-= Maatalous Foorum =-

Millasia odotuksia uudesta ympäristötuesta? Täydentävät ehdothan tulevat tod näk pakollisiksi, sekä lisää toimenpiteitä, kuten kipsillä fosforin sitominen peltoon.

Aiemmin ympäristötuella on pyritty kompensoimaan muiden tukien menetyksiä, tämä taival lienee talsittu loppuun. Eihän ympäristötukea ole järkevää täysmääräisesti myöntää alueelle, jossa ei vesistöjä lähellä. EU haluaa kohdentaa tukea paremmin.
Mitä mieltä tarjouskilpailusta esim kipsin levittämisessä? Viljelijä laskee jokaiselle lohkolle hinnan, jolla valmis levittämään kipsiä peltoon, vesistöjen viereltä korkeampi tarjous jne.

Omalla alueella lannanlevitysalat nostaneet pellon hintaa huomattavasti, täten ei viljatiloilla kannattavaa laajentaa. Bioenergiaa pohdittaessa tulisi tukea tiloja, joilla panostetaan lannan käyttöön energiana. Väistämättä tulee kuitenkin eteen rakennekehitys, eli Farmi Nummelan tyyppiset ratkaisut.

aksu kirjoitti:Millasia odotuksia uudesta ympäristötuesta? Täydentävät ehdothan tulevat tod näk pakollisiksi, sekä lisää toimenpiteitä, kuten kipsillä fosforin sitominen peltoon.

Täydentävät ehdot ovat jo nyt kaikkien tukien saannin ehtona!
Eli jos vaikka talossa on harrastehevonen, ruohonleikkuulampaita tai muutama possu yms. niin niidenkin hyvinvoinnista on pidettävä huolen em. pykälien mukaan. Jos valvonnassa havaitaan puute, tulee sanktio joka hehtaarille. Siinä voi äkkiä tulla harrastuksille hintaa...
Toimenpiteistä veikkaisin ainakin ravinnetaseiden tulevan perustuen ehdoiksi. Tuon kipsillä pelaamisen veikkaisin menevän erityistukien puolelle.
Jos esitetty tarjouskilpailukäytäntö menee läpi, niin byrokratia ei ainakaan vähene.

khd kirjoitti:

aksu kirjoitti:Millasia odotuksia uudesta ympäristötuesta? Täydentävät ehdothan tulevat tod näk pakollisiksi, sekä lisää toimenpiteitä, kuten kipsillä fosforin sitominen peltoon.

Täydentävät ehdot ovat jo nyt kaikkien tukien saannin ehtona!
Eli jos vaikka talossa on harrastehevonen, ruohonleikkuulampaita tai muutama possu yms. niin niidenkin hyvinvoinnista on pidettävä huolen em. pykälien mukaan. Jos valvonnassa havaitaan puute, tulee sanktio joka hehtaarille. Siinä voi äkkiä tulla harrastuksille hintaa...
Toimenpiteistä veikkaisin ainakin ravinnetaseiden tulevan perustuen ehdoiksi. Tuon kipsillä pelaamisen veikkaisin menevän erityistukien puolelle.
Jos esitetty tarjouskilpailukäytäntö menee läpi, niin byrokratia ei ainakaan vähene.

hups, tais tulla ''pieni'' virhe, meni sekasin täydentävät ehdot ja toimepiteet....

Alunperin tarkoitin että ravinnetaseet ym tulis pakollisiksi.

Mitä mieltä tarjouskilpailusta esim kipsin levittämisessä?

Onko mitään objektiivista tietoa luettavissa tuosta kipsin positiivisesta vaikutuksesta?

Kyseessähän on teollisuuden sivutuote jolle tuntuu väkisin keksitty "hyödyllinen" käyttökohde. Jos sitä tuetaan yhteiskunnan rahoilla menee ne taas suoraan kansainväliselle konsernille joka ulosmittaa taloudellisen hyödyn. Kaikki mitä netistä löydän pikahaulla on vain lehtiartikkeleita jotka ovat Yaran itsensä kirjoittamia. Kustannus "vain" 70€/ha, joka on kalliimpi kuin kalkki.

Jos kipsi sitoo liukoisen fosforin nyt niin mihin se katoaa pitkällä aikavälillä ja milloin se on taas kasvien käytettävissä? Tai miten kipsi ohjaa sen kasvien käytettäväksi eikä uudestaan valumaan vesistöön? Eikös kasvit ole jo ottaneet minkä pystyvät. Tuntuu vähän siltä että estetään vesiämpärin ylivuotoa hankkimalla tynnyrin tilalle.

Cultio kirjoitti:

Mitä mieltä tarjouskilpailusta esim kipsin levittämisessä?

Onko mitään objektiivista tietoa luettavissa tuosta kipsin positiivisesta vaikutuksesta?

Kyseessähän on teollisuuden sivutuote jolle tuntuu väkisin keksitty "hyödyllinen" käyttökohde. Jos sitä tuetaan yhteiskunnan rahoilla menee ne taas suoraan kansainväliselle konsernille joka ulosmittaa taloudellisen hyödyn. Kaikki mitä netistä löydän pikahaulla on vain lehtiartikkeleita jotka ovat Yaran itsensä kirjoittamia. Kustannus "vain" 70€/ha, joka on kalliimpi kuin kalkki.

Tämä on varmasti niin totta kun voi olla. Epäilen itsekkin suuresti Yara:n toimintaa ja markkinointia tässä. Yaralla lannoitteiden osto vähentynyt, niin pörssifirman on pakko keksiä jotain. Puolueetonta tietoa esille lehtiin, eikä valmistajien sponsoroimaa.

Cultio kirjoitti:

Mitä mieltä tarjouskilpailusta esim kipsin levittämisessä?

Kyseessähän on teollisuuden sivutuote jolle tuntuu väkisin keksitty "hyödyllinen" käyttökohde. Jos sitä tuetaan yhteiskunnan rahoilla menee ne taas suoraan kansainväliselle konsernille joka ulosmittaa taloudellisen hyödyn. Kaikki mitä netistä löydän pikahaulla on vain lehtiartikkeleita jotka ovat Yaran itsensä kirjoittamia. Kustannus "vain" 70€/ha, joka on kalliimpi kuin kalkki.

Hyvin sanottu.

Siilinjärven kipsikasa on ongelma Yaralle joten nyt lobataan yhteiskunta maksamaan sen levittämisestä pellolle. Ensimmäinen median rummutusaalto on ohi ja idea on hitusen jo unohtunut. Varmasti tulee vielä toinen aalto jossa todetaan yksimielisesti että kipsi on parempi kuin kaksi oravaa ja kilpikonna.

Voi prkl prkl..

Asikeikuli kirjoitti:

Cultio kirjoitti:

Mitä mieltä tarjouskilpailusta esim kipsin levittämisessä?

Kyseessähän on teollisuuden sivutuote jolle tuntuu väkisin keksitty "hyödyllinen" käyttökohde. Jos sitä tuetaan yhteiskunnan rahoilla menee ne taas suoraan kansainväliselle konsernille joka ulosmittaa taloudellisen hyödyn. Kaikki mitä netistä löydän pikahaulla on vain lehtiartikkeleita jotka ovat Yaran itsensä kirjoittamia. Kustannus "vain" 70€/ha, joka on kalliimpi kuin kalkki.

Hyvin sanottu.

Siilinjärven kipsikasa on ongelma Yaralle joten nyt lobataan yhteiskunta maksamaan sen levittämisestä pellolle. Ensimmäinen median rummutusaalto on ohi ja idea on hitusen jo unohtunut. Varmasti tulee vielä toinen aalto jossa todetaan yksimielisesti että kipsi on parempi kuin kaksi oravaa ja kilpikonna.

Voi prkl prkl..

Eikös -90-luvun loppupuolella kalkkisuodinojituskin ollut erityistukitoimenpide jonkin aikaa. Ja sitten oli se happamien sulfaattimaiden kalkitus. Haudattiin hiljaisuudessa.

Pikkasen OT.

Kipsi sitoo vesiliukoista fosforia, "joka on myös ainoaa fosforia mitä kasvi ottaa maasta käyttöönsä".. Joidenkin tutkijoiden mielestä tämä on ainoaa fosforia, jota kasvi käyttää. Tällöin fosfori on pois vesistöstä, mutta se on myös pois kasveilta. Kysymys kuuluukin, että milloin se on taas kasvien käytettävissä.

tonii kirjoitti:Pikkasen OT.

Kipsi sitoo vesiliukoista fosforia, "joka on myös ainoaa fosforia mitä kasvi ottaa maasta käyttöönsä".. Joidenkin tutkijoiden mielestä tämä on ainoaa fosforia, jota kasvi käyttää. Tällöin fosfori on pois vesistöstä, mutta se on myös pois kasveilta. Kysymys kuuluukin, että milloin se on taas kasvien käytettävissä.

Tietysti Yara kehittää "älykalkin" joka irroittaa fosforia vaan kasvin tarvitseman määrän verran...

Omat veikkaukset mitä tullaan näkemään uusissa ymppiehdotuksissa:

Hyvin tod. näk./varmasti:
Maan rakenne/kasvukunto, ympäristökäsikirja-/kartoitus, neuvonta, lannan käyttö, pienet kosteikot

Melko varmasti:
"Passiivisia" tukia eli tuki toiminnan mukaan (vrt. lannan levitys), tilan erikoistuminen johonkin osa-alueeseen (maa, vesi, ilma tms.)

Avainsanoja tulevat olemaan, vaikuttavuus ja kohdentaminen.

Millä muotoa ja mikä menee läpi, en ala veikkailemaan.

Tuolta jotain vinkkejä tulevaan: http://www.environment.fi/download.asp? ... 196&lan=fi

khd kirjoitti: Eikös -90-luvun loppupuolella kalkkisuodinojituskin ollut erityistukitoimenpide jonkin aikaa. Ja sitten oli se happamien sulfaattimaiden kalkitus. Haudattiin hiljaisuudessa.

Harmi että loppui. Happamien sulfaattimaiden kalkituksessa tuli oltúa mukana. Muistaakseni -95-00. Hyvä homma oli,jos tulee uudelleen niin varmasti mukana. Kalkitustukea vaan kehiin, se on sitä parasta vesiensuojelua.

Vesa kirjoitti:

khd kirjoitti: Eikös -90-luvun loppupuolella kalkkisuodinojituskin ollut erityistukitoimenpide jonkin aikaa. Ja sitten oli se happamien sulfaattimaiden kalkitus. Haudattiin hiljaisuudessa.

Harmi että loppui. Happamien sulfaattimaiden kalkituksessa tuli oltúa mukana. Muistaakseni -95-00. Hyvä homma oli,jos tulee uudelleen niin varmasti mukana. Kalkitustukea vaan kehiin, se on sitä parasta vesiensuojelua.

Samaa mieltä, todellista vesiensuojelua.
Me ei tukea aikoinaan haettu, ei isä huomannut hakea vaikka tarvetta olisi ollut todella paljon, pohjamaan ph todella matala jokaisella pellolla. Naapurin myi kalkkia muillekin kun ei perunamaille voinut niin paljoa laittaa mitä "annettiin"
Vaikka omillakin pelloilla ph:t osittain liiankin korkealla, uutismaille olisi saanut uppoamaan kevyesti 30tn/ha.
Kalkitukset tehty omilla varoilla, kalkitsematta jättämiseen ei ole (ollut) mitään järkevää syytä, harmitti vain jälkeenpäin kun päivällä myöhästyi tieto tuen hakemisesta