Puolihinattavat aurat

[Valmettimies]

Kuinka puolihinattavilla auroilla kynnetään? Kuinka ne luonnaa pienillä lohkoilla? Kuinka nuo menestyy pienillä lohkoilla?

[zetor8045]

pomolla oli kaks tai kolme syksyä 5-siipiset puolihinattavat ja myi ne sitten pois kun ei oikeen sovi pikku tilkuille ollenkaan kun 3-siipisillä nostolaite auroilla kynsi nopeampaan jotkut lohkot mutta jos on tosi suuria lohkoja ja ennenkaikkea saa pitkiä vetoja niin sillon soveltuu

[Auts]

Kuinka puolihinattavilla auroilla kynnetään? Kuinka ne luonnaa pienillä lohkoilla? Kuinka nuo menestyy pienillä lohkoilla?

Kokemus siitä, kun olin jokunen vuosi sitten kaverin kyntäesää ko. auroilla. Kalusto 110 Fiat ja Överumin 5-siipiset paluuaurat. Lohkot oli tilalla kohtalaisen suorakaiteisia.

Nostolaitteilla säädetään auran etupää, takapäälle on sitten hydraulisylinteri auroissa laskua/ nostoa varten, loppu kuten nostolaiteauroilla.
Päisteet tarvii olla aikamoiset, jos haluaa saada oikeasti jotain aikaan.

[errav]

Toimiiko yhdistelmä 110 viat+ 5siipiset? riittääkö voima ja paino?

[Köysti]

Meillä oli Fiatagri 110-90:n perässä aikoinaan 6-siipiset puolihinattavat ja kyllä traktori aika lujilla oli. Fiat lykkäsi aika paljon savua, mutta jaksoi mennä. Painoa kyllä riitti ainakin kun meillä oli siinä traktorissa etukuormaaja. Aurojen kanssa peruuttelu vaatii harjoittelua, koska ainakaan siinä meidän Kvernelandissa takapyörää ei saanut itse käänneltyä muuta kuin perstuntuman oppimalla. Sitten kun oppii peruuttamaan, niin homma luonnistuu aika mukavasti, mutta ei sillä auralla kannata pienille pelloille lähteä. Meillä päin puolihinattavia on semmoisilla tiloilla, joilla on keskimäärin hyviä lohkoja. Meillä kun on niin monenkokoisia niin nostolaiteauroihin on siirrytty.

[Rubinjo]

Toimiiko yhdistelmä 110 viat+ 5siipiset? riittääkö voima ja paino?

Täällä lounaassa 3-siipiset paluuaurat on sopivat. Joillain harvoilla voinu olla neljäki tollasessa, jos on tasaset maat. Hinattavia auroja ei juurikaan näy. Syynä varmaanki mäkiset ja pienehköt lohkot ja veturien koko. Nelosilla nostolaiteauroilla kynnetään myös ainaki yhdellä +200 ha tilalla. Pitää vaan istua hiukan pitempää päivää.

[Auts]

Toimiiko yhdistelmä 110 viat+ 5siipiset? riittääkö voima ja paino?

Hyvin se tuntui vetävän apukuskin paikalta katsottuna. Painona oli lisäksi etukuormain.

[-Jussi-]

Naapurissa on 6 siipinen hinattava kääntö aura. Nii sillä tullut jonkun verran kynnettyä sillä. Mukava kyntää suoria laisseja, mutta päistöön saisi olla nostolaite aura. Onnistuu toki sillä kyntää päisteetkin, mutta se vaatii harjottelua Ja pitää olla iso traktori että kykenee vetämään, kun ei tule traktorille painoa paljoakaan

[errav]

Itse oon ajatellu puolihinattavia 5 siipisiä ja niille kaveriks 3 siipiset nostolaiteaurat. Tällä hetkellä kynnettään 4siipisillä puolihinattavilla veturina nh ts115. Joten arveluttaa toi veturi niihin 5 siipisiin. puolihinattavat ainoot jotka tulee kysymykseen painon takia+ polttoainettakin säästyy.

[traktorikuski]

Toimiiko yhdistelmä 110 viat+ 5siipiset? riittääkö voima ja paino?

Olen kyntäny monta vuotta kverneri A 14" 5 siipisellä nostolate auroilla, veturina Ford 7810 vakio tehoilla. N. 800kg etupainoja niin keulakin pysyy hyvin maan päällä ja vetääkin. Savella ensimäiseksi tulee pito ongelmia ennenku tehot loppuu.

Edelises työpaikas oli joskus hinattavia 5 siipisiä jotka ne kehui et tulee huomattavasti kevyemmin peräs verratuna nostolaite auroja.

[aurajokilaivuri]

Kverneland BB puolihinattavilla sarka-auroilla tuli kynnettyä useita vuosia.

Peruskyntäminen sinänsä ei eroa tukipyörällisistä auroista, niissähän on normaalisti työntövarsi pitkässä hahlossa niin että pääsee liikkumaan niin tilanne on ihan vastaava kuin puolihinattavassa, voima kulkee pelkkien vetovarsien kautta. Samalla tavalla pitäisi kyllä tulla painoa traktorille kuin nostolaiteaurassakin.

Yleensä puolihinattavissa rakenne on pidempi ja rautaa muutenkin enemmän sekä takapyörä on isompi niin kulkee kyllä vakaammin.

Takapyörässä on ohjaus joka on kytketty vetovarsiin, eli ikään kuin yliohjaa, eli kääntyy tiukemmin kuin ensin uskoisi, varsinkin peruuttessa aika äkkinäinen. Päistettä vaatii enemmän kuin aurat on pidemmät eikä voi lykätä ojan päälle, toisaalta taas selviää vähemmällä kun auroista saa etupään ja takapään nostettu ja laskettua erikseen niin että viilut saa loppumaan aika hyvin tasan.

Takapyörän kääntösysteemistä johtuen suoraan peruuttaminen on melko hankalaa, jonka vuoksi päisteissä kaipasi välillä nostolaiteauroja. Noissa auroissa oli viilun leveyssäätö jolla pystyi jonkun verran ohjaamaan takapyörää, ilman sitä olisi voinut peruuttaessa hermot mennä muutamaan kertaan.

[errav]

meitin överumeissa pystyy ohjamaan takapyörää ihan mielensä mukaan systeemin kun oppii mielestäni päisteetkin on helpot tosin pajon leveämmät kuin nostolaitemalleilla

[Agronautti]

Vuosi sitten hommasin käytetyt Kvernen 5-siipiset puolihinattavat paluuaurat (PB100,variomat), kun piti saada kyntöön tehoa (varsinkin kevätkynnöille) ja olihan se aika säälittävää kyntää JD 6620:llä ja 3 siipisillä.

Onhan noilla tullut kynneltyä isoja ja pieniä lohkoja..Ihan tyytyväinen olen ollut. Jätin kylläkin itelle 19v vanhat 3-siipiset paluuaurat jotta saan hankalimmat päisteet ja pikkulohkot kynnettynä, ja lisäksi kun niissä on muovisiivet tarviin niitä edelleen suolla kyntäissä, kunnes ehkä tohon isoonkin hankin muovit.. Viime keväänä oli aika takkuamista suon kyntö puolhinattavilla, märimmät paikat piti kyntää noilla pikkuauroilla..

Puolhinattavilla kynnössä tarvii suunnitella tarkemmin etukäteen mitä lohkolla tekee, esteiden esim. pylväiden ympärykset pitää kyntää ensin: 2 tai 3 auranvetoa molemminpuolin pylvästä jottei jää kyntämätöntä varsinaisessa kynnössä. Päisteiden päihin pitää muistaa vetää myös 2-3 vetoa jotta sitten päistettä kyntäissä ei auroja tarvii naapurin puolelle ojan yli peruutella.. Kiilojen ja lyhyiden (<100m) päisteiden peruuttelu käy lähes yhtä nopeasti kuin nostolaiteauroilla, näissä Kverneissä on hydr. ohjattava tukipyörä.. Taaksepäin joutupi katsomaan enempi kuin nostolaiteauroilla.. niskassa teköö kipiää..
Päisteiden leveys riippuu tekeekö silmukkakäännöksen tai peruuttamalla, mä käytän vain peruuttamista. Päisteleveys n. 13-15m tai leveempi jos on esim. pylväslinja <20m reunasta..

Aika paljon vääntää puolta vaihtaissa vetovarsia, selvästi on Jontikkaan tullut väljyyttä nostolaitteeseen/nostosylintereihin.. voi tulla remppaa lähivuosina..Voi kylläkin osasyynä olla toi 12m rikkaäes; sekin aika paljon "vaaputtaa" työasennossa vetovarsia..

[Wesku]

Ikinä en oo puolihinattavilla/hinattavilla kyntänyt, mutta eikös päistäminen kannattasi hoitaa ympäriajotekniikalla? Siis niin, että "päisteet" on tasaleveä kaista koko pellon ympäri, joka kynnetään lopuksi lohkoa ympäri ajamalla? Siis näin minä teen nostolaiteauroillakin, mutta luulisi poistavan melkein kokonaan tuon niskojen kipeytymisen. Ja vuorovuosin tietysti eripäin. Viimeisellä siivellä pieni merkkirantu vaan ensin lohkon ympäri. Sen saaminen monimuotoisilla lohkoilla samalle etäisyydelle pellon reunasta onkin joskus vähän hankalaa, mutta ei mahdotonta.

[-JJL-]

Kymmenisen vuotta on tullut kynnettyä puolihinattavilla 6-siipisillä kverneland variomat sarka-auroilla ja aina samalla lohkolla on ollut kaverina nostolaitesovitteisetkin variomat kvernet. Aloitukset ja lopetukset on tehty pääsääntöisesti nostolaite mallilla, koska niillä se on vaan yksinkertaisesti helpompaa (onnistuu toki tarvittaessa hinattavillakin). Hommat sujuvat joutuisasti kahden koneen ja kuskin voimin. Tänä syksynä ajellaan jopa kolmella koneella samalla lohkolla: 8950 valtra (palarenkailla) + 4-siipiset variomat kvernet, 8400 valmet + muovisiivelliset 5-siipiset variomat kvernet ja 8400 valtra + puolihinattavat 6-siipiset variomat kvernet.
Puolihinattavat ovat elementissään isoilla salaojitetuilla lohkoilla ja miksei avo-ojitetuillakin jos yksittäinen pelto ei ole ihan kapea. Päisteidenkään ei tarvitse olla juurikaan sen isommat kuin mitä esim. nelisiipiset sarka-aurat normiolosuhteissa vaativat.