-= Maatalous Foorum =-

Tuli tuollainen Tak-Sain myymä ja maahantuoma Ceres 8000i satomittari/satokartoituslaite asennettua puimuriin. Kerrotaampa laitteesta vähäsen.

Itse laite ja osat vaikuttaa laadukkailta, tuntuu että valmistaja on tosissaan miettinyt mihin käyttöön laite tulee. Ohjeet ja varsinkin asennusohjeet on hyvät. Kaikki eri anturiosat on erillisinohjein kerrottu miten ja mitkä osat laitetaan mihinkin.

Itse laitteeseen kuuluvat anturikomponentit:
kosteusanturi = Viljan kosteuden mittaamiseen ja kartoittamiseen. Asennetaan viljasäiliön täyttökierrukkaan. Joko kierrukan päähän erillisellä telineellä tai sitten suoraan kierukan sisälle.
kallistusanturi = Mittaa puimurin asentoa y ja x akselillä. Asennettiin puimurin etuakselin päälle.
nopeusanturi = nopeusanturia ei tarvita jos ottaa nopeuden DGPS:stä samalla kun tekee satokartoitusta.
pöydän asennon tunnistin = Kerttoo laitteelle, onko puintipöytä alhaalla vai ylhäällä.
sadonmittausanturi = kertoo laitteelle puimurin elevaattorin "kuppien" päällä olevan viljan määrän. Toiminta perustuu siihen, että anturit vertaa "kuppien" tekemään varjoa tyhjänä pyöritettyyn arvoon. Elikkä kun elevaattorin "kuppien" päällä on viljaa, "varjo" on suurempi. Tarkkuus pitäisi olla 2%. Puimurin kallistusminen otetaan huomioon kallistusanturilla. Viljan hl-paino tarvii syöttää näyttölaitteelle. Tähän mittaukseen tuli oma näppärä vaaka.

Asennus puimuriin oli suurimmaksi osaksi johtojen vetämistä kytkentärasiaan. Tosi yksinkertaista ja helppoa. Viime vuonna asensin sampoon tappiomittarin ja asennus oli paljon hankalempaa ja hitaampaa. Sampoon satomittarin itseasennus vei ilman kokemusta työtunteja n. 5-6 tuntia.

Käytöstä ei nyt osaa vielä ennen puinteja sanoa kauheesti. Mutta näyttölaitteen käyttö tuntuu pienen opettelun jälkeen loogiselta. Ei ainakaan tarvi mitään nappeja ulkoa opetella. Näyttö opastaa hyvin erinappien toiminnot eri toimintokohdissa. Puitaessa perusnäyttötilassa laite kertoo sadonmäärän tn/ha ja tn/tunnissa ja kosteuden realiajassa. Sadonmäärä näytetään joko kuivana tai puintikosteena. Päisteessä kun nostaa pöydän ylös näyttö kertoo keskiarvon peltolohkolta. Laite kertoo myös nopeuden, puintisaavutuksen tunnissa, puidunalan ja kuvan miten on pellolla ajellut puimurilla. Ilman DGPS:n satelliitin paikkatietoa laite toimii satomittarina, mutta kun satelliittipaikkatieto kytketään kiinni tulee laitteesta satokartoitin. Tietoa tallennetaan muistikortille ja kortin pystyy jälkeenpäin tyhjentämään tietokoneella ja tutkiskelemaan peltokartan muodossa saatua satoa tai viljankosteutta lohkon erikohdista. Puitaessa pystytään myös maalaamaan satokarttaa 8 eri haluamalla merkinnällä (tagia). Itse aattelin puitaessa merkata kartalla juolavehnä, lakovilja, märätkohdat ja vihreät paikat. Näiden merkkausten perusteella saa esim amazonen ruiskun ruiskuttamaan pelkästään merkatut juolavehnäpaikat. Tai seuraavana kasvukautena muuttuva maalajisessa lohkolla laitettua pintalevityksellä eri määrän apulantaa tai korrensäädettä automaattisesti. Muutaman vuoden satokartotuksen jälkeen, saa hyvän kuvan pellon potenttiaalisista kohdista ja niihin pystyy sitten panostamaan kunnolla. Samoin huonoja kohtia parantamaan. Vielä tarvisi kylvökone saada kylvämään satokartan mukaan. Ajatus on saada laitteen hinta takaisin säästetyllä apulannalla.

Kerrotaan lisää, kunhan päästään puimaan.

Kuvia asennuksesta Sampoon

Mitä softaa käytät PC:llä? Tohon RDS:n tietokoneeseen voi kuulemma ladata kaksi ohjelmaa kerrallaan eli teoriassa sitä voisi käyttää myös esim ruiskun monitorina, mutta lienee aika haastavaa ottaa käyttöön jossain toisessa laitteessa.

Carnivor kirjoitti:Mitä softaa käytät PC:llä? Tohon RDS:n tietokoneeseen voi kuulemma ladata kaksi ohjelmaa kerrallaan eli teoriassa sitä voisi käyttää myös esim ruiskun monitorina, mutta lienee aika haastavaa ottaa käyttöön jossain toisessa laitteessa.

FarmWorks ohjelmisto olis tarkoitus ottaa käyttöön PC ja PDA puolella.
Samalla keskusyksiköllä pitäisi kyllä saada montaalai laitetta ohjaamaa. Kunhan vaan ohjelman ajaa sisälle, mutta siitä en enempää tiedä.

RDS sivuilla tuo on 2400 puntaa ja lukee että ohjelmat hankittava erikseen,,,,,

Maku asia mitä käyttelee ? Toinen juttu sitten jo onkin että onko tiedosta jotain hyötyä , eli saatko ohjaamaan esim lannoitusta kylvön yhteydessä huonoihin kohtiin enemmän,,,,,,

perfekt kirjoitti:Maku asia mitä käyttelee ? Toinen juttu sitten jo onkin että onko tiedosta jotain hyötyä , eli saatko ohjaamaan esim lannoitusta kylvön yhteydessä huonoihin kohtiin enemmän,,,,,,

Ett tainut lukea kirjoitustani kokonaan.

perfekt kirjoitti:RDS sivuilla tuo on 2400 puntaa ja lukee että ohjelmat hankittava erikseen,,,,,

Maku asia mitä käyttelee ? Toinen juttu sitten jo onkin että onko tiedosta jotain hyötyä , eli saatko ohjaamaan esim lannoitusta kylvön yhteydessä huonoihin kohtiin enemmän,,,,,,

Asiasta sivuun: millä perusteella huonommin tuottaviin kohtiin kannattaisi laittaa enemmän lannoitetta, jos niissä ei normaalillakaan lannoituksella kasva kunnolla?

aurajokilaivuri kirjoitti:

perfekt kirjoitti:RDS sivuilla tuo on 2400 puntaa ja lukee että ohjelmat hankittava erikseen,,,,,

Maku asia mitä käyttelee ? Toinen juttu sitten jo onkin että onko tiedosta jotain hyötyä , eli saatko ohjaamaan esim lannoitusta kylvön yhteydessä huonoihin kohtiin enemmän,,,,,,

Asiasta sivuun: millä perusteella huonommin tuottaviin kohtiin kannattaisi laittaa enemmän lannoitetta, jos niissä ei normaalillakaan lannoituksella kasva kunnolla?

Ehdit ensin. Eikös noi oo jotain Koneviestin Holman oppeja täsmäviljelyn alkumetreiltä? Sittemmin on kai huomattu et homma taitaa mennä just toisin päin.

Kuinka paljon laitteet kustantaa ilman paikkatietoa,paikkatiedot lisännee hintaa reilulla parilla tonnilla?

Jari kirjoitti:Kuinka paljon laitteet kustantaa ilman paikkatietoa,paikkatiedot lisännee hintaa reilulla parilla tonnilla?

Tuolla web-kaupassa näyttää olevan: http://www.tak-sai.com/tak-shop/product ... s.php?p=54 El ilman ALV:tä tasan 3500 €. Tuo laitteisto syö tietääkseni sisäänsä normaalia ajo-opastimien/DGPS-järjestelmien syöttämää paikkatietoa. Näille löytynee hintaa 1500+ Taitaisi perus käsi-GPS:n paikkatietokin olla käytettävissä, mutta tällöin korjaussignaalin puute pudottaa tarkkuutta merkittävästi.
Kokonaisuutena todella mielenkiintoinen laite - hyvällä suunnittelulla tuolle voisi löytää ihan todellista hyötykäyttöä.
Wilpon käyttökokemuksia mukava kuulla ensimmäisen syksyn jälkeen, ja etenkin tulosten "jatkojalostusideoita".

Taisikin tulla juuri kymmenisen vuotta ensimmäisestä täsmäviljely-innostuksen aallosta..

http://www.pellervo.fi/maatila/3uusin/398kylvo.htm

http://www.maatilan.pirkka.fi/mp2_98/otsikko8.htm

Jari kirjoitti:Kuinka paljon laitteet kustantaa ilman paikkatietoa,paikkatiedot lisännee hintaa reilulla parilla tonnilla?

Kuten Kari tuossa mainitsi jo, nettikauppan hinta on 3500€ (0% alv.)
MUTTA DGPS antenni tuohon laitteeseen n. 300€ (0% alv.) samasta putiikista. Tämän jälkeen laite on satokartoitin.
Ite otan signaalin ajo-opastisesta.

Ei ollenkaan paha hinta satomittauksesta,jos jättäisi kartoituksen pois. Kuitenkin omat pellot tuntien tietää mistä tulee milläkin lailla satoa,eriasia kuinka sen kaiken muistaa ...

Puimurin tappiomittarikin kustantaa kohtuullisen paljon verrattuna tähän laitteeseen. Kuinkahan tarkkoja nuo on kun kosteus vaihtelee ja hlp. pellolla esim. kuivuudesta/märkyydestä johtuen?

Jari kirjoitti: Kuitenkin omat pellot tuntien tietää mistä tulee milläkin lailla satoa,eriasia kuinka sen kaiken muistaa ...

Näinhän se on. Moni tietää pellon vaihtelut ja satopotenttiaalin eri kohdissa lohkoa, mutta kuinka moni muuttaa kylväessä, pintalevityksessä ja ruiskutuksessa lannoitteiden/aineiden määriä näiden kohtien mukaan.

Jari kirjoitti:Kuinkahan tarkkoja nuo on kun kosteus vaihtelee ja hlp. pellolla esim. kuivuudesta/märkyydestä johtuen?

Pitäisi olla suht tarkkoja. Riippuen kalibroinnin tarkkuudesta. Kosteuden muutos ei vaikuta satomittaukseen, kun laite mittaa kosteuden puitaessa. Samalla näyttää sadonmäärän märkänä ja kuivana. Hlp paino sitten vaikuttaakin. Tämä tarvii mittaa manuaalisesti mukana tulleella laitteella.

Noin äkkiseltään luulisi että puimurin elevaattorin kunto vaikuttaa myös tarkkuuteen. Jos läpät ovat kovin kuluneet niin nehän vuotavat viljaa alaspäin ja tällöin saman jyvän varjo mitataan useampaan kertaan.

Itse kyllä ehdottomasti ottaisin laitteen kartoittavana. Saahan sen lohkon keskiarvosadon mitattua muutenkin, mutta lohkon sisäiseen vaihteluun ei pääse kiinni esim. kuivurin vaaka-antureilla. Tosin Farmworksin softa taitaa olla paljon DGPS vastaanotinta kalliimpi. Joko siitä ilmestynyt suomennettu versio?

Esimerkiksi Reissumiehen Krausessa on toi sama RDS:n tietokone, joten heille kaksoiskäyttö saattaisi olla mahdollista.

vähä sivutaan aihetta, mutta tuo näyttäis olevan saman näkönen täysin ulkoa kuin tuos omas pyöräkuormaajas tuo loadmaster 8000i vaaka..