varpajyrä vs jälkihara

[aksu]

Kertokaas kommentteja kumpi kannattais olla? Itse sortusin taas varpajyrä äkeseen, siis tälläseen mis ei oo pyörii kannattimena ollenkaan. Jälkiharaan ei riitä hiesusavilla usko, viime keväänä oli väderstadin äes, eikä se murentanut kokkareita ollenkaan. Varpajyrää ei kuitenkaan monessakaan uudessa äkeessä enää oo.

Kuitenkin Saksassa suosivat kaikenlaisia jyriä, tuntuu ettei äkeissä juuri piikkejä oo. Maalaji on tietysti eri, mutta onko tässä myös näkemysero meidän ja eurooppalaisten välillä? Sillä eurooppaan vietävissä nz äkeissä voi olla 2 varpajyrää peräkkäin, kun täällä ei saa yhtäkään.

[Jorma]

Olen kanssa huomannut, että muualla päin tykätään varpa- ynnä muistakin jyristä.

Joskus tehdyn tutkimuksen mukaan murut jää väärään järjestykseen varpajyrän jäljiltä. Tällä perusteella jälkihara on parempi. Tietty, jos pelto kylvetään vielä muokkauksen jälkeen murut kyllä järjestyy oikein kylvökoneen vantaiden toimesta.

Oma veikkaus jälkiharaan siirtymisen syystä on a) halvempi ostaa ja b) vähäisempi huollontarve. Nämä riittävät useimmille syyksi.

Mikäli käyttää multauksen vaativia rikka-aineita varpajyrä on ehdoton varuste.

Varpa-ja varsinkin crosskill-jyrät tiivistävät kylvöpohjaa sopivasti, mikäli pelto kynnetään tai muuten muokataan syvemmältä ennen kylvöä. Tämä lienee yksi näiden suosioon keski-euroopassa.

[rgsleo]

Kotipuoles monel on nykyää käytös molemmat. Hinattava pyörä-äes, haral ja etu ja taka varpajyränen malli, pahempii keleihin. Eivät mahrottomii maksa, käytetyt, jos on tullu aikanaa hävitettyy...

[aurajokilaivuri]

Kertokaas kommentteja kumpi kannattais olla? Itse sortusin taas varpajyrä äkeseen, siis tälläseen mis ei oo pyörii kannattimena ollenkaan. Jälkiharaan ei riitä hiesusavilla usko, viime keväänä oli väderstadin äes, eikä se murentanut kokkareita ollenkaan. Varpajyrää ei kuitenkaan monessakaan uudessa äkeessä enää oo.

Jälkiharan tarkoitus ei kai ole murentaa vaan lajitella. Itse asiassa myös varpajyrä lajittelee perässä tulevan tavaran.

Niillä vaan on sellainen ero että hara laittaa hienon tavaran pohjalle ja kokkareet pintaan, varpajyrän jäljiltä on hieno tavara pinnalla ja kokkareet pohjalla.

Jyvän itämisen ja eroosion kannalta lienee parempi että hienojakoisempi aines on pohjalla ja kokkareet pinnalla. Siksi varpajyriä ei enää juuri ainakaan perässä näy. Hienon näköistä pintaahan sillä kyllä saa, kun kokkareet on piilossa..

[aksu]

Jälkiharan tarkoitus ei kai ole murentaa vaan lajitella. Itse asiassa myös varpajyrä lajittelee perässä tulevan tavaran.

Niillä vaan on sellainen ero että hara laittaa hienon tavaran pohjalle ja kokkareet pintaan, varpajyrän jäljiltä on hieno tavara pinnalla ja kokkareet pohjalla.

Jyvän itämisen ja eroosion kannalta lienee parempi että hienojakoisempi aines on pohjalla ja kokkareet pinnalla. Siksi varpajyriä ei enää juuri ainakaan perässä näy. Hienon näköistä pintaahan sillä kyllä saa, kun kokkareet on piilossa..

Joskus minäkin uskoin tohon lajitteluun. Se usko on mennyt. Ei se jälkihara mitään lajitellu hiesusavella. Samaa kokkaraa koko äestyssyvyyteen asti. Eikä varpajyrä isoja kokkareita mielestäni pohjalle laita. Kun äestys syvyyteen asti maa on kokkareista vapaa. Nykyisessä äkeessä varpajyrän takana jälkihara. Saa nähä lajitteleeko..

[keke66]

Mun mielestä äkeen perävehkeen merkitys korostuu savipitoisemmilla mailla. Itellä on varpajyrä-äes ja savimaal on kyl ihan kohtuullinen, laahavannaskylvökoneella kun kylvää, niin kyl murut järjestyy. Hietamaalla taas menee turhankin hienoks...

[Cultor]

Kertokaas kommentteja kumpi kannattais olla? Itse sortusin taas varpajyrä äkeseen, siis tälläseen mis ei oo pyörii kannattimena ollenkaan. Jälkiharaan ei riitä hiesusavilla usko, viime keväänä oli väderstadin äes, eikä se murentanut kokkareita ollenkaan. Varpajyrää ei kuitenkaan monessakaan uudessa äkeessä enää oo.

Lata on oikea varuste kokkareiden murentamiseen. Olen yli kakskymmentä vuotta äestänyt Tumen minipiikkiäkeellä, jonka työsyvyys on etu- ja takavarpajyrän varassa. Ihan hyvä äes, jos maalaji ei vaihtele yhtään. Näillä tilkkutäkin tapaan vaihtelevilla mailla se on aika onneton työsyvyyden säädön suhteen. Hiesutöyräillä kulkee melkein pinnassa ja pehmeällä hietmaalla syvällä ja raskaasti. Käytännössä kovat kohdat pitäisi ajaa ensin ylimääräisen kerran erikseen eri säädöllä ja kuitenkin pehmeässä pitää nostolaitteella kannatella. Tuollakin pärjää, mutta en voi suositella ainakaan vaihteleville maille.

Kuitenkin Saksassa suosivat kaikenlaisia jyriä, tuntuu ettei äkeissä juuri piikkejä oo. Maalaji on tietysti eri, mutta onko tässä myös näkemysero meidän ja eurooppalaisten välillä? Sillä eurooppaan vietävissä nz äkeissä voi olla 2 varpajyrää peräkkäin, kun täällä ei saa yhtäkään.

Saa toki, serkkupojan Tume Nordic'issa on varpajyrä ja sen jäljessä jälkihara. Kolmisen vuotta sitten kokeilin kyseistä 5,6 m äestä ja hyvän jäljen sillä sai alle 10 km/h nopeudella. Hiesutöyräillä, joissa varpajyrä-äes kulkee erittäin kevyesti, meinasi vetokoneesta (V-455) puhti loppua. Pyörä-äes kun kulkee likimain samassa syvyydessä maalajista riippumatta.

[Jorma]

Joo, etulata on ehdottomasti paras varuste kokkareiden rikkomiseen. Lata vaan sopivaan kulmaan hiertämään maata vasten niin hyvä tulee. Ottaa voimaa kohtalaisesti, mutta lopputulos on sitten kanssa hyvä.

[O.J.]

Ei täälläpäin taida kellään olla jälkiharaa, vaan kaikilla varpajyrät takana ja etulata edessä. Maat pääosin hietamoreenia. Luulis, että heinänurmien kynnöksiä muokatessa mahdolliset juolavehnän juuret tarttuvat haraan ja äestä joutuu aina välillä nostelemaan.

Hydraulinen etulata on pätevä tasaillessa esim. vanhoja sarkaojien kohtia.

[tuulen]

Varpajyrän suurin merkitys oli toimia äkeen "tasauspyörästön lukkona" silloin kun traktoreiden moottoritehot olivat alle 100 ja pyrittiin saamaan mahdollisimman leveä vehe toimimaan alitehoisella traktorilla. Äkeet oli myös kevyitä ja lyhyitäjoustopiikkiäkeitä ja niillä oli ominaisuus leveinä ja lyhyinä lähteä "kävelemään" eli alkaa heittelehtiä määrätyssä nopeudessa puolelta toiselle ja samalla äkeen etukulmat alkoivat heittelehiä eteen ja taakse. Mahdollisimman leveä yksi tai kaksiosainen varpajyrä esti tämän kävelyn. Varpojen väli jyrissä on yleensä n. 10cm ja kunnollisessa kylvöalustassa multakokkareen osuminen varvan alle on aika harvinaista. Kokkareiden rikkomiseen eh doton ainakin savimailla on äkeen etulata jolla pintakerros pyritään hiertämään hienoksi jo ennen kuin joustopiikit irroittavat kokkareet alustastaan. Irtonaisten kokkareiden murskaamisessakin on etulata sopivalla multavallilla paras. Latavehkeet vaativat suurempia moottoritehoja ja vajaatehoisilla traktoreilla ei leveät latavehkeet liiku. Varpajyrillä edessä ja takana saatiin aikaan kevyt, leveänäkin kevytvetoinen ja näyttävä äes. Äkeet ovat nykyään pidentyneet ja tulleet painavimmiksi joten tätä tasauspyörästövaikutusta ei tarvita.Maanviljelijät ovat myös kautta aikain tykänneet pyörivistä laitteista. (kiekkoleikkurit / veitsileikkurit). Jälkiharaäkeestä ei kokemuksia ole.

[aksu]

savimailla on äkeen etulata jolla pintakerros pyritään hiertämään hienoksi jo ennen kuin joustopiikit irroittavat kokkareet alustastaan. Irtonaisten kokkareiden murskaamisessakin on etulata sopivalla multavallilla paras.

Mulla oli tossa väderstadissa etulata. Palkkimallinen kuitenkin ja en kyllä sillä kokkareita murskaksi saanu vaikka olis ollu kuinka suuri maavalli. Myönnän tosin äkeen olleen keveämmän puoleinen, eikä siis hinattava. Multaa se kuitenkin keräs ihan riittävästi.

Latavehkeet vaativat suurempia moottoritehoja ja vajaatehoisilla traktoreilla ei leveät latavehkeet liiku. Varpajyrillä edessä ja takana saatiin aikaan kevyt, leveänäkin kevytvetoinen ja näyttävä äes. .

Eiköhän se kuitenkin niin oo et nää pyörä-äkeet tulee kevyemmin perässä, ku vastaava varpajyrä äes?

[claas58]

Kyllä nyt etulata kokkareita rikkoo. Kyllä pyörä-äkeet tulee kevyemmin perässä.

[traktorikuski]

Eiköhän se kuitenkin niin oo et nää pyörä-äkeet tulee kevyemmin perässä, ku vastaava varpajyrä äes?

Kyllä näin on. Itellä tume 3600 varpajyrä äes joka painaa lähes 1000kg. Imee kyllä hyvin tehot sata heppaisesta veturista. Naapurissa oli aikoinaan vääderi 5m hinatava pyörä äes, veturina oli joku jd jossa oli 75 hv ja liikui kevyesti.
Tekeekö joku enää varpajyräedessä ja takaa äkeitä?

[Cultor]

Mulla oli tossa väderstadissa etulata. Palkkimallinen kuitenkin ja en kyllä sillä kokkareita murskaksi saanu vaikka olis ollu kuinka suuri maavalli. Myönnän tosin äkeen olleen keveämmän puoleinen, eikä siis hinattava. Multaa se kuitenkin keräs ihan riittävästi.

Lataa pitää käyttää suoraan kynnökseen, tai vaihtoehtoisesti tasausäestä.

[Cultor]

Varpajyrillä edessä ja takana saatiin aikaan kevyt, leveänäkin kevytvetoinen ja näyttävä äes.

Jos äes on riittävän painava jäykille maille, etu- ja takavarpajyrä ottavat pehmeällä maalla voimaa jopa enemmän kuin piikit.