei yksi muokkaukiekko voi tehdä ihmettä. Aion jatkossa kevyesti muokata syksyisin hitaasti kuivuvat notkopaikat jollain kultivaattorilla tai lapiorullaäkeellä.
GP:ssä ärsyttäviltä piirteiltä tuntuu renkaiden lisäksi hankalasti säädettävät syöttölaitteet. Käyttömukavuus on kaukana eurooppalaisista. Työn jälki ja viimeistelykin oli pieni pettymys. Vantaisto taas tuntuu hyvältä. Ei tukkeudu ja riviväli silti kohtuullinen. Koneen runko on vähintäänkin riittävän järeä. Aluksi koneen säätäminen oli aika tuskaa. Säätöjä nimittäin riittää. Edestä taaksepäin:
- muokkarin syvyys hydraulisylinterillä
- level linkin pituus eli tanko joka vaikuttaa myös kylvövantaiden painatukseen muokkaria säädettäessä
- yksittäisen muokkauskiekon korkeus kiinnitysjousta säätämällä
- muokkauskiekon painatus jousen pituutta säätämällä
- pakkerin korkeus jos asennettu
- koneen korkeus lisäämällä tai poistamalla prikkoja nostosylintereistä
- rengaspaineet
- keskinivelen jousen asento (vaikuttaa koneen vakauteen)
- yksittäisen kylvövantaan korkeus nivelpisteen paikkaa vaihtamalla
- yksittäisen muokkauskiekon painatus jousen pituutta säätämällä
- kylvövantaan syvyys säätöpalaa siirtämällä
- syötön määrää säädetään yksittäisiä rattaita vaihtamalla ja siemen puolella rihlanpituutta säätämällä. Lannoitepuolla ei rihlan pituuteen voi vaikuttaa, pelkästään aukon leveyteen, josta lannoitteet tulevat ulos.
Ja tehtaan jäljiltä säädöt enimmäkseen mitä sattuu
Vaaditaan hyvät hermot ja mielellään aloitukseen joku kesantolohko.
Jos toivomuksia voi esittää niin:
1. Hyvärakenteiset pellot.
2. Säiliöt eteen painonjakauman parantamiseksi.
3. Syöttö ilma-avusteisesti eurooppalaisista helpposäätöisistä. syöttölaiteista.
4. Kovan hinnan vastineeksi parempi viimeistely.
5. Lisää tehoa vetokoneeseen. 100 hp on vähän knaftisti.
Eli ihan pkkujuttuja
Ja malli oli siis GP V-300F.
Kokonaisuutena uskon että suorakylvön onnistuminen on enemmän kiinni maanrakenteesta kuin kylvökoneen rakenteesta. Jos maan rakenne on huono, eikä siinä ole mururakennetta, niin suorakylvö ei onnistu. GP:n muokkauskiekko vastaa ehkä yhtä äestyskertaa, mutta jos pelto aiemmin vaatinut monta äestystä niin ei yksi muokkaukiekko voi tehdä ihmettä. Aion jatkossa kevyesti muokata syksyisin hitaasti kuivuvat notkopaikat jollain kultivaattorilla tai lapiorullaäkeellä.
GP:ssä ärsyttäviltä piirteiltä tuntuu renkaiden lisäksi hankalasti säädettävät syöttölaitteet. Käyttömukavuus on kaukana eurooppalaisista. Työn jälki ja viimeistelykin oli pieni pettymys. Vantaisto taas tuntuu hyvältä. Ei tukkeudu ja riviväli silti kohtuullinen. Koneen runko on vähintäänkin riittävän järeä. Aluksi koneen säätäminen oli aika tuskaa. Säätöjä nimittäin riittää. Edestä taaksepäin:
- muokkarin syvyys hydraulisylinterillä
- level linkin pituus eli tanko joka vaikuttaa myös kylvövantaiden painatukseen muokkaria säädettäessä
- yksittäisen muokkauskiekon korkeus kiinnitysjousta säätämällä
- muokkauskiekon painatus jousen pituutta säätämällä
- pakkerin korkeus jos asennettu
- koneen korkeus lisäämällä tai poistamalla prikkoja nostosylintereistä
- rengaspaineet
- keskinivelen jousen asento (vaikuttaa koneen vakauteen)
- yksittäisen kylvövantaan korkeus nivelpisteen paikkaa vaihtamalla
- yksittäisen muokkauskiekon painatus jousen pituutta säätämällä
- kylvövantaan syvyys säätöpalaa siirtämällä
- syötön määrää säädetään yksittäisiä rattaita vaihtamalla ja siemen puolella rihlanpituutta säätämällä. Lannoitepuolla ei rihlan pituuteen voi vaikuttaa, pelkästään aukon leveyteen, josta lannoitteet tulevat ulos.
Ja tehtaan jäljiltä säädöt enimmäkseen mitä sattuu
Jos toivomuksia voi esittää niin:
1. Hyvärakenteiset pellot.
2. Säiliöt eteen painonjakauman parantamiseksi.
3. Syöttö ilma-avusteisesti eurooppalaisista helpposäätöisistä. syöttölaiteista.
4. Kovan hinnan vastineeksi parempi viimeistely.
5. Lisää tehoa vetokoneeseen. 100 hp on vähän knaftisti.
Eli ihan pkkujuttuja
-
Sikanauta
- Luokka: Piikkipyörätrak. 20 hv
- Viestit: 26
- Liittynyt: 20 Touko 2005, 21:09
- Paikkakunta: Ilmajoki
suorakylvö
No eipä tullu ensimmääsenä mielehen jotta GP.s sellaanen ongelma.Mulla kun on kokemusta vain tuosta VM.stä.Jyräpyörästö takana on huono silloon kun kylyvää muokattuhun maahan,niin kun kaikilla muillakin takapyöräkonehilla.VM.n vantantahan viillos aukee jos maa on ollu kylyvöhetkellä kosteaa.Sieltä aukinaasesta viillosta ei kyllä montaa orasta lähäre.Päisteet kannattaa ainakin kylyvää viimmeeksi.Suoraan sänkehen kylyväes ongelma pienempi.Aina kannattaas malttaa orottaa riittävän kauan maan kuivumista.Nyt alakaa Ilimajoella vasta olla hyvät suorakylyvökelit,kun ei vettä satanu hetkehen.Glyfosaatistakin jotaki hyötyä,jos vielä tuloo lämmin.VM.n etu mun kokemuksella heleppo säärettävyys.Vantahia ei tartte paliokaa painattaa,jos pelto on kunnos.
-
Murtola_Lasse
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1049
- Liittynyt: 17 Joulu 2004, 15:27
- Paikkakunta: Marttila
- Viesti:
http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasv ... kylvot.jsp
Kuvassa on 4 m. Rapidiin laitettu hiab-nosturi tukijalkoineen täytämään koneen säiliöitä. Kuinka mahtanee toimia käytännössä?
Kuvassa on 4 m. Rapidiin laitettu hiab-nosturi tukijalkoineen täytämään koneen säiliöitä. Kuinka mahtanee toimia käytännössä?
****Ihan perhanasti turhaa kuollutta painoa mukana pelloillaMurtola_Lasse kirjoitti:
Kuvassa on 4 m. Rapidiin laitettu hiab-nosturi tukijalkoineen täytämään koneen säiliöitä. Kuinka mahtanee toimia käytännössä?
Tosin varmasti kätevä käyttää,mutten pidä pahana omaakaan systeemiä jossa hiiaappi kärryn perässä. Tosin vain yksi täyttökärry,usein tarvii kauempana enemmän tavaraa kuin yhden kuorman,tarvii kuormien kuljettajaa kuten puintiaikaankin.
Asiaan,mukavasti pelas VM,ylläoleva kirjoitus vantaiden pomppimisesta ja putkien tukkeutumisesta pitää paikkansa.
Itellä oli kylvönopeutena mittarin mukaan 11.3km/h, ehtihän noinkin vaikka tekniikka muuten reistannut aikalailla.
Otan kuvia kylvöksistä kunhan ehdin,jotain tuli räpsittyä pahimmilta kylvettäviltä lohkoilta. Ehtis käydä räpsimässä kuvia ennenkuin oraalla. Suurimmalla osasta peltoja en näe mitään syytä,miksei onnistuisi. Siemenmäärä jäi vain liian pieneksi mikä harmittaa,kiertokoe tuntuu valehtelevan puoleen jos toiseenkin riippuen siemenien peittausaineesta,
Nyt lähdettävä jatkaan remonttia,lietettä 8 kuormaa ja 2 remonttia... Etten sanois paskamaista hommaa
Niin joo,jo kolmas päivä ettei ajoittain metsänlaitaa näy parin kolmen kilometrin päähän,perinteisellä tavalla kylvetyt ja perunamaat luovuttaa hienompaa ainesta
-
Murtola_Lasse
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1049
- Liittynyt: 17 Joulu 2004, 15:27
- Paikkakunta: Marttila
- Viesti:
VM:n lannoite- ja siemenputket näyttävät ulkopuoliselta liian pieneltä halkaisijaltaan ja koneen päälle kipuamin saisi olla helpommin ja turvallisemmin toteutettu.
Onko toi VM:n takapyörästön ilmanpaineen säätö ja huolto helppoa?
Onko tullut remonttia koneeseen.
Koneen hinta tuntuu kovalta yksinkertaiseen rakenteeseen nähden.
Onko toi VM:n takapyörästön ilmanpaineen säätö ja huolto helppoa?
Onko tullut remonttia koneeseen.
Koneen hinta tuntuu kovalta yksinkertaiseen rakenteeseen nähden.