-= Maatalous Foorum =-

Mistä johtuu ettei Suomessa ole yleistyneet vetovannas-(suora)kylvökoneet? Ruotsissakin jonkun verran ilmeisesti käytössä näitä "kultivaattori-kylvökoneita" eli hanhenjalan taakse johdettu siemenet. Yksinkertainen rakenne ja eikös tälläisessä yhdisty aika hyvin suorakylvön ja muokkauksen edut?

Eiköös Vieskalla ole jokin kylvö-äes
Horsch Sprinter, nyt myös kaksirivisenä
Claydon, Tonutti yms
Lienee pelko kesän kuivuudesta kylvöjen jälkeen ??? Savilla lähinnä siis

Ja eikös tämä uusi väderstad seed hawk,tai joku semmoinen ole vetovannaskone... Voin tosin olla väärässäkin,on vain jäänyt moinen käsitys

Juu onhan niitä, Claydon taitaa olla ollut pisimpään markkinoilla, mutta eivät vaan ole pahemmin yleistyneet. Toki esim. suorakylvö nurmeen voi olla hankalaa näillä. Mutta Claydonillakin vissiin saatu Koneviestin kokeessa OK sadot?

Kuivuus kylvöjen jälkeen, onko se vetovantaalla sänkeen suurempi riski kuin laahavantaalla kynnettyyn?

perfekt kirjoitti: Lienee pelko kesän kuivuudesta kylvöjen jälkeen ??? Savilla lähinnä siis

Onko kuivuus jokin ongelma Suomessa? Miten ne tuolla etelän maissa saa itämään, kun ei sada koko kesänä? Ja taitavat kylväääkin juuri näillä vetovantailla siellä

eberi kirjoitti:

perfekt kirjoitti: Lienee pelko kesän kuivuudesta kylvöjen jälkeen ??? Savilla lähinnä siis

Onko kuivuus jokin ongelma Suomessa? Miten ne tuolla etelän maissa saa itämään, kun ei sada koko kesänä? Ja taitavat kylväääkin juuri näillä vetovantailla siellä

Et ilmeisesti oo viljellyt savimaata? Lounaisrannikollakaan ei välttämättä sada koko kesänä, yleensä ei ennen juhanusta.
Savimaita ei kauheasti oo etelämpänä viljelyssä. Niitä ei pysty viljelemään ilman roudan murustusta. Maailmalla viljellään paljon syysviljoja.

Mulle ei nyt vieläkään ihan selvinnyt miksi vetovannas kuivattaisi maata enemmän kuin esim horssi muokkarikiekoilla?

Vetovannas tahtoo katkaista kapillaari veden nousun,,,,,

Kylvää muokattuun ainekseen , ei tiivistä pohjaa vasten kuten laahavannas tai muokkaimella varustettu kiekkokylvin kun muokkain matalammalle säädetty kuin kylvö vantaat jne,,,,,,,, normaalissa äes / kylvö - tyylissä .

Kaikki muokkaaminen ennen kylvöä katkaisee kapillaarisen veden nousun. Jos siemeniä ei saa kylvömuokkauksen pohjalle tai ne jäävät löyhäksi muokatun maan sisälle esim. kynnön epätaisuuden vuoksi eikä maata tiivistetä kylvön jälkeen, itämiseen tarvittavaa kosteutta ei välttämättä ole ilman sadetta. Tähän tuskin vannastyyppi sinänsä vaikuttaa. Vannastyyppi ja kylvötapa vaikuttavat kyllä siihen, millaista maata siemenen päälle tulee. Perinteisellä äestys-laahavannas-menetelmällä saa varmemmin sopivan hienon kerroksen jyvän päälle. Vetovantaat, varsinkin hanhenjalalla nauhakylvävät voivat ehkä rouhia liian suuria lohkareita maasta jos kylvetään liian kosteaan maahan.

Se, että on totuttu kylvämään laahavantaalla hidastaa uusien vantaiden yleistymistä. Mutta mielestäni yksi suuri syy on kasvukauden lyhyys. Täällä ei oikein ole aikaa odottaa kevällä, että maa lämpiäisi ja samalla kuivuisi riittävästi suorakylvettäväksi kaikilla vannastyypeillä. Etelämpänä ja merien takana tätä ongelmaa ei ole ja suurempi osa viljeltävistä kasveista kylvetään loppukesällä ja syksyllä. Tai muut syyt, esim. tuulieroosio, tekee laaha- yms. suorakylvövantaista käyttökelpoisemmat.