-= Maatalous Foorum =-

Vanha isäntä ehdotti, että keväällä ennen kylvöjä ajettaisiin maat roundupilla jotta hukkakaurat kuolisi, väitin ettei se tapa hukkakauraa mikä on hädin tuskin ehtinyt itämään, vanha isäntä meinasi, että kyllä kuolee hukkakaurat. Joten kumpi oli oikeassa?

Kaiken vihreän tappaa,suorakylvössä hukkakauraa kuolee keväällä juuri tällä tavoin. Tosin ei ole mikään järkevä hukkakauran torjuntakonsti,lisää nousee kesän mittaan ts. aivan turhaa työtä mikäli hukkakauraa enemmän kuin kesällä kitkettävissä oleva määrä. JOS hukkakauraa vähän ja suorakylvössä,keväisellä roundup ruiskutuksella saa kitkettäviä vähenemään muttei loppumaan.

Itsensä (ja naapureiden) pettämistä jos tolla konstilla yrittää hukkiksen kimppuun. Ei se kemiallinen torjunta viljasta kallista oo saavutettuun hyötyyn nähden.

Kaikki kolme ootte oikeessa vai neljäkö tosta nyt tulis... Suorakylvön plussana vois pitää sitä, että kun maata ei sekoitella, glyfolla vois saada vähän enemmän tulosta aikaan. Toki useimmilla kevätglyfo kuuluu rutiiniin suorakylvössä.

Mutta tosiaan, hukkakauran torjunta kemiallisesti on hintansa väärtti. Eipä sitä kauheesti keräämällä taltuteta. Jos pellon reunalta jotain näkyy, niin yleensä on paha keräämällä hommaa enää hoitaa ( jos nyt ei oo joku pieni pesäke)

Ei ole kaikki hukkakaurat itäny jos ennen kylvöö tai pari päivää jålkeen ruiskutat. Olen nähnyt koeviljelmän jossa niitä putkahti pintaan viikon välein 3-4 kuukauden ajan.

Hukkakauran siemenen itävyys säilyy maassa, jopa kymmenen vuotta, opetettii maamieskoulus. Eli kyllä niitä maasta nouseee, pitkään...

rgsleo kirjoitti:Hukkakauran siemenen itävyys säilyy maassa, jopa kymmenen vuotta, opetettii maamieskoulus. Eli kyllä niitä maasta nouseee, pitkään...

Näin se vaan on! hankala on kasvi!


http://www.agronet.fi/mkl/06/hukkakaura.html

rgsleo kirjoitti:Hukkakauran siemenen itävyys säilyy maassa, jopa kymmenen vuotta, opetettii maamieskoulus. Eli kyllä niitä maasta nouseee, pitkään...

Hukkakauran siemenistä kuolee ensimmäisenä talvena maassa 90% ja loput 6 vuoden sisällä.
Hukkakauraruiskutukset pitäisi tehdä nykyistä vähän myöhemmin, jolloin tulee jälkiversoja vähemmän.
Näin kertoi Eviran (ent.siementarkastulaitoksen)
asiantuntija Kasvinsuojelupäivillä 2008 Jokioisissa.

Tärkeintä on poistaa pelloilta ensimmäinen ja viimeinen hukkakaura

Hukkakauraa ei saa hävitettyä kuin kemiallisen ja noukkimisen yhdistelmällä keveiltä mailta.

Pisimmät säilymisajat hukilla pehmeillä ja hikevillä ovat olleet kymmeniä vuosia. Tavallinen kaurakin (Ryhti) vielä tunkee parhaasta maasta, vaikka jo taitaa olla 3 vuotta (viime kesänä), kun sitä on viljelty lohkolla. Jäykillä savilla hukan hävittäminen mahdollista, mutta pehmeillä ihan epätoivoista.

Myrkytys tyyristä. Itse olen myrkytellyt 7 vuotta yli alan Pumalla. Tosin erehdyin Graspiin kerran ja tilanne karkasi pahasti käsistä. Oli jälleenmyyjän ja valmistajan edustajat kovin ihmeissään ja pistivät syyn tietysti minun päälleni ))

Pumakaan ei tapa kaikkea, vaikka kiikaritarkistuksissa niin luultiinkin, vaan aiheuttaa kääpiökasvua, jos esim. ruiskutuskeli mättää (kova paahde ja kuivuus esim.), jolloin hukat ovat n. 10-30 cm.

Oli investoitava kemiallisen lisäksi vielä peltomopo ja siihen pari apuistuinta, jotta tähystäjiä saa enemmän kyytiin. GPS tallentaa hukat, jolloin pesäkkeet ja tilanne pysyvät paremmin hallussa. 10 m välein ajolinjat ja 5-10 km tunnissa.

Olis HALVALLA ollut täälläpäin hukkapeltoja tarjolla vuokralle, mutta ei semmosia voi ottaa, kun tietää vuosikymmenien kokemuksella mitä se on. Nälkäiset laajentajat eivät noteeraa tosin miksikään hukkasaastuntaa, mutta kyllä niitä röyhyjä sitten jo näkeekin puolentoista tai parin kilometrin päästä paljaalla silmällä näitten lohkoilla. Itse siinä sitten yrität torjua, kun elukat kantavat uusia siemeniä tilalle. Ojasta jos kaivaa mullan pellolle, on aivan hirveä saastunta vedentuomista siemenistä. Herra varjele, kun ojat tulvivat pelloille, silloin ottaa aina pattiin.

Taas menee muutama kymmenen tonnia siihen, että siitäkin saastunnasta on taas selvitty. Taita olla kemikaalit jo reilu 200 e / ha / 10 v. Toivotonta.


Pitäis pistää heinälle lain voimalla tommosten pellot tai sitten korvausvastuuseen, mutta kun siinä on se näytön paikka.

Murtola_Lasse kirjoitti: Hukkakauran siemenistä kuolee ensimmäisenä talvena maassa 90% ja loput 6 vuoden sisällä.
Hukkakauraruiskutukset pitäisi tehdä nykyistä vähän myöhemmin, jolloin tulee jälkiversoja vähemmän.
Näin kertoi Eviran (ent.siementarkastulaitoksen)
asiantuntija Kasvinsuojelupäivillä 2008 Jokioisissa.

Eli kaikki muokkaaminen on pahasta, oli se sitten kyntäminen tai kultivointi. Mulle ainakin uusi tieto, että siemenet kuolevat talvella. Tosin talven laadullakin lienee osuutta asiaan. Näin leuto tuskin edistää asiaa. Annettiinko ruiskutushetkestä sen tarkempaa kuvausta. Eli pitäisikö myöhennys olla esim. viikon verran.

ATH kirjoitti kaiken olennaisen hukkakaurasta! Suomella olisi maantieteellisen "eristyneisyyden" kautta, monia muita maita helpompi pysyä niskanpäällä tästä pahimmasta rikkakasvista. Taistelutahtoa kaikille

Viime talvi ei tappanut suorakylvölohkolta hukkakauroja. Ei myöskään glyfosaatti niitä keväällä tappanut. Keräilin viime ja edelliskesänä tuttavan pelloita kauroja ja ei ne ainakaan vuodessa vähentyneet yhtään.
Itse olen jo nostamassa kädet pystyyn hukkisten kanssa. Tuntuu olevan mahdotonta niiden tuloa estää.

Useiden vuosien nurmettamisella sen saa hallintaan. Minulla ei ollut heinäkoneita, eikä eläimiä, joille heinää olisin syöttänyt. Eli tappiota näiltä lohkoilta tuli. Mutta tällä konstilla kitkemisessä alkoi olla mieltä, löytyi enää muovikassillisia hukkakauraa, ei muovisäkillisiä... Ja eiköhän heinälle ostajia löydy. Silloin ei kemiallista torjuntaa käytetty( ollut). Meillä tuotettiin mallasohraa. Hukkakauran vuoksi, joka vuosi ostettiin, raasti, uusi siemen, koko alalle. Kitkijöitä oli, joka heinä/elokuu, useita, serkkuja, ystäviä jne. Mutta hukkakaura vain lisääntyi. Kasvi tuli meille 60-luvun alussa. "Vierailu" kesti 30 vuotta. Kyllä siitä eroon pääsee, mutta kalliksi käy!

Muutamalla lohkolla ollut ongelma. Viime kesänä ruiskutin graspilla ja teho oli hyvä, yhtään en joutunut keräämään enkä myöskään huomannut tuota kääpiökasvuisuutta, joka aiemmin mainittiin.
Olen tullut siihen tulokseen, että jos on runsaasti hukkakauraa niin on tosi vaikeata saada käsin keräämällä vähenemään. Yleensä aina jää joku pienempi/matalampi huomaamatta tai varisee muuten.

Noissa kaupassa myytävissä ulkomailta tuoduissa muutaman kilon linnunkaura pusseissa on joskus tutkittu olevan useampi kymmenen % hukkakauraa. Leviää ensin sähkölinjojen alusille ja sieltä laajemmalle. Eli jos naapuri tms. syottää näitä linnuille kannattaa viedä niille vaikka ilmaiseksi puhtaita kauroja.

Ohraa on tarkoitus pistää yli alan keväällä ja lähivuosina yleensäkin hukantorjunnan takia. Vehnää on ollut pelkästään n. 10 v. ja nämä nykyiset lajikkeet on liian pitkäkasvuisia. Tjalvesta miten kuten vielä niitä löysi.

Thule otria ajattelin laittaa kun on vanhaa siemenvarastoa pari siiloa.

Kun arvostelin Graspia, tein sen sen perusteella, että omilla viljelyksillä on vakiomäärä pitkää Ryhti-kauraa merkkikasvina hukka-aineiden tehon seuraamiseksi. Näin pystyn ihan prosentuaalisesti osoittamaan vuosittain käytetyn aineen tehon. Soon näppärä ja halpa indikaattori.

160-180 cm Ryhti erottuu.

Tappaa muuten hukkaesiintymätkin varjoonsa. Viljelin 1 vuoden vuokramaita ph4, joilla paha saastunta Ryhdillä pitemmän aikaa ja hukka hävisi miltei kokonaan. Ongelmaksi muodostui Ryhdin valtava naatti joka lakoutui. Ei sitä voinut puidakaan ihan koko laistoa kerralla, kun alkoi lykätä niin mustaa ja remmit vonkua/koneisto humahdella.

Syysmuokkaus auroilla oli itkettävää hommaa. 5 metriä ja fältit tukossa. Hikevää urpaa nääs.

Lautasmuokkausta ei kokeiltu, mutta jaksan epäillä. Pitäisi olla kiekot kylvimessä vähintään sitten.