Paalainyhdistelmä ja kaatokone?

[cobra]

tulee varmaan hankinnan eteen yhdistelmäpaalain/kaatokones ku tuos alkaa rehuja tekeen väille niin aattelin kysellä täältä mielipiteitä kaatokoneista ja yhdistelmäkoneista? mitä ehdotetaan? McHale? Claas?

[Cultio]

Itse lähtisin Kuhn linjalle. Isot paalit muuttuvakammioisella tai halutun kokoiset. Kuhn murskainkin tekee hyvää jälkeä ja kestää nopeutta. Tietty täälläkin on ollut huonompaa palautetta mutta mitä mantereella katsoo niin Kuhnilla ja Pöttingereillä monet urakoi. Vicon (Kuhn paalain) taas on insinöörituote jota on ilo katsella.

Jos askelta halvempaa ottaisi ehkä jopa Elhon murskain varaosasaatavuuden kannalta ja Welger yhdistelmä. Welger on kova sana mitä tahansa tekevätkään, meillä oli ennen heinäkoneina pikkukanttipaalain ja heinäkärry, naapurilla paalain. Ei mitään ongelmaa 20 v aikana, ne kun otti tallista ja lähti. Jos laatu on pysynyt edes lähellä tuota tasoa niin varma valinta. Nykyään (eri) urakoija tekee Agronicilla, Kronella tai Welgerilla. Suurempaa valitusta koneen merkin takia minulla ei ole, mutta Welgerin munat tuntuu parhaimmilta. Myyn pois mutta laatuvalituksia ei ole tullut.

Paalinteossa voi vääntää tuomiopäivään asti mikä merkki tekee parhaat paalit, onhan niissä jtn eroa mutta vielä suuremman eron tekee rehun laatu ja oikea ka-osuus (suositus 45-50%). Lähes kaikki tämän päivän koneet tekee helposti yli 400 kg k-a paaliin, muuttuvakammioisella yli 500 kg. Se että kehuu 1400 kg paalilla on vain naurettavaa jos 75% on vettä. Kun vielä huomioi että käärinnän jälkeen tappiot ovat parhaimmillaan 0%, verrattuna aumaan josta häviää 15-25% k-a ajan myötä, voi paalaus olla hyvinkin kilpailukykyinen menetelmä.

[alintala]

Paalinteossa voi vääntää tuomiopäivään asti mikä merkki tekee parhaat paalit, onhan niissä jtn eroa mutta vielä suuremman eron tekee rehun laatu ja oikea ka-osuus (suositus 45-50%). Lähes kaikki tämän päivän koneet tekee helposti yli 400 kg k-a paaliin, muuttuvakammioisella yli 500 kg. Se että kehuu 1400 kg paalilla on vain naurettavaa jos 75% on vettä. Kun vielä huomioi että käärinnän jälkeen tappiot ovat parhaimmillaan 0%, verrattuna aumaan josta häviää 15-25% k-a ajan myötä, voi paalaus olla hyvinkin kilpailukykyinen menetelmä.

Tuossa aumahävikissä olen samaa mieltä, joten paalaus ainakin osittain jo kiinnostaa.

Sitä tuomiopäivää kun toivottavasti saamme vielä odottaa, niin yksi kysymys:
Millä niistä yhdistelmäpaalaimista saa lyhimmän silpun? Kverneland näyttää mainostavan jopa teoreettista 45 mm silppua.

[Mullifarmari]

Kun vielä huomioi että käärinnän jälkeen tappiot ovat parhaimmillaan 0%, verrattuna aumaan josta häviää 15-25% k-a ajan myötä, voi paalaus olla hyvinkin kilpailukykyinen menetelmä.

Mihin perustuu tuo aumarehun kuiva-aine hävikki? Ja millaisen ajanjakson tuo vaatii?

-Mf-

[Cultio]

Kun vielä huomioi että käärinnän jälkeen tappiot ovat parhaimmillaan 0%, verrattuna aumaan josta häviää 15-25% k-a ajan myötä, voi paalaus olla hyvinkin kilpailukykyinen menetelmä.

Mihin perustuu tuo aumarehun kuiva-aine hävikki? Ja millaisen ajanjakson tuo vaatii?

-Mf-

Ajanjaksoa en tiedä, mutta olettaisin tutkimusten perustuvan samaan ajanjaksoon kuin paalit. Eli vuoden rehut syöttökelpoisina yleensä. Häviöt aumassa (lyhyt versio) tapahtuvat kolmella tavalla: vesi, CO2 ja lämpö. Veden tunnet märkänä, lämpö häviää talvella ettet huomaa sitä ja CO2 on näkymätön. Täten syntyy illuusio että aumassa on kaikki tallella mitä sinne on laitettu, kun se avataan. Itse asiassa kasvit jatkavat hengitystään niiton jälkeen, ja solujen entsyymitoimintaa ei voida estää, mutta jonkin verran kontrolloida esim hapoilla. Paalissa (pieni tilavuus, korkeampi KA-pitoisuus) fermentaatio on nopea ja paali saavuttaa äkkiä tasapainonsa ja "säilyy", aumassa entsyymit tuottavat pitkään CO2 joka on hävikki KA-massasta, etenkin kun auma voi olla pitkään auki toisesta päästä syötön aikana. Tutkimusten mukaan tappiot ovat todellakin noin suuret, jos laittaa 100 tonnia kuiva-ainetta aumaan saa sieltä maks 85 tonnia takaisin. Jos paali on oikein tehty eikä muovia rikottu, saa siitä lähes kaiken naudan suuhun.

Tästä aiheesta löytyy aika paljon tietoa netistä ja alan tapahtumista paremmin kuin itse pystyn selittämään, meijeriltä et välttämättä kuule tätä koska he tienaavat hyvin lisäainemyynnillään, joita ei paalauksessa tarvitse...

[Mullifarmari]

Tästä aiheesta löytyy aika paljon tietoa netistä ja alan tapahtumista paremmin kuin itse pystyn selittämään, meijeriltä et välttämättä kuule tätä koska he tienaavat hyvin lisäainemyynnillään, joita ei paalauksessa tarvitse...

Äkkiseltään kuulostaa kyllä uskomattomalta nuo lukemat, enkä kyllä uskokaan ennen kuin laitat mulle jonku riippumattoman tahon tutkimustuloksen nähtäville (muun kuin paalimuovivalmistajan tai vastaavan sidosryhmän kustantaman)
Puristemehu on aivan selvä tappioiden aiheuttaja, mutta samallalailla sitä tulee paaliinkin, jos märkänä tekee. Paitsi että paaleista se valuu yleensä tielle ja pihalle paaleja liikuteltaessa, kun siiloista mehut otetaan talteen. Joskus on tosin hyviäkin, rehunteko poutia...

Mutta sitä faktaa, että paalaus ja paalirehu ovat alimmasta helvetistä, ei mitkään tutkimustulokset muuta!

Nimim: 8 vuotta rehua paalannut, onnellinen laakasiilorehun syöttäjä
-Mf-

PS. Herneitä ei sit sovi vetää nenään!