-= Maatalous Foorum =-

Sadepäivänä tämmösiä aattelin...

Viherlannoitusnurmellahan tarkoitetaan 1- tai 2-vuotista nurmea joka toimii esikasvina ja lannoitteena seuraavalle ko. lohkolla viljeltävälle viljelykasville.
Seoksessa pitää olla typensitojakasveja 20%.. eli puna-apilaa yms..

Minusta tuo viherlannoitusnurmi on turhan lyhytikäinen ja aika kallis systeemi, kun aattelee mitä maksaa nurmen perustaminen ja varsinkin apilan siemenet.. Nurmelle kun ikää kertyisi vain max. 2 vuotta..

Onkos kukaan kokeillut tai löytyykö tutkimusta apila/viherlann.nurmen kasvuston korjuusta ja sen käytöstä suoraan lannoitteena?? eli kasvusto korjataan ja levitetään toiselle lohkolle mihin kylvetään vaikka syysviljaa ja/tai myöhemmin syksyllä korjatessa kynnöksen alle kevätviljoja vartoomaan..Apilalohkoltahan voi ottaa kaksi satoa kuten rehuksi korjattaessakin..
Viherlann. nurmelle tulisi ikää 4 jopa 5 vuotta, ja viherlohkon ei tarvitsisi olla niitä "parhaita" viljalohkoja, kunhan apilan hyvät kasvuolosuhteet on turvattu...

Apilanurmen ravinnepitoisuudet löytyy MMM:n "ravinnetase lisätoimenpiteenä" sepustuksesta, missä on taulukko eri kasvien sadossa ottamista ravinteista:
esim.
Puna-apilasäilörehu
kuiva-aine 25%
valk.pit. 20,5 %/ kg ka
typpipitoisuus 3,28 %/ kg ka
fosforipit. 0,23 %/ kg ka

Jos apilasr:n 1. sato on 20000kg/ha -> 5000kg/ha kuiva-ainetta, jossa typpeä 164kg/ha ja fosforia 11,5kg/ha.
Kovasti tulisi typpeä, mikä lie sitten kasville käyttökelpoisen typen osuus ja vaikutus esim. rukiille syksyllä?

Levitysmääräksi riittäisi 10ton/ha eli yhdellä viherlann. hehtaarilla lannoitaisi 2 viljahehtaaria.. enemmänkin jos loput laittaa Yaran pussista...

Vai pitäisikö rehumassa kompostoida ensin..tulee kylläkin lisätyötä ja haihtuuko kompostista ravinteita.??

Korjuukoneet samat kuin säilörehun korjuussa,halvimmillaan kelasilppuri, mutta kenties suoraniittopäällä varustettu tarkkuus(/ajo)silppuri olisi paras vaihtoehto? Levitys lannoitettavalle lohkolle kuivalannanlevitysvaunulla eli näillä nykyaikaisilla tarkkuuslevittimellä..

Tarkkuussilppurillahan rehun voi puhaltaa suoraan lannanlevitysvaunuun joka käy levittämässä rehumassan muokattavalle/kynnettävälle lohkolle..
Kahdella levitysvaunulla homma kävisi jo suht. joutuisasti..
Muilla korjuuvehkeillä rehu olisi ajettava ensin aumaan josta levitys..

Kait tämmösiä nyt luomupuolella on tutkittu.... :

Paljon apilansiemenet sitten oikeasti maksavat? Minulla ei mitään käsitystä mutta en silti osaa kuvitella että säästö siemenkustannuksissa voisi mitenkään kattaa apilan korjuu ja levityskustannukset. Minusta mielekkäimmälle vaihtoehdolle tuntuisi apilannurmen kylvö keväällä suojaviljaan - sen verran kevyt rikkakasvien torjunta, että apila pysyy hengissä - jätetään apilaa kasvamaan syksyksi - keväällä ruiskutetaan glyfosaatti ja siihen perään suorakylvö.

Mä olen taas pyöritelly mielessä menetelmää: Vilja ja siihen valkoapila (puna-apila on todennäköisesti liian raju kasvultaan) hs.laitteella, syksyllä jää apila kasvamaan keväällä kyntö ja sama jatkuisi vuosittain... Ainut kysymys on rikkojen torjunta.

Sepe kirjoitti:Mä olen taas pyöritelly mielessä menetelmää: Vilja ja siihen valkoapila (puna-apila on todennäköisesti liian raju kasvultaan) hs.laitteella, syksyllä jää apila kasvamaan keväällä kyntö ja sama jatkuisi vuosittain... Ainut kysymys on rikkojen torjunta.

Kysymykseen on vastaus. MCPA+Express, mikäli siis vilja puidaan eikä tehdä kokoviljasäilörehuksi.

Tai sitten tämä ilmeisen käytetty keino:

Kylvetään viherlannoitus, jossa runsaasti apilaa. Sitten katsotaan, jos joku vuosi vaikka lykästää ja saadaan siementä.
Yhdelläkin onnistuneella siemennurmella viherlannoittelee pitkään (sato 50-150 kg/ha). Viime vuonna meni pipariksi kun sateet idättivät apilan, tänä vuonna kokeilen uudelleen. Siihen saakka ostoapilalla (14 €/kg).

Kloppi kirjoitti:

Sepe kirjoitti:Mä olen taas pyöritelly mielessä menetelmää: Vilja ja siihen valkoapila (puna-apila on todennäköisesti liian raju kasvultaan) hs.laitteella, syksyllä jää apila kasvamaan keväällä kyntö ja sama jatkuisi vuosittain... Ainut kysymys on rikkojen torjunta.

Kysymykseen on vastaus. MCPA+Express, mikäli siis vilja puidaan eikä tehdä kokoviljasäilörehuksi.

Timppahan tään agron puolella tyrmäs,valkoapilan käytön

Ens keväänä tarkoitus kokeilla, tuntuisi järkevimmältä "lannoituskasvilta". Tuo massojen siirtely kuulostaa kalliilta,eikös apilan juurinystyrät/juuret ole nimenomaan niitä lannoittavia ja maata parantavia aineosia? Ylempien kasvinosien hajoaminen vie typpeä melkoisesti joten typpitase arvoitus,kompostointi melkein välttämättömyys-> biokaasua ja siitä energiaa,liete pellolle?

löytyi netistä jotain:
powerpoint esitys..
http://192.98.64.131/web/luomu/lkasvi/l ... kalvot.ppt

Niinkuin tuolla esityksessä on taulukot että puna-apilalla juurimassaa alkaa olemaan reilusti enempi 3-4v ikäisenä..
1- tai 2-vuotinen apila ei tunnu kovin järkevältä, eikä se ehdi edes maanrakenteeseen yms. vaikuttaa..

Kustannuksiin että välimatkat ei ainaskaan saa olla pitkiä.. vierekkäisille lohkoille järjestettävä toi systeemi...

Jari kirjoitti:

Kloppi kirjoitti:

Sepe kirjoitti:Mä olen taas pyöritelly mielessä menetelmää: Vilja ja siihen valkoapila (puna-apila on todennäköisesti liian raju kasvultaan) hs.laitteella, syksyllä jää apila kasvamaan keväällä kyntö ja sama jatkuisi vuosittain... Ainut kysymys on rikkojen torjunta.

Kysymykseen on vastaus. MCPA+Express, mikäli siis vilja puidaan eikä tehdä kokoviljasäilörehuksi.

Timppahan tään agron puolella tyrmäs,valkoapilan käytön

Valkoapilasta ei tule ongelmaa... Mutta Puna-apila sen voi kyllä tehdä, on tullu luomu ruista puitua...
Mietinnäsähän nää on kun ei voi minkin/broilerinpaskaa käyttää...

Jos apilasr:n 1. sato on 20000kg/ha -> 5000kg/ha kuiva-ainetta, jossa typpeä 164kg/ha ja fosforia 11,5kg/ha.
Kovasti tulisi typpeä, mikä lie sitten kasville käyttökelpoisen typen osuus ja vaikutus esim. rukiille syksyllä?

Tuosta PP-esityksestähän selviää että typestä mineraloituu eli on seuraavan kasvin käytettävissä puhtaalla apilakasvustolla 50%, jos heinää seassa puolet, niin 25%... Eli typpeä tulisi käyttöön 40-80 kg/ha..
Vanhassa lopetettavassa apilanurmessa kasvusto+juurimassa päästään yli 100kgN/ha, sillä jo ruis kasvaisi kummasti..
Mutta säilyykö apila 4 vuotiaaksi, jos paksu kasvimassa jää talveksi peltoon, niin lumihomeet ja apilantaudit voi tuhota kasvuston....
Säilörehupuolella apila on säilynyt 4. vuoden nurmiin, mutta sehän korjataankin 2 kertaa joka vuosi..

Agronautti kirjoitti: .
.
.
Mutta säilyykö apila 4 vuotiaaksi, jos paksu kasvimassa jää talveksi peltoon, niin lumihomeet ja apilantaudit voi tuhota kasvuston....
Säilörehupuolella apila on säilynyt 4. vuoden nurmiin, mutta sehän korjataankin 2 kertaa joka vuosi..

Säilörehuksi kolme vuotta ja neljäs vuosi lannoitukseen? Ehkä jo kolmannen vuoden syyssatokin? Eikö siinä ole jo sen verran massaa mitä tarviikin. Luulis jo että aiempien vuosien typet huuhtoutuukin jo pois jos niitä ei muokata maahan ja/tai käytetä jonkun kasvin kasvuun.

Wesku kirjoitti:

Agronautti kirjoitti: .
.
.
Mutta säilyykö apila 4 vuotiaaksi, jos paksu kasvimassa jää talveksi peltoon, niin lumihomeet ja apilantaudit voi tuhota kasvuston....
Säilörehupuolella apila on säilynyt 4. vuoden nurmiin, mutta sehän korjataankin 2 kertaa joka vuosi..

Säilörehuksi kolme vuotta ja neljäs vuosi lannoitukseen? Ehkä jo kolmannen vuoden syyssatokin? Eikö siinä ole jo sen verran massaa mitä tarviikin. Luulis jo että aiempien vuosien typet huuhtoutuukin jo pois jos niitä ei muokata maahan ja/tai käytetä jonkun kasvin kasvuun.

Kyllä,kyllä, mutta tässä aattelen asiaa (tulevan) vihneenviäntäjän eli viljanviljelijän näkökulmasta..
Säilörehulle tuskin ostajaa löytyy (normivuonna siis), kaikilla on omaakin kylliksi..

Sitten JOS lietelantaa ei lähialueelta saa, niin jollain keinoin pitäisi saada lannoitelaskua pienennettyä..

Vuonna 2000 perustin nurmen, suojaviljana Kustaa ohra. Timotei-puna-apila seos, virallista luomu siementä,naapurilta ostin. Tuo viitisen hehtaaria kynnettiin ylös viime syksynä. Ala korjattiin säilörehuna, joskun ensin kuivaheinä sitten säilöheinä toisesta sadosta. Lannoitus oli "varovaista"...Lohko tavallaan iso kumpu joten vesi ei vaivannut. Maalaji HsS, vuoden 2003 viljavuustutkimuksesta tuolta lohkolta pH 6.1 fosfori 8.2. Suuresti ihmettelin että punapila säilyi hyvin koko tuon seitsemän vuotta. Vuonna 2006 säilörehua alalta kolmisensataa pyöröpaalia, kahdesta sadosta. Ylöskyntö ei siis pellon huonon tuoton takia...Joo, tulipas taas kirjoitettua epäselvästi. tarkoitin että nätisti säilyi apila häviämättä...

Tuos tein vähän kustannuslaskelmaa.. Korjatkaa jos pieleen menee......

TTS:n urakkahinnat.pdf:n mukaan (v2006) alv0%

Niitto 3m niittomurska 33,50€/ha
Karhotus 17,30€/ha
Tark.Silppuri Hinattava 66,00€/ha
yhteensä 116,8€/ha
Levitys 12m3 vaunulla tai yli
hinta 3,05 €/m3
Apilasadon Määrä 20ton/ha
Tuoreen apilamassan Kutiopaino (ehkä) 400 kg/m3 == 50 M3/ha
Levitys 152,5 €/ha
Kaikki yht 269,3 €/ha Ilman karhotusta 234,7

Jos tuosta 20ton/ha apilasta saadaan käyttöön maksimissaan 80kgN/ha ja 12kgP/ha, vastaava ravinnemäärä apulannasta Pellon Y5 363kg/ha hinta ehkä ensi talvena 600€/ton = 218,18 €/ha, tähän lisätään kylvö/levityskust. 15€/ha =233,18 €/ha

tietysti tänäpäivänä tuohon korjuun&levityksen 2006 hintaan lisää 15% = 309€/ha

Taitaa olla parempi on se 2-vuotinen viherlannoitus ja ruis perään.. Sitten jos saa kasvuston myytyä säilörehuksi voi pitää apilaa useamman vuoden....

***
Pitäisi laskea 8-10v viljelykierron jälkeinen kustannusten erotus.. saattaapi ero kaventua tai olla jo edullisempi. Toisaalta pitää aina muistaa että viherlannoitusala on pois "rahakasveilta"...no tuet se saapi...

Agronautti kirjoitti:

Wesku kirjoitti:

Agronautti kirjoitti: .
.
.
Mutta säilyykö apila 4 vuotiaaksi, jos paksu kasvimassa jää talveksi peltoon, niin lumihomeet ja apilantaudit voi tuhota kasvuston....
Säilörehupuolella apila on säilynyt 4. vuoden nurmiin, mutta sehän korjataankin 2 kertaa joka vuosi..

Säilörehuksi kolme vuotta ja neljäs vuosi lannoitukseen? Ehkä jo kolmannen vuoden syyssatokin? Eikö siinä ole jo sen verran massaa mitä tarviikin. Luulis jo että aiempien vuosien typet huuhtoutuukin jo pois jos niitä ei muokata maahan ja/tai käytetä jonkun kasvin kasvuun.

Kyllä,kyllä, mutta tässä aattelen asiaa (tulevan) vihneenviäntäjän eli viljanviljelijän näkökulmasta..
Säilörehulle tuskin ostajaa löytyy (normivuonna siis), kaikilla on omaakin kylliksi..

Sitten JOS lietelantaa ei lähialueelta saa, niin jollain keinoin pitäisi saada lannoitelaskua pienennettyä..

No niinpä tosiaan, alkup. ajatus hukkui matkalla silmälasinsankojen välistä sormiin...

Jospa laittaisi viherlannoituksen ja viljakasvin samalle lohkolle, sopiviin kaistoihin.. Silloin jäisi vihermassan rahtaaminen ja levitys pois..Silppuri levittää.. --> Niitto,karhotus ja silppurointi reilu 100€/ha..

Tuossa mallailin CAd/piirto-ohjelmalla kaistoja yhdelle 3,7ha lohkolle 12/12m viherlannoitus-/viljakaistat: (€-numerot pinta-aloja, m2)
Tuskin noiden viljakaistojen viljely kovinkaan paljoa vaikeampaa olisi kuin koko lohkon..

Monimuotoisuus-viherpiipertäjähippi laskee housuunsa riemusta jos tuollaisen pellon näkisi