-= Maatalous Foorum =-

Joutessani haaveilen... eli rakennus vm -78 perinteinen parsihässäkkä 10m leveä 20m pitkä n.3m ruokinta pöytä keskellä jonka molemmin puolin katon kannatin pylväs rivi. Teoriassa tuohon saisi pöydän molemmin puolin muutettua ritiläpohja karsinaa tms n. 120m2. mitähän pitäs ottaa huomioon? Pitää ruveta ettimään noita tietoja että paljonko sopisi elukoita ym....

Pienemmille vois laittaa maakuuparret seinänviereen ja lantakäytävän nykyisen parren kohdalle joko ritiläpalkilla tai avokouruna. Yli vuodenvanhoille loppuu mitta kesken, joten ne ehkä kannattaisi laitttaa ihan nykyisiin parsiin kiinni. Toinen vaihtoehto on kaventaa pöytää, jolloin saisi parren ja lantakäytävän mitoituksen riittämmään isommillekin.

Löytys ehjiä, betonisia ritiläpalkkeja sopuhintaan, 3 metriä pitkiä.

Meidän navetta oli vm -74, leveys muistaakseni 11.4 metriä, ruokintapöytä keskellä jotain 3,5 metriä, ja kannatintolpat reunoilla. Päädyin sitten siihen, että hajotettiin katto pois ja tehtiin uusi katto ristikoilla. Näin saatiin sisältä tolpat pois, ja se mahdollisti toimivemman pohjaratkaisun. Ruokintapöytä kapeni 180 senttiseksi, ja toiselle puolelle tuli koko matkalle makuuparret seinää vasten, pituus muistaakseni noin 2 metriä, sitten avokourulantakäytävä, sorkkapalli, ruokintaeste. Väliaidat jaottelevat parsirivin aina kuuden parren karsinoiksi. Kaksi pienimmille tarkoitettua karsinaa on 80 sentin parsijaolla, ja loput kolme karsinaa metrin jaolla. Ilman katon uudelleentekoa ei oikein olisi pystynyt järkevää ratkaisua tekemään, kun tolpparivi olisi ollut keskellä lantakäytävää..

Toisella puolella, jossa siis myös vanha maitohuone, pannuhuone ym sosialistitilat, niin sinne tehtiin vasikoille ns. starttitarha, eli 2 ryhmäkarsinaa, joista molemmista on heiluriportin avulla pääsy yhdelle juottoautomaatille, sekä kolmas, ns. vieroituskarsina. Juotolla maksimissaan mahtuu olemaan ehkä 12 vasikkaa, ja vieroituskarsinassa about 8.

Liitteenä vielä yksi kuva, otettu ruokintapöydältä.

Kloppi kirjoitti:Meidän navetta oli vm -74, leveys muistaakseni 11.4 metriä, ruokintapöytä keskellä jotain 3,5 metriä, ja kannatintolpat reunoilla. Päädyin sitten siihen, että hajotettiin katto pois ja tehtiin uusi katto ristikoilla. Näin saatiin sisältä tolpat pois, ja se mahdollisti toimivemman pohjaratkaisun. Ruokintapöytä kapeni 180 senttiseksi, ja toiselle puolelle tuli koko matkalle makuuparret seinää vasten, pituus muistaakseni noin 2 metriä, sitten avokourulantakäytävä, sorkkapalli, ruokintaeste. Väliaidat jaottelevat parsirivin aina kuuden parren karsinoiksi. Kaksi pienimmille tarkoitettua karsinaa on 80 sentin parsijaolla, ja loput kolme karsinaa metrin jaolla. Ilman katon uudelleentekoa ei oikein olisi pystynyt järkevää ratkaisua tekemään, kun tolpparivi olisi ollut keskellä lantakäytävää..

Toisella puolella, jossa siis myös vanha maitohuone, pannuhuone ym sosialistitilat, niin sinne tehtiin vasikoille ns. starttitarha, eli 2 ryhmäkarsinaa, joista molemmista on heiluriportin avulla pääsy yhdelle juottoautomaatille, sekä kolmas, ns. vieroituskarsina. Juotolla maksimissaan mahtuu olemaan ehkä 12 vasikkaa, ja vieroituskarsinassa about 8.

Liitteenä vielä yksi kuva, otettu ruokintapöydältä.

Tulipa hieno vanhaan navettaan, paljonko maksoi?

Näin hiehojen sopimuskasvattajaa etsivän näkökulmasta vanha parsinavetta on paras hyödyntää hiehonkasvatuksessa parsinavettana. Laidunnuksen vaatii kesäkaudella sekä jaloittelua talviaikaan, jotta oppivat kulkemaan ja olemaan. Ahdas ritiläpalkkikäytävä+isommille hiehoille ahtaiksi käyvät makuuparret= ei kannata.

Vanha parsinavetta on vaikea muuttaa toimivaksi pihatoksi edes hiehoille. Kokemuksella. Meillä yksi on jo vuokralla. Kunnon käsittelytiloja ei saa eikä eläinten ohjaaminen siihen onnistu helposti muutenkaan, kun käytävällä ei ole tilaa. Siemennykset ja tiineystarkastukset on siten tehtävä siellä eläinten joukossa joko makuuparressa tai ruokintaesteeseen lukittuna-ei mahdotonta, mutta hankalaa.

Meillä muutettiin keväällä vanhat laakasiilot hieho/umpipihatoksi. Väliseinä purettiin pois ja kaivettiin kahdet lietekuilut, sekä tehtiin kaksi parsiriviä. Siilojen koko oli 6x20 metriä, joten kokonaisleveys oli 12 metriä. Siihen saatiin sovitettua seinän viereen 265 parsi, 220 lantakäytävä, 240 parsi keskelle, 320 lantakäytävä ja kapea noin 150 ruokintapöytä. Parsia tuohon tilaan saatiin sopimaan 26 kappaletta. Ruokinta pitäisi tapahtua apevaunusta purkaen mattoruokkijalle, mutta sitä ei ole vielä saatu toimimaan, eli rehu on kuskattu pöydälle pienkuormaajalla.

Maalaispojalla on toteutettu se mitä itse vasta suunnitellut. Kyllä se näköjään onnistuu ja siilot juurikin samankokoiset.

Tormala kirjoitti:Maalaispojalla on toteutettu se mitä itse vasta suunnitellut. Kyllä se näköjään onnistuu ja siilot juurikin samankokoiset.

Tartteko piirustuksia? Katsomaankin saa tulla, puhtaus ei tosin ole enää kuvien tasoa, kun eläimet ovat olleet siellä 5 kk.

Jussi T. kirjoitti:Näin hiehojen sopimuskasvattajaa etsivän näkökulmasta vanha parsinavetta on paras hyödyntää hiehonkasvatuksessa parsinavettana. Laidunnuksen vaatii kesäkaudella sekä jaloittelua talviaikaan, jotta oppivat kulkemaan ja olemaan. Ahdas ritiläpalkkikäytävä+isommille hiehoille ahtaiksi käyvät makuuparret= ei kannata.

Vanha parsinavetta on vaikea muuttaa toimivaksi pihatoksi edes hiehoille. Kokemuksella. Meillä yksi on jo vuokralla. Kunnon käsittelytiloja ei saa eikä eläinten ohjaaminen siihen onnistu helposti muutenkaan, kun käytävällä ei ole tilaa. Siemennykset ja tiineystarkastukset on siten tehtävä siellä eläinten joukossa joko makuuparressa tai ruokintaesteeseen lukittuna-ei mahdotonta, mutta hankalaa.

3-12 (15)kk kun pitää makkuparsissa niin oppivat parressamakaamisen. Siemennysiässä kiinni parsiin niin on helppo siementää ja oppivat olemaan tarvittaessa kytkettyinäkin. Antaa joustoa ikäjakaumalle, ettei tarvitse alle 6 kk kytkeä vaikka olisi välillä enemmänkin nuoria.