-= Maatalous Foorum =-

Jotenkin tuntuis luontevalta keskustella olkilämmityksestä erillään hakehommasta.
Eroavat niin paljon toisistaan.
Olkilämmitys on mielestäni kuitenkin suht. harvojen tilojen herkkua,tarvitaan iso lämmöntarve,peltoa jonkin verran,oljen korjuusysteemi.
Isoimmasta päästä pulmia on käsittääkseni mahdollisuus tuottaa riittävä määrä riittävän kuivaa olkea.

Oljesta saa kuuleman mukaan polttamalla paremman tilin kuin viljasta EU-aikana on saanut.

Mitä nyt olen vierestä seurannut niin ei pahnankorjuu ole ongelma, kun ei ole niin nuukaa laadun kanssa.

ATH kirjoitti:Oljesta saa kuuleman mukaan polttamalla paremman tilin kuin viljasta EU-aikana on saanut.

-jollain laskelmalla kyllä
Mitä nyt olen vierestä seurannut niin ei pahnankorjuu ole ongelma, kun ei ole niin nuukaa laadun kanssa.

-niin,aika kuivaa pitäisi käsittääkseni olla

Antti Pasila tutkinut asiaa. Mieleeni jäi, tuo että korjuu keväällä..."ruutikuivaa... Keväällä paalauksesta, Antin tutkimuksen mukaan myös se etu, että syys sateet ja lumi sulaessaan liuottaa oljista mm. klooria. Kattilaa syövyttäviä aineita.

Tässä yksi versio olkilämmitykseen. Pitkä kuljetin jossa kanttipaali (max. 125x 80x 220cm) pilkotaan ja syötetään tarpeen mukaan kattilaan.Monenko vuoden lämmöntarve olisi saatavilla vaikkapa 40 hehtaarin "jätteistä".Automatiikka helpottaisi varaajan kokoa pienentäen .Pyöröpaalikattiloissa käyttötarkoitus ja teho taitaa johtaa suuren varaajan tarpeeseen."Panos" poltetaan kerralla. http://www.varaenergi.se/filer/Ponast.pdf

koivumaki kirjoitti:

ATH kirjoitti:Oljesta saa kuuleman mukaan polttamalla paremman tilin kuin viljasta EU-aikana on saanut.

-jollain laskelmalla kyllä
Mitä nyt olen vierestä seurannut niin ei pahnankorjuu ole ongelma, kun ei ole niin nuukaa laadun kanssa.

-niin,aika kuivaa pitäisi käsittääkseni olla

Riipuu käsittääkseni melkoisesti laitosten koosta isoissa useamman MW luokan vehkeissä taitaa aikalailla kostea tavarakin palaa, jostain on 50% jäänyt mieleen, toinen tarina sitten on että onko järkeä kosteutta polttaa, varsinkaan jollei ole syntyvälle höyrylle käyttötarkoitusta.

Pienemmissa lämpökeskuksissa on sitten enemmän merkitystä kosteudella palamiseen, jossakin testeissä on ollut että alle 25 pitäisi olla oljen korjuu kosteus ja siitä sitten vähän kuivuu varastoitaessa jolloin polttokosteus olisi max 20. Polttoaineen esikuivaus esimerkiksi savukaasuilla voisi olla ihan järkevä vaihtoehto ja lienee tuollaisia toteutettukin.

Itse olen myös tuollaisten nimimerkki erkkarin mainitsemien stokerityyppisten systeemien kannalla saadaan paremmin hallittava kokonaisuus mitä tuollaisessa panostyyppisessä ratkaisussa, voisi myös ajatella että palaminen on aikalailla puhtaampaa kun tuollaisessa panostyyppisessä varsinkin polton alkuvaiheilla.

Hieman olen kyllä hämmästellyt oljen vähäistä polttoa kuitenkin melkoisen halpa ja nopeasti uusiutuva materiaali, korjuumenetelmät on tehokaat jne. Homma taitaa olla melkoisen yleistä jo esimerkiksi tanskassa ja sieltä varmaan saisi jo hyvin toimivat polttotekniikat käyttöön ilman suuria lapsentauteja.

rgsleo kirjoitti:Antti Pasila tutkinut asiaa. Mieleeni jäi, tuo että korjuu keväällä..."ruutikuivaa... Keväällä paalauksesta, Antin tutkimuksen mukaan myös se etu, että syys sateet ja lumi sulaessaan liuottaa oljista mm. klooria. Kattilaa syövyttäviä aineita.

Tämäpä juuri, tuolla toisessa ketjussa tämän toinkin esille ja mielestäni tämän ainoa miinus pellon jäätyminen/sulaaminen olkikarhon alta. Toissa keväänä naapurissa paalasivat olkea keväällä ja oli kuin ruutia,kuulemma mahtavaa kuiviketta. Ruokohelpi taitaisi olla vielä parempi kasvi, voisi olla heikompia peltoja ruokohelpillä ja saisi pellon hyötykäyttöön.

Jos jollakin tietoa omatekoisista uuneista,vinkkiä otetaan vastaan. Tai ylipäänsä tietoa missä ois ylimääräisenä iso kattila -> 300-700kw, halvalla voisi kokeilla lisälämpöä kuivurille. Jos investoinnit jäisi yhden vuoden öljylaskun tasolle,ei korkealta tipahtaisi. Ku ei tiä mitä rakentaisi ensikesänä,eikai maatilalla voi olla rakentamattakaan :>)

Syksyllä kun paalaa, niin sujuu suorakylvöt ihan toiseen malliin.

Tuhkaa tulee tautisesti. Se ison panoksen tuhka kytee/hehkuu helpolla pitkäänkin, joten jos on ruutikuivaa ympäristössä, pitää olla kekseliäs että mihin sen hiiloksen kippaa kun uutta panosta virittelee.

Noita paalinpolttolaitoksia on näkynyt sellaisia, joissa on rata, joka syöttää kattilaa ja automaaginen tuhkanpoisto.

Itsellä oli systeemi jossa Hakas puhallinkattilaan oli laitettu pari metriä varastopesään jatkoa, joka taas tuli välipohjasta läpi. Kaikkiruokainen kattila ladattiin yläkerrasta vaikkapa kovapaaleilla. Tuhkanpoisto oli konstikasta tuolla kattilalla ja savutti sisään ladatessa. Muuten oli edullinen ja toimiva konsepti.

Uusi parasta aikaa valmisteilla oleva direktiivi jota suunniteltu astuvaksi voimaan 2014, kieltää kaikki omavalmisteiset tulisijat, poisluettuna kiukaat ja pihagrillit, yms. Lisäksi siirtymäaikana pitää uusia käytännössä kaikki jo olevat tulisijat päästörajoiltaan EU-hyväksyttyihin malleihin. Tällä ehkä on merkitystä, kun kustannuksia punnitaan.

Meissä jokaisessa asuu pian pieni salapolttaja.

Meillä on ATHn kanssa muutakin yhteistä kuin Wakka.Nimittäin oljenpolttokokeilut Hakas-Sampsalla.Mulla oli kans alunperin jatkosiilollinen HS.Ja sama tulos,savua silmille+tuhkanpoisto-ongelmia.Rypsinpahnalla+klapeilla sain kyllä energiaakin tuotettua.Aika äkkiä lopetin olkikokeilut.

Käsittääkseni Tanskassa tosiaankin on aika lailla näitä automaattisyöttöratoja tehty.Laskeskelin päässäni,että jos vaikka tuotetaan 4-8 Mwh/vrk,niin 800 kgn paaleja tarvitaan 1-3/vrk.Omalta kohdalta aateltuna tämä tarkoittaisi esim.koulukeskuksen lämmityksessä vähintään 2 latauskertaa/vrk.Kun laitos on koulun nurkalla ja 10km päässä niin ajatus on käsittääkseni mahdoton.Hakkeella päästään sentään 3-4 vrk/reissu.

Eri asia on tehdä laitos omalle markille jossa koko ajan touhutaan.

Ruokohelpipaali ei kuulemma oikein pala noissa olkikattiloissa.

koivumaki kirjoitti: Käsittääkseni Tanskassa tosiaankin on aika lailla näitä automaattisyöttöratoja tehty.Laskeskelin päässäni,että jos vaikka tuotetaan 4-8 Mwh/vrk,niin 800 kgn paaleja tarvitaan 1-3/vrk.Omalta kohdalta aateltuna tämä tarkoittaisi esim.koulukeskuksen lämmityksessä vähintään 2 latauskertaa/vrk.Kun laitos on koulun nurkalla ja 10km päässä niin ajatus on käsittääkseni mahdoton.Hakkeella päästään sentään 3-4 vrk/reissu.

Niitä syöttöpöytiä/ratoja on kaiketi aika monenlaisia mutta käsittääkseni useimissa on se rata kuitenkin luokkaa 7-8m, ja varmaan rahalla saa monenmoista systeemiä jos tuntee tarvitsevansa. http://www.reka.com/Engelsk%20hj.%20sid ... 0start.htm ja http://www.linka.dk/content/us noilta ainakin jonkinlaista tietoa löytyy sivuilta vaikka aika huonot ovatkin ja itse ainakin näen tuollaisen stokeri tyylisen ratkaisun parempana missä paalit ensin rouhitaan silpuksi.

Reka laitteiden kotimaiset sivut http://www.netikka.net/honkaniemi/index.htm ja sieltä katoin repijän tehoa,300kg/tunti ja vielä todellinen voimalaitosrepijä 2000 kg/tunti. VTT testasi 2005 olki/biopolttolaitteita todeten paalinarujen/verkon tarttumisen silppurin akseliin olevan ongelma mutta olisko tanskan pojat suomalaisia edellä. Itse varmaan poistaisi narut jos tulis pulmia mutta VTT testilaitteet voimalaitoskokoa.
Oljen poltto ei saatavasta tehosta ole kiinni, kilosta olkea saadaan 4.0-4.45 kwh/kg kuivana REKAN sivulta poimittuna.Irtotavarana alle 100kg/kuutio painavana täytyy olkea syöttää kattilaan aika reipasta vauhtia jos meinataan saada tehoa irti. 7 metrin syöttöradalle saa 3.5-5.5 tonnia olkea ja taitaa tehdä lämmintä yhtä paljon kuin pari isoa kärryä haketta.

Niin,vielä kerran totean,että olkilämmitys varmaan ihan mahdollinen jos omalla tontilla.Siis käytännössä maatilalla.
Toisaalta tämä keskustelu alkoi halvoista varaajakonttilaitteista,nyt ollaan jo ihan toisen hintaluokan repijöillä ja radoilla varustetuissa laitoksissa.

Itse meinaan kokeilla keväällä paalatun rapsinoljen polttoa hakkeen seassa,tutustuin asiaan Saksassa.
Tämän yrityksen tosin yksi urakoitsija jo tyrmäsi.Ei pudota korkealta jos ajetaan muutama paali silppuavalla paalaajalla ja kokeillaan meneekä hakkeen seassa kuten Saksass tekeevät.

Taitaa tulla loppu oljen poltosta mikäli ymp.ministeriö saa tahtonsa läpi ojlen jätteeksi määrittelystä....hohhoijaa...

^ joo seuraavaksi voidaan määritellä jätteeksi puun rungot ja mustikan varvut satokauden jälkeen. Tulee vähän syystöitä lisää kun siivoaa tilaa ympäristötukikelpoiseksi

koivumaki kirjoitti:Itse meinaan kokeilla keväällä paalatun rapsinoljen polttoa hakkeen seassa,tutustuin asiaan Saksassa.
Tämän yrityksen tosin yksi urakoitsija jo tyrmäsi.Ei pudota korkealta jos ajetaan muutama paali silppuavalla paalaajalla ja kokeillaan meneekä hakkeen seassa kuten Saksass tekeevät.

Öljykasvien varsisto oli muistaakseni huomattavasti energiapitoisempaa kuin viljojen. Minäkin olen poltellut kaikennäköistä tuolla pienellä hakepolttimellani ja meinasin myös kokeilla rypsin varsimassaa. Viime syksynä keräsin 3 kauhallista tyhjiä litujen kuoria puimurin tyhjennyspaikalta ja ne paloi kyllä tosi iloisesti. Mielenkiintoisimpia kokeiluja on olleet viljojen poltot. Puhdas vehnä paloi pisimmillään neljä vuorokautta tammikuussa ilman ongelmia kun sai säädöt kohdalleen. Vehnän energiasisältö on silminnähden hurja hakkeeseen verrattuna.
Säädöt on ollut helpointa tehdä puhtaalla viljalla ilman haketta niin syöttö on tasaista mutta varsimassaa meinasin myös syöttää hakkeen kanssa. Syy oli kyllä se että varsisilppu yksinään on aika takapaloherkkää ja tuskin ehtii sprinklerit reagoida säätötulen suorassa putkessa ennenkuin tuli on siilossa.