-= Maatalous Foorum =-

Olin tuossa viime viikolla käymässä Ruotsin Elmia-maatalousnäyttelyssä ja siellä tuli esille, ettei sillä puolella merta ole minkäänlaisia lannoitustasorajoja! Onko teillä tiedossa pitääkö tieto paikkaansa? Asia tuli esille viljelijöinä toimivien esittelijöiden kanssa keskusteltua...

Ruotsin suosituin kevätvehnä on Suomessakin viljelyalaa kasvattava Quarna, josta heillä maksetaan korkeinta mahdollista laatulisää. Laatulisä ei pohjaudu ainoastaan valkuaisen määrään, vaan ennen kaikkea lajikkeen muihin (leivonta)ominaisuuksiin. Koska typpeä saa levittää pelloille vaikka hur mycket, myös alhaisen valkuaisen ja korkean sadon lajikkeista saadaan tarvittaessa leipävehnää! Quarna ei ole satoisin lajike, mutta sille maksettava lisähinta korvaa helposti sadossa menetetyt kilot! Ehkä meilläkin myllärien tulisi maksaa myös muista ominaisuuksista kuin ainoastaan valkuaisesta?!

Tiedustelin asiasta äimistyneenä, etteikö ympäristötukikaan rajoita lannoitusta millään tavalla ja että olinko nyt ymmärtänyt asian aivan oikein - ja kyllä, Ruotsissa ei tämän mukaan ole typen eikä fosforin käyttöä lainkaan rajoittavia tekijöitä!!!

Maamme sisäisen keskustelun mukaisesti me suomalaiset viljelijäthän olemme kutakuinkin eniten Itämerta saastuttava tekijä! Länsinaapurissa viljelyssä ollaan aina oltu edellä kävijöitä, itäblokin maissa ei ole varaa ostaa lannoitteita saastuttavia määriä ja Pietaristahan vesistöön ei pääse lainkaan ravinteita..................................................

Tuolta voi yrittää selvitellä paremmalla varmmuudella:

http://www.jordbruksverket.se/

Lannanlevityksestä:
http://www.jordbruksverket.se/amnesomra ... 02871.html

Ympäristötuen ehtoja:
http://www.jordbruksverket.se/amnesomra ... 00326.html

Tosi hyvät sivut. Kirjoitettu yksinkertaisesti ja pääsäännöt löytyi 10 minuutissa. Suomessa virkamiehet oikein vi#"%¤%#kseen vääntävät sanamuodot lakiteksteiksi etteivät edes byrokraatit itse ymmärrä niiden sisältöä. Ja sitten viljelijä on aina väärässä...

Du får högst sprida stallgödsel motsvarande 170 kg kväve per hektar och år. Inför höstsådd får du högst sprida 60 kg lättillgängligt kväve per hektar för den höstsådda grödans behov.

Grundbestämmelsen säger att maximalt 22 kg fosfor får tillföras per ha och år.

Eli 170 kg typpeä ja 22 kg fosforia vuodessa hehtaaria kohti. Muutenkin näyttävät pääsäännöt olevan samat kuin Suomessa, mutta vaikuttavat hieman joustavimmilta.

...Siis keskusteluissa tapahtui väärinymmärrys tai sitten on olemassa säännösten kiertomahdollisuus...?

En jaksanut tavata tuota läpi mutta onhan siellä säännöt ravintotaseista samaten kuten täällä. Hieman jää sellainen kuva että Ruotsissa ymmärretään lannoittaa satoa eikä peltoa kuten Suomessa. Eli taseiden ollessa kunnossa ja vuorottelun toimiessa saanee lannoittaa aika paljonkin, kunhan ravinteet poistuvat sadon mukana.

Heh mäkin kävin elmiassa viime viikolla ja me käytiin tilavierailulla matkalla. Mulle jäi kuva että apulantamaksimin rajat ovat häilyvät. Sillä tilalla viljeltiin pääasiassa syysrapsia ja syysvehnää. Syysrapsille oli laittanut typpeä nyt syksyllä 55kg.. Magnumit näyttivät olevan suosiossa kyntöpelloilla. Kevytmuokattuja peltoja oli aika vähän, selvästi enemmän oli kynnettyjä maita ainakin tänä syksynä. Aika yllättää kun luulisi että vääterin kotikonnuilla olisi toisin päin.. Noh, eihän me ajettu/nähty kuin pieni osa ruotsin maatalousmaista..