Siksi ei, että maataloustukia ei missään tilanteessa tulisi rinnastaa sosiaalibudjettiin. Ampuu omaan nilkkaan ja pahasti. Yritystoiminnan tukemisen vertaaminen naapurin juopottelun sponsorointiin ei ole hedelmällistä, mitä tulee panos-tuotos -suhteen vertailuun, kun jokainen tietää että jälkimmäisessä se ei ole kaksinen.
Tuosta olen kyllä ihan samaa mieltä, mutta yllämainittu on ihan yhtä rahvaanomainen kateushyökkäys kuin nämä vastustajien "miksi maajussit tarvitsevat tukea kun ajavat niin kalliilla traktoreilla". Jos omalla nimellä julkisesti menisi kertomaan valiteemasta tuskin menestyisi tuolla taktiikalla kuin VL:n ja PS:n listoilla.
Vertailu, jos sellaista haluaa tehdä, tulisi tehdä muuhun yritystoimintaan nähden tai ihan toimialakohtaisesti, maatalouden sisällä, ts. millaista vastinetta maatalouden tukemiseen käytetyille rahoille yhteiskunta saa vrt. että se ei sitä tukisi.
Jotenkin näin tuon kyllä tulevan, joten olen joskus hakenut netistä erään laskelman/mielipiteen kuinka arvokas maatalous on Suomelle. Tämä ei ole minun kirjoittama, kopioitu Tiede.fi foorumilta jossa kirjoittaja vaikutti siihen aikaan olleen tekemisissä asian kanssa. Numerot voisi päivittää nykyhetkeen mutta laitetaan nyt tänne niin pysyvät serverillä muistissa. CAP on tietysti muuttunut jonkin verran, ja muutenkin tukien luonne, mutta ajattelumalli on aika korrekti arvioinnissa.
Nykyinen maatalouden kokonaistuotto on noin 4.0 miljardia €, josta tuet ovat 1.8 ja tuotteista saatavat myyntitulot 2.2. Maatalouden kokonaiskustannukset ovat n 3 mrd., näin jää maataloustuloa vajaa mrd. Maatiloja Suomessa on 70 000, tuloa jää siten 15 700 €/ tila. Keskimäärin tiloilla työskentelee 1.5 henkilöä eli tuloa jää n. 10 000 €/ viljelijä. Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen tms. puolueettoman viraston nettisivuilta.
Suomessa kerätään veroja ja veronluonteisia maksuja noin 70 miljardia. Eli valtio, kunnat + seurakunnat yms. Valtion + kuntien perusperiaate on tietysti se, että eniten ansaitsevat + kuluttavat kansalaiset maksavat reilun osuuden vähäosaisten puolesta kaikista peruspalveluista. Terveydenhoito + muu sosiaaliturva, peruskoulutus, järjestys, jne on yhteiskunnan valvonnassa, jotta kansalaisille turvataan perusasiat kohtuuhintaan. Sama on olluta aikoinaan myös maataloustukipolitiikan tarkoitus. Ensimmäinen tukisysteemi EU.ssa oli CAP-tukea ( Common Agricultural Policity tms) eli "hinnanalennuskorvausta". EU-alueen viljelijöille maksettiin - 60 luvulta alkaen - siitä, että vilja ( ja myöhemmin osin naudanliha ja maito ) myytiin jalostajille "alennettuun hintaan", jotta elintarvikkeen hinta olisi edullinen ostajille. Systeemi toimi aikoinaan paremmin, kun raaka-aineen hinta oli suhteellisesti merkittävämpi lopputuotteen hinnasta kuin nykyään. Vähävarainen kuluttaja hyötyi selvästi.
Ja CAP-tukea on maksettu aina eniten sille, joka on eniten tuottanut. Tottakai, jos on kysymys "hinnanalennuskorvauksesta", 7-8 tonnia viljaa/ha viljelevän kuuluukin saada enemmän kuin 4 tonnia /ha pelloltaan saava. Tämän johdosta esim Hollannissa ja Ranskassa vilja on saanut noin 2.5-3 kertaa suurempaa CAP-tukea kuin Suomessa.
Muutaman kymmenen vuoden aikana on vaan käynyt niin, että länsimaisen työn hinta on kallistunut niin paljon, että raaka-aineen hinta ei ole kovin merkittävä lopputuotteen hinnasta. Alkupeäinen tarkoitus (= elintarvikkeiden hinnan vakiinnuttaminen matalalle tasolle ja raaka-aineen saannin turvaaminen) ei taida toimia enää niin hyvästi? Suomessa raaka-aineiden osuus on n 15 % keskimäärin "4 henkisen perheen viikon ruokakorista". Esim se muodissa ollut brasialilaisen naudan tai broilerin edullinen hinta johtuu osin myös maatyöläisen matalasta palkkatasosta, 40-50 euroa/kk.
CAP muita ongelmia: tuen saajan ammatilla ( tai muilla tuloilla ) ei ole rajoitetta, eikä tukisammalla kattoa.
Ylituotanto voidaan osin laskea sen syyksi, mutta epäviralliseti EU;N alkuperäinenkin tavoite oli noin 5-10 % ylituotanto.
Niin, maailmalla maataloustukien summa lienee reilusti yli 300 miljardia dollaria. EU jotain reilu 40 miljardia euroa ja USA jossain 50 miljardin dollarin seutuvilla. EN kovin paljon järjestelmää sinällään puolusta. Sen purkaminen on varmaan tosi vaikeaa. Miten aloittaa?
Olen joskus tehnyt tuon seuraanvan hyvin karken laskelman, mitä tapahtuisi, jos maatalous ajettaisiin kerralla täysin alas. Tuskin ihan kaikki tuotanto kuitenkaan loppuisi eli laskelman lopputulos on liian huono. Mutta toisaalta varmaan siitä tulee selville se, kuinka paljon maatalous kuitenkin suomalaista kansantaloutta pyörittää.
Laskelma:
No, lopettamalla maatalous poistuu tietenkin tuo 1.2 miljardin meno?
Ne suorat kansalliset maataloustuet ovat noin 610 milj , EU-osarahoitteiset lisäävät menoja n 250 milj.(ovat sekä tulo- etä menopuolella) Lomituksiin vajaa 200 ja maatalouden investointeihin kaiten joku 100-200 miljoonaa/v. (se ei ole budjetissa, erillinen rahasto, johon myös palautuu korkotukilainoista osa takaisin?)
Tekee noin pitkälti reilu miljardi, vaikka 1200 miljoonaa eli 1.2 miljardia.
Se on tietenkin "etua" tai "plussaa"? Olisiko muita "plussia"?? Se ruokakorin hinnan alememinen tavan tallajalle?
Se voisi olla n 10 % jos verrataan Saksaan.( ihan teoreettisella OECD-hinnalla niitä ei kaiten saataisi, kun EU:lla on suojatullit ja- muurit estämässä sitä tuontia ja suojelemassa omaa tuotantoa)
Kun elintarvikkeiden "ulosmyyntihinta" kaupoista on n 12 miljardia, niin 1. 2 miljardia "säästöä"?
Yhteensä siis 2.4 miljardia
Menot?
Ostetaan ne raaka-aineet? Ehkä voisi toimia viljatuotteisssa hyvikin? Lihapuolella toimitettaisiin sitten ainakin pakasteruhoina, ei tänne eläviä elukoita rahdattaisi teurastettvaiksi. Ja suurin osa lihasta tuotaisiin jalosteina, eineksinä ja makkaroina yms. Maito puolella ei toistaiseksi liiku maailmamarkkinoilla "raaka-maitoa" oikeastaan yhtään. Juustoa, voita, maitojauhetta, jugurtteja yms. Ehä Virosta osa voisi tulla??
On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka paljon elintarviketeollisuudesta + liitännäisistä häviäisi työpaikkoja, mutta varmasti aika paljon, vaikka pyritään väittämään, että ostettaisiin KAIKKI raaka-aineet. Osa varmasti jäsi pois, esim. raaka-aineiden kuljetukset tiloilta, teurastukset yms toimet pakastukseen ja ruhon leikkaukseen asti, samoin maitopuolella ehkä n. puolet. Elintarviketeollisuudessa on n vajaa 40 000 työpaikkaa. Josko puolet jäisi jäljelle?
Kokonaisuudessaan maatalous työllistää n 270 000- 300 000 ihmistä, joista viljelijöitä n 100 000. Eli noin 170 000 muuta kuin viljelijää, joista elintarviketeollisuudessa n 40 000. N 130 000 on niitä välillisesti työllistettyjä, VARSINKIN tuotantopanospuolella, teräs-, kemiateollisuus, maataloustarvikekauppa, konekorjaus, lomittajat, hallinto, terveydenhoito, pankki, vakuutus, tarvikekuljetus yms yms.
Aínakin lyhyellä aikavälillä se tuotantopanospuolen työllisyys olisi uhattuna. Mellä kun on se 300 000 työttömän armeija siinä välissä "puskurina" Ei kai ne kaikki voi olla luusereita?? Pitkällä aikavälillä voisi sopetumista tapahtua. AIna kerrotaan, että viljelijöiden pitäisi mennä "tuottaviin töihin"? Konkreettisesti?? Mitä ne ovat, miten niihin pääsee? Kuka tai mikä niitä töitä luo? Yritykset, oma yrittäminen? Miksi nykyiset työttömät eivät työllisty?
Niin menoja piti laskea? Ensin työ välitön lyhyen välin työttömyys. Se lisääntyisi ehkä n 100 000 + 20 000 + puolet välillisitä 60 000. n 180 000? Nykyisille 300 000 työttömälle maksetaan lähes vastiikketonta tukea se reilu 3 miljardia, eli 10 000 /työtön.
Työttömyysmenoja 1.8 miljardia lisää.
Valtion budjetti n 39.4 miljardia.
Maatalouden "tuen" osuus on siis n 3 % valtion menoisa. Kuntien yhteenlaskettua budjettaja en rupea kaivelemaan, mutta kunnissa maatalousrahat ovat hyvin vähäisiä ( lomitusrahat kiertävät valtion kautta Melasta) EHKÄ suuruuluokkaa 1% kuntien rahoista? Josko nyt maatalouden osuus on suuruuluokkaa 2 siis KAKSI % kaikesta julkisista varoista?
Mutta ehkä myös pitäisi laskea vaikutus BKT:hen?? Se toinen puoli, kun ei tuotettaisi mitään lannoite- terästeollisuudessa jne.
? Suomen BKT on noin 150 miljardia, saavutettu vaikka 2.5 miljoonalla työllisellä. BKT:hen voisi tulla siis 180 000 / 2 500 000 lovi, kun ei olisi, mitä tehtäisiin? Se olisikin jo yli 10 miljardin lovi?? Laitetaan erittäin kohtuullisena vain se "oikeiden työllisten" osuus eli 80 000 / 2.5 mil eli 4.8 miljardia!!
Raaka-aineet ovat nyt noin 2.2 miljardia elintarviketeollisuudelle. Osa on varmaan kahvia, etelän hedelmiä jne. ulkomailta. Teollisuuden ulosmyyntiarvo on n 8.1 miljardia. Jos osa tuotaisiin raaka-aineina ja osa valmiina elintarvikkeina, niin ehkä se kustannus olisi noin 4-5-6 miljardia.
EU:n jäsenmaksu jäsi edelleen 1.5 miljardia: perustuu BKT;hen ja ALV-kertymään. Se menisi edelleen, mutta ei saataisi takaisin n yhtä miljardia nykyistä EU:n maataloustukea.
Hyöty kansantaloudelle 2.4 miljardia.
Kustannukset ( ainakin lyhyellä aikavälillä) 1.8 + 4.8 + 5 + 1 = 12.6
Erotus n 10 miljardia???!! Tappiota kansantaloudelle lopettamalla maataloustuotanto Suomesta!?!?
Missä menee pieleen? Ehkä jossain hieman?
Mutta nuo luvut ovat kaikki tarkistettavissa ja lienevät aika oikein?
MTK:han tai joku muu laitos voisi tehdä tuollaisen virallisen version, arvioiden mitä maataloudesta luopuminen voisi maksaa Suomelle.
