-= Maatalous Foorum =-

Eikös jo aiemminkin ole sovittu, että uusia raivioita ei oteta tukien piiriin?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uuti ... lpoisiksi/

Jos tämä toteutetaan taas koko maan tukitasoja leikkaamalla, on kyseessä taas miljoonien tulonsiirto AB-alueelta C-alueelle, jossa pääosa raivioista sijaitsee.

Eikös tämä ole ihan kansallinen budjettiehdotukseen viety kädenojennus rakennemuutokselle, ei siinä taideta vähentää ennestään viljellyn peltoalan tukitasoa, tai voisiko olla, että jos EU:hun liittymisen yhteydessä määritelty maqakohtainen peltopinta-ala ylittyy, kaikilta nipistetään hiukan.

Takavuosina muistan ainakin yhden tällaisen ilmoituksen olleen tukipäätöksissä. Jokin prosentin osa pois. Ei se tässä konkurssissa enää paljon vaikuttaisi, ohkaiset olisivat marginaalit toiminnassa, jos sellainen yksittäisen tilan kannattavuuteen vaikuttaisi.

Näinhän se aina kiintiöidyissä toimialoissa näyttää olevan: yksittäinen etu voi olla eri, ja paljon suurimerkityksellisempi, kuin enemmistön etu. Lisäksi, on tosissaan heitetty sitäkin, että tulisi omavastuu tukiin, näin poistuisi tukien piiristä enemmänkin alaa, lähinnä pieniä viljelmiä, kuin nyt raivioita oltaisiin hyväksymässä mukaan.

En olisi uskonut, että omalle kotiaukealle tänne rintamaille ilmestyisi suurehko raivio. Kalkit tulivat eilen, pari vuotta siitä on kiviä kieritelty. Joiltakin alueen isänniltä on voinut aistia pelonsekaista huolta oman viljelyn tulevaisuudesta, onhan suuret raiviot omiaan suurentamaan kasvuhakuisten ja taantuvien vijelijöiden juopaa. Ehkä se laajamittainen raivaus kertoo tilanomistajan pakkomielteenomaisesta laajentumistarpeesta, tekee varovaisemmat pientilalliset epävarmoiksi, että ei tarjouksia edes laiteta, kun se maanostdraivi kumminkin on täysin ilman rajaa vastassa.

-SS-

Eikös 30 000 ha ole 1,5 % suomen kokonaispeltopinta-alasta? Jutusta ei oikein rahoitusmalli selviä. Vaikea uskoa että valtion menoja lisättäisiin, jolloin jäljelle jää tukien siirto.

Carnivor kirjoitti:Eikös 30 000 ha ole 1,5 % suomen kokonaispeltopinta-alasta? Jutusta ei oikein rahoitusmalli selviä. Vaikea uskoa että valtion menoja lisättäisiin, jolloin jäljelle jää tukien siirto.

En oikein usko tuohon tukien siirron mahdolliseen vaikutukseen, kun suurempi ja huolestuttava muutos on aivan jo eteisessä tulossa: Kulunut kesä oli esimakua tästä, oliko syynä sitten auringon aktiivisuus vai mikä, mutta Etelä-Suomessa tulee kastelun ulkopuolelle jääville lohkoille viljelyssä varsin pian vastaan veden puute vuodesta toiseen, ja edullinen kevätvehnän viljelyalue siirtyy Oulun läänin korkeudelle asti.

Miten tulevaisuudessa voidaan perustella tukitasot eri maakunnissa, kun Oulunkin korkeudella otetaan toistuvasti 7 tonnin satoja, ja etelässä tuskin kolmen tonnin kahua ? Ja kummassakin paikassa silti puidaan elokuulla.

Toivottavasti siihen asti päästään, että saadaan lumettomien jäätalvien syysvehnä toimimaan: Arktikaa en vielä ole uskaltanut miettiä. Mutta jossakin maataloustutkimuksen julkaisussa - jota en nyt tähän hätään muista - on ollut maininta samasta ilmiöstä, entisen viljasuomen alueella kevätviljojen keskisadot alenevat joko maaperän köyhtymisen tai toistuvan kuivuuden takia.

Ainakin papan aikaiset lähteet ovat kuivuneet meillä. Yhdellä lohkolla oli naapurin vanhanisännän mukaan kuulemma kymmeniä "hevosen nieleviä vesikuljuja", nyt vettä ei löydy 2 m syvyydestäkään. (Kaivoin 50 - luvun salaojakaivoja auki, kun oli parrukansi lahonnut kuivuuden seurauksena)

-SS-

Uskomatonta hölmöilyä Helsingin päässä - lobbaus toimii !

Suomen ylisuuri peltoala on pahin ongelma kasvinviljelyn huonoon kannattavuuteen. Tämä tulee eteen heti, kun tulee sadoltaan taas ns. normivuosi. Väh. 500 000 ha pitäisi saada elintarviketuotannon ulkopuolelle .

Viesti on kuitenkin selkeä: heti raivaamaan uutta peltoa jokaisen suon reunaan. Kyllä ne tukien piiriin tulee ennen pitkää. Ellei muuten niin tasataan tuet ! Viesti hallinnon suunnasta kun pitäisi olla täysin päinvastainen.

SS kirjoitti: Etelä-Suomessa tulee kastelun ulkopuolelle jääville lohkoille viljelyssä varsin pian vastaan veden puute vuodesta toiseen,

Ainakin aurassa kuivuuden suhteen tämä vuosi oli paluu normaaliin. Tavanomaisesta poikkeavaa oli märkä kevät ja myös kesän kuumuus joka toisaalta taas pelasti kevään myöhästymisen.

dbrown kirjoitti:Viesti on kuitenkin selkeä: heti raivaamaan uutta peltoa jokaisen suon reunaan. Kyllä ne tukien piiriin tulee ennen pitkää. Ellei muuten niin tasataan tuet ! Viesti hallinnon suunnasta kun pitäisi olla täysin päinvastainen.

Eihän tuota raivauskelpoista alaa ole etelässä kuitenkaan niin paljon, että sillä olisi merkittävää vaikutusta mihinkään. Pohjoisemmassa soita on paljon, mutta ei se suon viljely taida kovin helppoa olla, kalkkia kuluu, ja voi olla märkänä vuonna vaikea saada kuivatusta optimaaliseksi. Ajattelen asiaa siten, että laajamittainen raivaus tuo joskus sitten omallekin kohdalle ehkä kohtuuhintaisemman pellon oston mahdollisuuksia, eikö ?

Yleensä jonkun asian laajamittainen harrastaminen kertoo muutaman vuoden päästä tapahtuvasta suuresta muutoksesta maatalouspolitiikkaan. Eli seuratkaa kärkiviljelijöitä toimissaan, eiköhän laajamittainen raivaus kerro siitä, että hallinnolta on tullut jo ennakkohuhu tukien piiriin pääsemisestä. Sama tilanne oli silloin tilatuen vuokramies-sidonnaisuuden osalta. Kyllä silloin vajaa kymmenen vuotta sitten tulevasta nykytilanteesta ainakin suurpiirteisesti tiesivät ne, jotka näyttivät aikanaan aivan ajattelemattomilta, haaliessaan niitä vuokramaita joka kolosta.

-SS-

mulla ei järki leikkaa että miksi joku viljelijä "kehtaa" vastustaa raivioiden tukemista. Samoitenhan ne omat pellot on joskus raivattu niin mikä etuoikeus niillä on. Miksi jonkun viljeliän pitää kärsiä siitä että hänen isä tai isoisä ei ole raivannut peltoa. Jos oikeasti pellon määrä huolettaa niin ei muuta kuin myyntiin ja metsää tilalle. Sillätavalla tuen ottajien määrä vähenee. En muuten ole raivannut hehtaariakaan peltoa itse.

Juu eiköhän se raivaaminen kerro vitaalisuudesta maanviljelyksessä, toisin paikoin taas on joko raivuumahdollisuudet vähäiset, tai ei ole uudisraivaajaperinteitä riittävästi, ja niissä paikoissa taannutaan viljelemään kauan tai vähemmän kauan sitten raivattuja peltoja.

Luulen, että ne, jotka huolestuvat tästä ajanhengestä, eivät tee sitä kateuttaan eikä siksi, että "kehtaisivat" siihen puuttua, vaan he muistavat EU-maatalouteen liittymisen yhteydessä koko Suomen maatalouden volyymin niinkö "kiintiöidyksi" siihen liittymishetken sopimukseen, ja lisäaktiviteetin vievän mahdollisesti muilta ennestään viljeleviltä pienen osuuden pois saamistaan tuista. Koskeehan tämä mahdollinen tukien alenema raivaajaakin, mutta yksittäisen viljelijän taloudessa raivauksen kokonaishyöty silti ylittää tukitason mahdollisen aleneman.

Suurimittaisessa raivaamisessa herää kysymys mielekkyydestä, vähentääkö se kaikkien valtakunnan hehtaarien viljelyn kannattavuutta jopa siinä määrin, että mikään tilakoko ei lopulta riitä ?

Kun nämä tietäisi, olisi paljon viisaampi.

-SS-

Onko tuo 30000 ha koko jono, vai "ensimmäiset" 30000 ha?

t: nimim. "jonon hännillä"

Vakavasti ottaen, harva viime vuosina uutta peltoa raivanneista on toiminut tukien toivossa, vaan oikeaan tarpeeseen. Maatalouspolitiikan epävarmuuden huomioon ottaen olisi melkoinen riskisijoitus.

dbrown kirjoitti: Suomen ylisuuri peltoala on pahin ongelma kasvinviljelyn huonoon kannattavuuteen. Tämä tulee eteen heti, kun tulee sadoltaan taas ns. normivuosi. Väh. 500 000 ha pitäisi saada elintarviketuotannon ulkopuolelle .

SS kirjoitti: Suurimittaisessa raivaamisessa herää kysymys mielekkyydestä, vähentääkö se kaikkien valtakunnan hehtaarien viljelyn kannattavuutta jopa siinä määrin, että mikään tilakoko ei lopulta riitä ?

Kun nämä tietäisi, olisi paljon viisaampi.

-SS-

En jaksa uskoa että Suomen peltoalan muutoksilla (suuntaan tai toiseen) olisi kummoistakaan vaikutusta viljelyn kannattavuuteen. Esim. kummanko luulette vaikuttaneen tänä syksynä enemmän viljan hinnan nousuun Suomessa, Suomen vai Venäjän pienen viljasadon?

Onko muuten kellään käsitystä, paljonko peltomaata poistuu vuosittain maatalouskäytöstä vs. uudet/jonossa olevat raiviot?

SS kirjoitti:...Eihän tuota raivauskelpoista alaa ole etelässä kuitenkaan niin paljon, että sillä olisi merkittävää vaikutusta mihinkään. Pohjoisemmassa soita on paljon, mutta ei se suon viljely taida kovin helppoa olla, kalkkia kuluu, ja voi olla märkänä vuonna vaikea saada kuivatusta optimaaliseksi...

Itsellä ~kolmasosa pelloista on soita, suurin osa raivattu ennen syntymääni. Kyllä niihin on saanut laittaa kalkkia ja tiheää salaojitusta, eikä ne sadekesinä ole mukavia viljellä. Tämmöisenä kesänä todella hyviä ja sit niissä on vielä sekii hyvä puoli, ettei ole yleensä kiviä. Nurmien uusiminenkin tuntuu, että tätähän tekee vaikka huvikseen, kun ei kolise jatkuvaan

junttieinari kirjoitti: Onko muuten kellään käsitystä, paljonko peltomaata poistuu vuosittain maatalouskäytöstä vs. uudet/jonossa olevat raiviot?

Nykyään metsitetään ja muuten poistuu maatalouskäytöstä alle 2000- max 5000 ha vuodessa, kun ei maksella enää pellonmetsityskorvauksia.

Peltoalan nettosuureneminen raivauksen ansiosta (siis raivauslisä miinus metsitys - muu poistuma) oli vuosina 1995 - 2003 71000 ha (Tike)

Vuoden 2003 jälkeen vuosittainen raivaus on ollut noin 10000 ha, viime vuosina maakunnan aukeita tarkkailemalla selvästi lisääntynyt joka puolella maata.

Rahoituksen raivioille tulisi tulla ei-aktiivituotannossa olevilta peltoaloilta, jos siis raivioille maksettava tuki ajatellaan pystyvyyden ja ahkeruuden ja tehotuottamisen halun palkinnoksi ? Niin olisi kyllä kummallista, jos raivaamisesta rankaistaisiin (edes muutamalla eurolla) jotakuta toista, joka aktiivisesti yrittää viljellä aukean sadokkaimpia peltoja, vain siksi, että se pelto on ollut kauemmin olemassa ?

Ajatusmalli tässä raivaamisessa on se, että korkeat maailmanmarkkinahinnat ovat tulleet jäädäkseen. Ihan hyvin voi näin olla. Silloin voisi olla koko tukien poiston aika ?

-SS-

Noita raivioita on joku 70-80 000ha odottamassa ympäristötukea.
n.15 000ha on ollut rekisteröitynä ennen vuoden 2004 syksyä.
n.27 000ha tuli syksyllä -04 lisää jotka ovat siis tässä "jonossa".
Loput noin 30- 40 000 ha on vuoden 2004 jälkeisiä raivauksia tai muita peltoja jotka odottelevat LFA ja ympäristötukea ja myös tilatukea.
Oletettavaa on, että ensin tuen saavat noi vuonna 2004 keväällä tukihaussa ilmoitetut lohkot.
Sitten olisi vuorossa noi n.27 000ha jotka ovat olleet tukijonossa 2004 syksystä.
Googlettamalla löytyy tietoa näistä 2004 tapahtumista ja tukijonoista. Eduskunnassa on tehty kysely Sika Sirkalle juuri tästä jonotusjärjestyksestä.

Twin kirjoitti:Noita raivioita on joku 70-80 000ha odottamassa ympäristötukea.
n.15 000ha on ollut rekisteröitynä ennen vuoden 2004 syksyä.
n.27 000ha tuli syksyllä -04 lisää jotka ovat siis tässä "jonossa".
Loput noin 30- 40 000 ha on vuoden 2004 jälkeisiä raivauksia tai muita peltoja jotka odottelevat LFA ja ympäristötukea ja myös tilatukea.
Oletettavaa on, että ensin tuen saavat noi vuonna 2004 keväällä tukihaussa ilmoitetut lohkot.
Sitten olisi vuorossa noi n.27 000ha jotka ovat olleet tukijonossa 2004 syksystä.
Googlettamalla löytyy tietoa näistä 2004 tapahtumista ja tukijonoista. Eduskunnassa on tehty kysely Sika Sirkalle juuri tästä jonotusjärjestyksestä.

Näyttäisi tukien piiriin pääsevän 18 300 ha jonottavia peltoja. Milläköhän kriteereillä aikovat tuon n. 15 000 ha ylittävän osan valita tukien piiriin?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi./uut ... sa_tuetta/

Kasmet kirjoitti:

Twin kirjoitti:Noita raivioita on joku 70-80 000ha odottamassa ympäristötukea.
n.15 000ha on ollut rekisteröitynä ennen vuoden 2004 syksyä.
n.27 000ha tuli syksyllä -04 lisää jotka ovat siis tässä "jonossa".
Loput noin 30- 40 000 ha on vuoden 2004 jälkeisiä raivauksia tai muita peltoja jotka odottelevat LFA ja ympäristötukea ja myös tilatukea.
Oletettavaa on, että ensin tuen saavat noi vuonna 2004 keväällä tukihaussa ilmoitetut lohkot.
Sitten olisi vuorossa noi n.27 000ha jotka ovat olleet tukijonossa 2004 syksystä.
Googlettamalla löytyy tietoa näistä 2004 tapahtumista ja tukijonoista. Eduskunnassa on tehty kysely Sika Sirkalle juuri tästä jonotusjärjestyksestä.

Näyttäisi tukien piiriin pääsevän 18 300 ha jonottavia peltoja. Milläköhän kriteereillä aikovat tuon n. 15 000 ha ylittävän osan valita tukien piiriin?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi./uut ... sa_tuetta/

Toi Sahi ei taida olla oikein selvillä mitkä pellot on jonossa ja mitkä on olleet ilmoitettuna kevään 2004 tukihaussa.
Ton päätöksen perusteella voi olettaa, että nyt tuet annetaan keväällä 2004 ilmoitetuille pelloille.
Syksyllä 2004 ilmoitetut jonopellot jää ilman tukia.