-= Maatalous Foorum =-

Itselle tuli eilen eteen tilanne, jossa mökkiläinen oli jo tilannut urakoitsijan tekemään vesijohdon sijoituksen vuokraamilleni pelloille, vaikka itse en ollut asiasta edes kuullut. Satuin törmäämään urakoitsijaan muissa merkeissä, jolloin asia tuli ilmi. Kielsin aloittamasta työmaata ennen lupaani.

On luonnonhoitopeltoa ja viljeltyä kynnöksellä olevaa n. 500 m. Lhp .tä jos rikkoo, niin on tukiriski. Homma voidaan kuulema katsoa läpi sormien jos arven paikkaus onnistuu heti keväällä. Jos taas esim kuivuuden vuoksi ei, niin sitten ei, ja tukisanktio tulee taannehtivasti. Kynnöksen osalta olisi varmaan aika helppo heittää joku nimellinen korvaussumma.

Tuntuu, että asioidenselvittelyn päävastuu olisi vesijohdon tarvitsijalla. Nimeni löytyy kyllä kiinteistörekisteristä. Vaan ei näköjään. Olen ajatellut, että pitäisikö lhp peruuttaa kevään tukihaussa ja maksaa tuet takaisin, kertoa summa kahdella, lisätä alvi, ja jos tuon maksaa, saa kaivaa putkensa maahan koko matkan. Eikös tällaiseenkin laskuun alvi kuulu? Mielestäni kyllä. Ja jos ei suostu, niin saa hakea rakennuslautakunnalta lupaa. Ei kyllä viitsi yhtään turhaan ärsyttää naapurustoa, mutta minkäs teet.

Onko jollain jotain vinkkiä antaa? Kaikki asiaan liittyvä on tervetullutta kokonaiskuvan hahmotuksen kannalta.

Kunnallistalkoissa ollessa tuo arviointi oli tilattu proagrialta ja sitten lautakunta päätti yhteneväisen korvaustason ennen töiden tekoa. Arviossa oli huomoitu myös peruskalkitus. Epätyytyväisiä silti aina riitti.
Myös minun vuokrapellolle on kaivettu kahteen otteeseen vesijohtoa edes ilmoittamatta. Asia on jäänyt käsien levittelyn asteelle kummallakin kerralla.

Yleinen käytäntö ettei pellon vuokranneelta lupia kysellä, eipä onneksi iso läntti itellä ollu.

nautafarmari kirjoitti:Yleinen käytäntö ettei pellon vuokranneelta lupia kysellä, eipä onneksi iso läntti itellä ollu.

Ja taas lakien mukaan vuokraamalla siirtyy pellon halintaoikeus vuokraajalle ja hänen lupansa takana on pääsy pellolle. Peruskalkitus kuuluu luonnollisesti kaivauksen jälkitöihin.

Asiassa on sellainenkin lähestymiskulma, että pitäisikö maahan upotetun vesi/jaskaputken näkyä kiinteistörekisteriotteella rasitteena ? Ellei näy, maanomistaja kai voi milloin tahansa katkaistakin putken ilman seuraamuksia ?
Salaojakoneella poikki vaan, hups ai se olikin 1,5 metrissä...
Itse vaatisin asiallista kiinteistökohtaista rekisteröintiä ja asiallista korvausta + viljelyhaittakorvausta.
Kokemuksia ?

jupesa96 kirjoitti:Asiassa on sellainenkin lähestymiskulma, että pitäisikö maahan upotetun vesi/jaskaputken näkyä kiinteistörekisteriotteella rasitteena ? Ellei näy, maanomistaja kai voi milloin tahansa katkaistakin putken ilman seuraamuksia ?
Salaojakoneella poikki vaan, hups ai se olikin 1,5 metrissä...
Itse vaatisin asiallista kiinteistökohtaista rekisteröintiä ja asiallista korvausta + viljelyhaittakorvausta.
Kokemuksia ?

Selailin asiakirjoja tällaisiin asioihin liittyen, ja asialliset vesiosuuskunnat hakee itse tarvittavat luvat ja maksavat eritellysti myös pysyvästä haitasta. Yleensä perustaksana käytetään jonkin ison vastaavan projektin vahvistettuja taksoja. Luulen että kunnassa teknisellä puolella voisi olla jollain tietoa. Ehkä. Olen odottavalla kannalla, kun ei ole vesilinjan tarvitsija vieläkään ollut yhteydessä. Urakoitsijaa on kyllä hoputellut töihin. Minä taas olen kieltänyt urakoitsijaa ryhtymästä töihin ennen kuin asioista on sovittu. Ans kattoo ny.

Kuulostaa hyvältä toimintatavalta ATH. Itse en vasta-alkaneena maanomistajana osannut vaatia mitään 10v sitten, ja maillani on reipas kilometri vesiputkea. Se vähän harmittaa siksi, että kaivantoa on avattukin jo kertaalleen ja kaipa siihen myöhemmin tulee vielä jäteputkikin. Eniten kuitenkin harmittaa salaojien "katkeaminen", eivät osanneet tehdä paikkausta niin, että jatkoskohta olisi pysynyt linjassa salaojan suhteen. Maa painunut ja tiivistynyt myöhemmin. Mitä vähemmän vaatimuksia esittää, sen surkeamman kohtelun saa näemmä ?

Se on tuo kilomertrikin sen verran pitkä pala että siihen mahtuu monenmoista ongelmaa itse kaivuutyön jälkeen.

Omalla kohdallan samanmittasen vedon hinnaks laskettiin vähän reilu 3000 + alv josta puolet maksettiin ennen töiden aloittamista ja puolet sittenkun kaivanto oli siinä kunnossa että hyväksyin työn jäljen.