peltojen vuokraus

[hiutale]

Miten pelto vuokra määhäytyy?
Mulla on kymmenisen hehtaaria peltoa etelä-suomessa, jotka on ollut samalla vuokraajalla käytössä ja parisenkymmentä vuotta. Pellot on salaojittamattomia. Vuokraaja on edelleen kiinnostunut jatkamaan vuokraamista mutta entiseen hintaan. En yritä saada aivan viimeistä hintaa, mutta tyhmäksi tunnen itseni jos suostun tarjottuun.

[jk]

Vaihtelee paljon alueittain kysynnän ja tarjonnan mukaan! Paljonko vuokra on nyt? Vuokrahinnat taitaa vaihdella suurinpiirtein välillä 100-500€/ha

[Carnivor]

Kirjoitat vaan paperille sellaisen vuokrasopimuksen ehdotuksen, joka tyydyttää, ja siltä pohjalta aloitetaan neuvottelu. Salaojittamattomat pellot ovat yleensä kurjia viljeltäviä ja kaikki ojitusten kunnostukset, piennarpuskien raivaukset ja kalkitukset jäävät viljelijän harteille, joten viljelyn kustannukset ovat useimmiten noilla lohkoilla kovat. Huippuvuokria on maksettu erikoiskasviviljelyyn sopivista pelloista, joissa vuokrasopimus on vain yhden vuoden ja kaikki edellämainitut hoitotoimet kuuluvat pellon omistajan vastuulle.

Mitään kaavaa ei tosiaan ole olemassa millä hinta määräytyisi. Joskus kyllä kaipaisi vuokrahinnan sitomista johonkin indeksiin, joka kuvaisi viljelyn keskimääräistä kannattavuutta. Näin peltovuokran hinta seuraisi vuosittain viljelyn kannattavuutta ja riski jakautuisi osittain omistajan ja vuokraajan kesken. Mutta en tiedä onko kukaan koskaan käytännössä tehnyt niin.

[Kasmet]

Vaihtelee paljon alueittain kysynnän ja tarjonnan mukaan! Paljonko vuokra on nyt? Vuokrahinnat taitaa vaihdella suurinpiirtein välillä 100-500€/ha

Viimeisimpinä vuosina tehtyjen vuokrasopimusten hehtaarihinta vaan alkaa uhkaavasti lähestyä tuota haarukan ylärajaa. Varsinkin, jos hiukankaan kilpailutetaan kotieläinvaltaisilla seuduilla ja pellon tukioikeusasiat ovat selvät. Tällainen kasvinviljelytila alkaa olla ihmeessä vuokramarkkinoilla

[viljanviljelijä]

Eipä ole tällä seudulla kannattanut edes vaivautua alle 500e/ha tarjoamaan eli jatketaan edelleen vain omien viljelyä.

Viljan hinnan volatiilisuus on viime vuosina kasvanut niin paljon, että mahdollisessa vuokraustilanteessa jakaisin riskiä tarjoamalla perusvuokran ja siihen päälle esim. viljan tonnihinnan tiettynä ajankohtana. Esim. 400e/ha + leipävehnän perushinta Raisiossa vuokranmaksupäivänä 30.10./ha.

[Cultio]

Mutta en tiedä onko kukaan koskaan käytännössä tehnyt niin.

Lehdestä luin että Ranskassa on yleistä että vuokra määräytyy sadon arvon mukaan. Esim n 4% sadon arvosta oli siinä esimerkkinä ollut luku. Tosin se ei kyllä tarkoittanut suomalaistasoista viljasatoa (hyvä jos..), epäilen että vihanneksista oli kyse.

Vuokrataso riippuu missä päin pellot sijatsee ja mitä niillä voi viljellä. Suuri salaojitettu savilohko tien vieressä on yli 5x kalliimpi vuokrata kuin pienet sarka-oja kukkamultapellot metsän keskellä.

[Kasmet]

Vuokrataso riippuu missä päin pellot sijatsee ja mitä niillä voi viljellä. Suuri salaojitettu savilohko tien vieressä on yli 5x kalliimpi vuokrata kuin pienet sarka-oja kukkamultapellot metsän keskellä.

Alkaa vaan olemaan nämä vuokramarkkinat niin villiä menoa, että kaikkien syrjäistenkin avo-ojalohkojen vuokrataso on karannut pilviin. Tästä saa osaltaan kiittää tätä luonnonhoitopelto -järjestelmää

[Paalaaja]

Miten pelto vuokra määhäytyy?
Mulla on kymmenisen hehtaaria peltoa etelä-suomessa, jotka on ollut samalla vuokraajalla käytössä ja parisenkymmentä vuotta. Pellot on salaojittamattomia. Vuokraaja on edelleen kiinnostunut jatkamaan vuokraamista mutta entiseen hintaan. En yritä saada aivan viimeistä hintaa, mutta tyhmäksi tunnen itseni jos suostun tarjottuun.

Kaakon suunnalla ollaan kyllä kaukana noista Varsinais-Suomen 500 € hehtaarihuudoista. Salaojittamattomista pelloista maksan 0 - 120 €/ha, keskivuokran ollessa vähän alle satasen. Vuokrataso on ollut verraten vakaa viimiset kymmenen vuotta.

Ei sinänsä ole ihme jos kauempaa maataloutta tarkkailevan on vaikea havaista elinkeinon negatiivista tulokehitystä, kun osa viljelijöistäkään ei ymmärrä katetuottolaskelman etumerkin sanomaa pellonvuokramarkkinoilla .

"Kiintein hinnoin laskien maataloustulo oli 2009 enää puolet jäsenyyttä edeltävän vuoden tasosta." Kun maataloustulon kehitystä kuvaava suhdeluku oli 100 vuonna 1994, oli suhdeluku vuonna 2009 reaalisesti enää 50, ja nimellisesti 60.

Suhteessa muuhun yhteiskuntaan nähden, maataloustulo on jäänyt roimasti. Onhan yleinen palkkataso noussut samana aikana 65 %.

https://portal.mtt.fi/portal/page/porta ... SM2010.pdf


Samalla tavalla joku muu on käärinyt tulokset maatalouden tehostumiskehityksestä viimeisen viisitoista vuotta: "Jos tuottavuus on parantunut prosentin, samalla tuotteiden hinnat ovat pienentyneet vähintään prosentin," kirjoitti MTT:n Jyrki Niemi Hesarin yliössään 23.7.2010.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... akirjoitus

ELI: Mikään reaalitalouden seikka ei varsinaisesti puolla vuokrankorotusta. Sen sijaan voisit vaatia vuokrasopimukseen lisäehtona pellonparannusten suorittamista. Esim. sarkaojien perkaus, kalkitus kerran viidessä vuodessa, pusikoiden raivaus ym. Nämä loksahtavat omaan pussiisi omaisuutesi arvoa nostavina/ylläpitävinä, ja vastaavasti viljelijä hyötyy parantuneen viljelyvarmuuden ja tuoton myötä. Selkeä win-win tilanne siis!

[aurauskeppi]

..Kaakon suunnalla ollaan kyllä kaukana noista Varsinais-Suomen 500 € hehtaarihuudoista. Salaojittamattomista pelloista maksan 0 - 120 €/ha, keskivuokran ollessa vähän alle satasen. Vuokrataso on ollut verraten vakaa viimiset kymmenen vuotta...

Ei tarvi mennä Varsinais-Suomeen asti nähdäkseen 500:n vuokria ja ylikin. Yhtään mitään järkeä tällaisissa vuokrissa ei ole. Itselläni vuokrat on 250-310€/ha.

..lisäehtona pellonparannusten suorittamista. Esim. sarkaojien perkaus, kalkitus kerran viidessä vuodessa, pusikoiden raivaus ym. Nämä loksahtavat omaan pussiisi omaisuutesi arvoa nostavina/ylläpitävinä, ja vastaavasti viljelijä hyötyy parantuneen viljelyvarmuuden ja tuoton myötä. Selkeä win-win tilanne siis!

Viisas ja kaunis ajatus. Olen myös tällaista ehdottanut. Maanomistajan toteamus tähän oli että vuokrataan sitten muille jos ei kelpaa.
Ed: yhtä pellonvuokraa olen myös maksanut kerran kuussa, siis 12 erää vuodessa. Näin maanomistaja sai tavallaan palkan oloisesti tuloja tilille pellostaan... On meitä moneen junaan.

[sokuri]

Ed: yhtä pellonvuokraa olen myös maksanut kerran kuussa, siis 12 erää vuodessa. Näin maanomistaja sai tavallaan palkan oloisesti tuloja tilille pellostaan... On meitä moneen junaan.

Zeesus mother of gud, toki uskaltaako kysyä oliko isotkin alat / summat kyseessä ?

[SS]

Jokainen katsoo oman vuokranmaksukykynsä itsenäisesti, en usko, että mitään vuokranmaksukartellia saadaan aikaiseksi, koska eri tuotantoaloilla on niin erilaiset tarpeet.

Kyllä vetinen sarkapelto Länsi-Uudellamaalla yli 320 euroa maksoi. Tai sitten ei muuten vaan tarjous kelvannu.

-SS-

[viljanviljelijä]

Kyse on myös siitä, että se on omistajan eikä naapureiden asia kelle ja millä ehdoilla maataan vuokralle tai myyntiin tarjoaa. Jos tilanne joskus itselle eteen tulee, että maitani vuokraisin, niin enpä taida siinä paljon muiden etua ajatella. Vai lahjoittaisitteko itse naapurin laajentavalle nuorelle isännälle pellot pari sataa euroa/ha halvemmalla kuin saisitte kauempaa tulevalta vuokralaiselta?

[Kasmet]

Ed: yhtä pellonvuokraa olen myös maksanut kerran kuussa, siis 12 erää vuodessa. Näin maanomistaja sai tavallaan palkan oloisesti tuloja tilille pellostaan... On meitä moneen junaan.

Olen kanssa törmännyt näihin vuokranmaksun erityisjärjestelyihin. Viiden vuoden sopimuksessa vuokranmaksu olisi painottunut kahdelle ensimmäiselle vuodelle, jotta omistajan tulotaso olisi pysynyt vakaana ennen eläkkeelle siirtymistä. Käytännössä en päässyt järjestelyä testaamaan, koska hävisin käydyn tarjouskilpailun.

[oliver]

Heh heitänpä soppaan lusikan. Aina puhutaan vuokranantajien liian kovista vuokra pyynnöistä.

Mutta millä hinnalla itse olisitette valmiita vuokraamaan peltonne pois?

Jos esimerkiksi päättäsitte ryhtyä palkka töihin tai osa-aikaisena tulisi vaativampia/aikaa vievempiä tehtäviä. Tällä en siis tarkoita eläköityviä vuokranantajia.

Itse lähtisin laskemaan näin:

- Mitä saisin maksimi alalla luonnonhoito- ja viherlannnoitus pellolla tukea.
-Tämä summan jakaisin hehtaareilla
-Tästä laskisin vuosittaisen tarvittavan työpanoksen/ha ja vähentäisin sen edellisestä
-Tai urakoinnin teettämis kustanukset.
- Laskisin myös mahdolliset palkkatyö menetykset jos tekisin nämä palkattomina vapaapaivinä
- Oman vapaa-ajan arvot
- varmaan myös tulisi vähenttää mahdolliset työkone investointien arvo vuokra-ajalta

Näin tekisin jos itse vuokraisin kaikki pellot pois.


Osa vuokranantajistani on varmasti laskeneet noin, kun ovat tehneet päätöksen vuokrata pellot pois. Todennäköisesti olen vuokrannut kalliilla, mutta olenkin ajatellut että pienistä puroista tulee joki. Tosin minun alueella ei ole halpoja vuokrapeltoja.

Kyllähän se on niin että nykynen LHP ja viherlannoitus systeemi pitää vuokrahinnat korkella, ainakin tuki ikäisillä vuokranantajilla.
Eihän kenenkään varmaan kannata ihan ilmasiiksi vuokrata jos niistä joku maksaakin. Eihän pyytäessään saa virhettä tehdä.


En ole vuoranantaja vaan vuokralainen (tyhmä vai viisas?)

[sokuri]

Kyllähän se on niin että nykynen LHP ja viherlannoitus systeemi pitää vuokrahinnat korkella, ainakin tuki ikäisillä vuokranantajilla.
Eihän kenenkään varmaan kannata ihan ilmasiiksi vuokrata jos niistä joku maksaakin. Eihän pyytäessään saa virhettä tehdä.

Näinhän tämä menee. Ja vielä kun valtakunnantason päättäjät osa-aikaisia luomuviljelijöitä yms. viherpiipertäjiä tai nykymaataloudesta vieraantuneita... ( pyydän anteeksi jo nyt ) ei tämä meno muutu mikskään...