-= Maatalous Foorum =-

Kattelin tuossa vanhoja kuvia Murtolan galleriassa ja panin merkille, että pellot olivat todella mustamultaisia ainakin 70-luvun kuvissa. Onko multavuus säilynyt hyvänä?
Itsellä `mutu`-tuntuma, että peltojen multavuus olisi pudonnut selvästi 30 vuoden aikana. Suorakylvö -miehet selittävät ilmiön johtuvan maaperän orgaanisen aineksen kulumisena kyntöjen ja muokkausten seurauksena. Mitä mieltä on arvon raati tällä palstalla ?

Karjatiloilla ei liene tätä ongelmaa? Ei ainakaan itsellä...

Ainakin noissa "järvimaissa" ilmiön huomaa selvästi. Osa pelloista on salaojitettu ennen sotia ja nykyään kyntäessä salaojaputkia tulee pintaa. Nyt syksyn kynnöissä lähti aurojen mukana myös kaivon kansi, tässä salaojitus oli 60-luvulta. Maa on laskenut todella paljon. Viljelyn kannalta maa on muuttunut helpommin käsiteltäväksi, kun pohjamaata,Ljs sekoittuu pintamaahan. Vilajvuustutkimuksen perusteella multavuus ei ole vähentynyt.

Kun vertailee tämän vuoden ja 15 vuoden takaista viljavuustutkimusta eroja löytyy parilta lohkolta. Pari entistä multamaata on muuttunut erittäin runsas multaiseksi hiuesaveksi. Maan pinta kyllä on vajonnut multamaissa 15 vuoden aikana.

Sen jälkeen kun varpajyrä-äes vaihtui jälkikharalliseen, ei maa ole enää ollut mustaa muokkauksen jäljiltä..

Tutkimuksiakin lienee asiasta tehty mutta näkisin kaksi merkittävintä asiaa. Ensinnäkin aine ei lisäänny ja ainakin viljahehtaarilta ainetta viedään syksyllä pois enemmän kuin sinne keväällä tuodaan -> taseajattelu.
Toiseksi maa tiivistyy ja painuu ihmisen toimien seurauksena. Tämä nyt on suorakylvön mainoslause mutta minusta totta.

Omalla tilalla ei ole käytettävissä kovin vanhoja viljavuustutkimuksia mutta sanoisin että multavuus on vähentynyt.

Onko ennen sotia salaojitettu?

Jorma kirjoitti:Ainakin noissa "järvimaissa" ilmiön huomaa selvästi. Osa pelloista on salaojitettu ennen sotia ja nykyään kyntäessä salaojaputkia tulee pintaa. Nyt syksyn kynnöissä lähti aurojen mukana myös kaivon kansi, tässä salaojitus oli 60-luvulta. Maa on laskenut todella paljon. Viljelyn kannalta maa on muuttunut helpommin käsiteltäväksi, kun pohjamaata,Ljs sekoittuu pintamaahan. Vilajvuustutkimuksen perusteella multavuus ei ole vähentynyt.

Itsellä samat havainnot. 70- luvun salaojat ovat jo melko pinnassa.

claas58 kirjoitti:

Jorma kirjoitti:Ainakin noissa "järvimaissa" ilmiön huomaa selvästi. Osa pelloista on salaojitettu ennen sotia ja nykyään kyntäessä salaojaputkia tulee pintaa. Nyt syksyn kynnöissä lähti aurojen mukana myös kaivon kansi, tässä salaojitus oli 60-luvulta. Maa on laskenut todella paljon. Viljelyn kannalta maa on muuttunut helpommin käsiteltäväksi, kun pohjamaata,Ljs sekoittuu pintamaahan. Vilajvuustutkimuksen perusteella multavuus ei ole vähentynyt.

Itsellä samat havainnot. 70- luvun salaojat ovat jo melko pinnassa.

Peesaan myös. Ennen lohkot ehkä märkiäkin,nykyään ei ongelmia kunhan veto-ojat pysyy tahdissa mukana eli maan laskiessa rapakoilla,pitäisi myös veto-ojia syventää samaa tahtia.

Itellä peltoa melkolailla veto-ojan latvoilla,etäisyys jokeen 3-4km ja välillä maat kivennäismaata,kalliotakin löytyy ojan pohjalta. Vuosikymmenien kuluessa maa painunut latvoilla niin paljon että vedenjakaja muodostunut välille,oja pitäisi viedä eri kautta kuin aikoinaan Tilusjärjestelyt meneillään ko. alueella,ehkä siinä tulee muutos tähänkin.

Muutos multavuudessa ollut nimellinen,edelleen Ct näillä mailla vaikka matalimmassa kohdassa sekoittuu jossakin hietaakin kyntökerrokseen.

Muuten multavuudet kasvaneet niillä pelloilla joilla multavuus heikompi,luokkaan runsasmultaiset tai erittäin runsasmultaiset. Karja katos nyt,saa nähdä jatkossa. Lietelannalla ollut noin 30 vuotta,mielestäni sillä ei merkitystä kummalla lannalla. Merkitystä sillä että kuinka pellot kasvaa ja tuottaa juurimassaa. Heikosti kasvavilla mailla multavuus lähtee helposti laskemaan. Erikoisviljely,yksipuolinen viljely tai virheellinen muokkaus vielä pahentaa "kierrettä".

Tuskinpa varsinaisilla multamailla multavuus vähenee havaittavasti edes muutamassa vuosikymmenessä. Ongelma tulee näillä savimailla, joissa viljavuustutkimus kyllä osoittaa luokkaa `multava`, mutta käytännön maallikon havainnot ovat luokkaa ` olematon`.

70-luvulla sinikantista Jukoa ei tahtonut saada tukkeutumatta läpi keskisaroilla - samoin tukkeutuivat s-piikkiäkeet 10 cm piikkijaolla. Nyt ei mitään ongelmia vaikka äkeet ovat 6 cm piikkijaolla. (Juolaakin saattoi kyllä silloin olla hiukka enemmän)

dbrown kirjoitti:Itsellä `mutu`-tuntuma, että peltojen multavuus olisi pudonnut selvästi 30 vuoden aikana.

Kotimaasta on tutkimusasemilta seurantatietoa olemassa, joka vahvistaa havaintosi. Keskimäärin. En nyt saa päähäni kirjallisuusviitettä, mutta sellainen löytyy.

Ruotsissa joskus yhdessä seminaarissa kuulin tuloksia suopellon viljelyjärjestelmäkokeesta, jossa vuosisadassa
- jatkuvassa riviviljelyssä maan pinta oli laskenut noin metrin
- jatkuvassa viljanviljelyssä vajaat puoli metriä
- jatkuvassa nurmiviljellyssä (satunnaisesti uudistettu?) 15 cm

Muokkaaminen kiihdyttää eloperäisen aineksen hajoamista. Jatkuva yksivuotisten kasvien viljely syö eloperäistä ainesta. Ei se kokonaan häviä, mutta tasapainotila saattaa olla aika alhainen, mikä näkyy sitten muokkausongelmina (ja kait niitä muitakin ongelmia tulee...).

Itsellä nyt paljon kunnostettavana 20-40 vuotta viljelmättöminä olleita alueita, joista kyllä pitäisi saadakin lauhamättäitä, pensaikon juurta ym. eloperäistä ainesta vähemmälle.

Petri

-Justus- kirjoitti:
Onko ennen sotia salaojitettu?

Tietääkseni täälläpäin on suurimmissa taloissa tehty risu ja kivisalaojia jo -30 luvulla

bouli kirjoitti:

-Justus- kirjoitti:Onko ennen sotia salaojitettu?

Tietääkseni täälläpäin on suurimmissa taloissa tehty risu ja kivisalaojia jo -30 luvulla

Ensimmäiset tiiliputkiojiat on tehty Suomessa 1800-luvulla. On hyllyssä 1932 päivätty salaojakartta ja silloin tehdyt ojat toimivat aivan yhtä hyvin kuin uudemmatkin.

Meidän savimailla multavuus alkoi laskea karjan ja nurmen loputtua talosta.

Sellaisilla lohkoilla, joille olen ajellut siansontaa naapurista viime vuosien aikana, on multavuus lähtenyt nousuun. Maa-analyysissä tämä ei ehkä näy, mutta maa noin käytännössä on ihan erilaista kuin ennen paskarallin aloittamista - muokkautuvuus paranee, kuivuminen on nopeaa, kuorettumista ei enää esiinny haitallisessa määrin.

Osansa tässä voi olla myös kevytmuokkauksella, mutta on sellaisiakin pitkään kevytmuokattuja lohkoja jotka eivät ole lietettä saaneet ja niillä tuota rakenteen paranemista ei vastaavassa määrin ole havaittavissa.

Cultor kirjoitti:

bouli kirjoitti:

-Justus- kirjoitti:Onko ennen sotia salaojitettu?

Tietääkseni täälläpäin on suurimmissa taloissa tehty risu ja kivisalaojia jo -30 luvulla

Ensimmäiset tiiliputkiojiat on tehty Suomessa 1800-luvulla. On hyllyssä 1932 päivätty salaojakartta ja silloin tehdyt ojat toimivat aivan yhtä hyvin kuin uudemmatkin.

On pikkasen erilaiset ojituksien kestot kuin täällä ruostealueella. Ojitettu viimeksi parikymmentävuotta vanhoja uusiksi,huuhtelu tehtävä pahimmillaan joka vuosi...