-= Maatalous Foorum =-

Kuinka moni palstalainen tekee hankintana pikkumotolla/harvesterilla itse puunsa?
Ainakin nuo Valmetin x-120 mallit on kovasti kysyttyjä, sillähän voi pyörittää jo Keto 51 kokoista pikkumotopäätä.

maatreij kirjoitti:Kuinka moni palstalainen tekee hankintana pikkumotolla/harvesterilla itse puunsa?
Ainakin nuo Valmetin x-120 mallit on kovasti kysyttyjä, sillähän voi pyörittää jo Keto 51 kokoista pikkumotopäätä.

Paljon pitää olla hakkuuta että arvonaleneman, polttoaineen, koron, remontit maksaa. Ja vielä pitäisi jotain jäädä itsellekin. Ilman omaa palkkaakin satoja kuutioita vuodessa, verrattuna siihen että metsuri tekee ja itse vain ajaa pois.

Tuurilla voi saada hyvän vanhan koneen millä homma käy eikä arvonalenema kummoinen, korko ja juoksevat kulut+ oma palkka. Tuollaisella ehkä.

Tosin katson metsiä erisilmin, täkäläisistä näreiköistä eriasia kuin puista,joista tulee muutakin päätehakkuulla kuin hyvällä tuurilla kaksi tukkia

maatreij kirjoitti:Kuinka moni palstalainen tekee hankintana pikkumotolla/harvesterilla itse puunsa?
Ainakin nuo Valmetin x-120 mallit on kovasti kysyttyjä, sillähän voi pyörittää jo Keto 51 kokoista pikkumotopäätä.

Harvassa on ne kenelle on oikeesti vuotuiset hakkuut sellaiset että oma kone kannattaa hankkia vain niitä varten. Harvennuksia jos olis n. 5000m3 vuodessa niin kone vois kannattaa, jos hankintalisä olis 10€/m3. 50 000€ ei ole kovin paljon kun siitä vähentää kulut, korot, omat palkat. Lisäksi pitää olla vielä vehkeet millä puut tuodaan tienvarteen. Muutama tuhat mottia ei tule enään ihan itsestään siinä sivussa. Jos määrät alle tuon niin en näe että kannattais muuten kuin että laskee omalle työnjäljelle (ja että pääsee pois kotoa emäntää karkuun) todella paljon arvoa verrattuna ammattikuskin tekemään. Aukkohakkuussa ei tule kuin takkiin jokaiselta tehdyltä motilta pystykauppaan verraten.

maatreij kirjoitti:Kuinka moni palstalainen tekee hankintana pikkumotolla/harvesterilla itse puunsa?
Ainakin nuo Valmetin x-120 mallit on kovasti kysyttyjä, sillähän voi pyörittää jo Keto 51 kokoista pikkumotopäätä.

Samaa mieltä muidenkin kirjoittajien kanssa, eli vuotuista tehtävää tulisi olla aika reipaasti.
Järkevämpänä pidän noita sykeharvestereita omatoimisissa pienemmän mittakaavan hakkuissa. Ja sitten samalla vehkeellä ajo, ettei ajokalustoon erikseen tarvitse sijoittaa. Riittäisi ensi ja hieman toisiinkin harvennuksiin, aukoille noi X-valmetitkin pieniä ja toisekseen se monta kertaa mainittu kotikonstein aukon tekemisen huono kannattavuus.
Traktori n.20 000€ (-05 tai vanhempi 6000-sarjan valmetti)
n.8,5m kuormain +-20000€ (uusi)
Harvesteripää 10 000-15 000(uusi)

X-Valmetin hinnalla saisi tuollasen paketin, käytetyillä komponenteilla tietysti vielä edullisemmin. Olettaen että lähdettäisiin nollatilanteesta jossa ei olisi edes alustakoneeksi sopivaa traktoria.

Jos itse vakavissani harkitsin jotain omaa konetta harventamiseen, miettisin myös jotain tämän kaltaista konetta
http://www.nettikone.com/muu-merkki/loglander/807018

Samalla koneella sujuisi puiden ajaminen ja hytti on todennäköisesti tarkoituksen mukaisempi metsätyöhön kuin maataloustraktorin hytti.

Kannatan myös tuollaista maataloustraktoripohjaista "motoa", jolla hakkuupään tilalle koura vaihtamalla myös ajo onnistuu. Pääomakulut kohtuu pienet (etenkin jos traktorille löytyy muutakin käyttöä ), metsurien ja urakoitsijoiden saatavuus vain paikoittain tuppaa vaihdella. Itse tekemällä pystyy myös jokseenkin vaikuttamaan työsuorituksen ajankohtaan...Toki viitseliäisyyttä vaaditaan, sekä riskit remonteista ovat aina olemassa.. Tähän liittyen kysymystä pukkaa. Elikkäs onko kellään kokemuksia JD 6000,-10,-20 sarjojen metsäominaisuuksista. Entäs SE- metsässä plussaa vai miinusta...??

Pasi kirjoitti:Jos itse vakavissani harkitsin jotain omaa konetta harventamiseen, miettisin myös jotain tämän kaltaista konetta
http://www.nettikone.com/muu-merkki/loglander/807018

Samalla koneella sujuisi puiden ajaminen ja hytti on todennäköisesti tarkoituksen mukaisempi metsätyöhön kuin maataloustraktorin hytti.

Tuo ko. kone ja tapaisensa/kokoisensa kummittelee aina välillä mielessä... Omissa metsissä olisi töitä, samoin tuollaiselle löytynee melkoisen helpolla ajoa mikäli sellaiseen halua, kapeat urat harvennuksille ja kevyt kone ulottuvalla kuormaajalla.

Kuinka se Loglanderilla onnistuu motopään käyttö kärryn kanssa? Vaiko tekisikö se suoraan kärryyn?
Paljonkohan maksaa nuo Vimekin koneet? Ruotsissa on vissiin varakkaampia metsänomistajia, koska siellä tuntuu olevan enemmän näitä pienkoneita?

maatreij kirjoitti:Kuinka se Loglanderilla onnistuu motopään käyttö kärryn kanssa? Paljonkohan maksaa nuo Vimekin koneet?

Lähistöllä olleessa näytoksessä samantapaista koneesta (muistaakseni Logbear) oli nostettu kuormatilan tolpat pois ja kone teki puukasat maahan kuten isommat koneet. Hakkuupää oli pelkkään hakkaamiseen tarkoitettu ja mittalaitteilla varustettu. Pikaisesti hakien Ruotsista löytyy käytettyjä Vimekeitä pyyntihintoineen http://www.blocket.se/li?ca=6_s&q=vimek&cg=0&w=3

Kuinka moni palstalainen tekee hankintana pikkumotolla/harvesterilla itse puunsa?

Minä en tee, mutta hankintana kuitenkin leipämoottorilla. Aihe on kylläkin kiinnostava, pyörittelin itsekin joskus ajatusta että mitä jos olisi täystyöllistetty "metsänhoitaja". Jos ajattelee että pellot kantaa omaa kuormaansa, niin elantoon tarvitsisi vuosittain tietty määrä rahaa. Tämän rahamäärän saavuttaminen metsästä edellyttää sitten tiettyä jalostusarvoa tai toimintaa. En tässä julkaise muistiinpanoja, mutta päätehakkuuta ei tarvi olla kovinkaan paljon vuodessa jotta saavuttaa asiallisen elintason. Mutta jotta sen saavuttaisi joka vuosi, pitäisi olla hehtaareja, jolloin oma kone voisi tuottaa sen "säästön" muiden hehtaarien hoidossa. Niiden tuotteiden jalostus olisi sitten voinut antaa jotain ekstraa, klapikauppaa, lankkuja ja haketta, kun kone olisi antanut siihen ajansäästöä.

En ikinä (onneksi ) lähtenyt toteuttamaan tuota metsäparonin uraa, mutta yksi suuri haaste oli arvioida konekannan kustannukset ja arvon. Kun tuollainen erikoiskone hajoaa, maksaa se hyvinkin paljon korjata. Täällä oli aikoinaan hyvä Lännen-kaivuriaihe, jossa ilmeni hyvin kuinka paljon todellakin voi mennä erikoiskoneissa rikki (tai kulua). Koneen osto on vain murto-osa ongelmaa, etenkin jos itse ei ole hyvä monttuapina.

Eräs,(edullisempi?), vaihtoehto tuolle vallulle. Fendt työkoneen kantaja, kuutos koneella. Suomessa varusteltu kaatokoneeksi. Juurikaan muuta näistä tiedä. Tais siinä olla tuo keto 51 hakkuupää. Tommosen edeltä oon joskus sahan kanssa hakkuualaa raivannu.

Se on vain tuo tekemisen mielekkyys. Pelkästään rahan ajattelu ja sitä, että mikä on kannattavaa ja mitä sen vuoksi pitää tehdä. Tietysti, jos leipätyö on kyseessä, niin täytyyhän työ olla kannattavaa, bankrottihan se tulee, ellei ole!
Kumminkin on maalla talon pitäjiä, joissa peltohommien välillä on luppoaikaa ja metsätyö vain kiinnostaa ja antaa sen työn ilon! Apunahan siinä on valmis konekanta, johon laitetaan tarvittavat lisukkeet, jotta metsässäkin tapahtuu homma.

Itse elän kyllä eläkkeellä, mutta aika ei kulu eläkeläisten riennoissa vaan täytyy saada myös näkyvää jälkeä, joka tuntuu mukavalta ja säilyypähän tuo peruskunto ihan kohtuullisesti. Aikaisemmin kun on liikkunut sahan kanssa vähän kelissä kuin kelissä, niin mukavuudenhalu on lisääntynyt siinä mielessä, että voisi käyttää koneita apuvoimina enemmän.
Noita yhdistelmiä kun laskeskelee, niin eihän sitä hankinnalla ole kannattavuutta omissa vähissä metsissä. Pitäisi koneen kanssa kumminkin olla vuosittain kymmenien hehtaareiden perkkuuta. Päätehakkuuta ei juuri kannata ajatellakaan muuten kuin erityispuiden kohdalla.

Taitaa olla viisainta keskittyä raivaussahan käyttöön ja polttopuun tekoon! Mutta näin Tapanin päivänä täytyy kerätä voimia ja odotella päivän jatkumista

Lumihangessa sahan kanssa rämpiessä on hyvä mietiskellä hankintahakkuiden koneellistamista Itse olen miettinyt että traktoripohjaisissa koneissa on pieniäkin urakoita ajatellen ongelmia.

-traktoripohjaiselle hakkuuyhdistelmälle tuppaa hintaa kertymään vähintään n. +20 k€ lisää verrattuna metsävaunupakettiin jolla saat sujuvasti hankintapuut metsästä. Monta mottia saa tehdä puuta tuon hinnan tienaamiseksi.
- Edelleen ergonomia ja tehokkuus kaukana metsäkoneista
- Polttoainekulut tehtyä mottia kohden suuremmat kuin metsäkoneessa
- Tukinteon saa noilla "hinnat alkaen" koneilla käytännössä unohtaa

Jos ittellä olis metsäalaa useampi sata hehtaaria niin voisin ehkä harkita jonkun käytetyn pikkumoton hankkimista harrastekoneeksi. Esim. 901 Valmet, Pika tai ehkä Fendin päälle kasattu kone joka pystyis Keto 51 kokoluokkaa olevaa kouraa käyttelemään. Toki tässä on sudenkuoppansa eli suuret korjauskustannukset jos kone sattuis hajoamaan, mutta silti tehokkuus ja ergonomia olisivat aivan omalla tasollaan traktoreihin verrattuna.

Mut onneksi ei tarvi vakavissaan edes harkita moisia koneita hankkivansa. Risukoura vielä menee jos traktori on metsäkäyttöön varusteltu mut sekin homma olis varmaan paljon mukavempaa pikkumoto pohjaisella koneella.

Itse työstän hankintana Valmet 805 ja Tapio 160 Sykeharvesterilla. Tosin juuri työstetyssä koivikossa tein myös sahalla osan, lähinnä sen takia että sain isäni ajamaan Valmetilla. Pitkässä koivikossa kyllä sahallakin sai tehtyä päivässä aika paljon kasalle. Mutta tämä hetkisessä tiheässä kuusikossa sahamiehellä ei ole jakoa, sillä harvesteri kaataa varmuudella, eikä jää oksiin roikkumaan.
Tapio mittaa pituuden sykkeestä joka on riittävän tarkka energiapuu hankintaan, voin kyllä sanoa että hankinta harvennukset ovat Tapion tulon jälkeen astuneet meillä uudelle aikakaudelle meillä.

805 on varmaankin ihan hyvä metsässä.
Miten sinulla riittää hermot seurata sen Tapion 160-mallin nykyttelyä katsellessa? Onhan se kyllä nätti kuin karamelli
Iskun pituus on puoli metriä ja esittelyssä käyttäjä hilkutteli kaivukoneella niin lujaa kuin uskalsi, mutta ei voi verrata rullaharvesteriin.
Olen kuullut, että sykkeitä on vaihdettu rullavetoisiin.
Onhan se tietysti siistimpää kuin ryppeytyä m.sahan kanssa.