-= Maatalous Foorum =-

Mitkäs on näkymät ja aikomukset tänävuonna tautiruiskutusten suhteen?

Satopotentiaalia tuntuisi hyvän kevään jäljiltä olevan ja hinnatkin kohtuullisia, joten siinä mielessä kannattaisi varmaan panostaa siihenkin puoleen!

Selvästi enemmän näyttäs olevan ruiskutusasiakkailla tautorjuntaan kiinnostusta ku aikasempina vuosina.

Alhaisen hintatason aikoina ei kunnon vesitalous, hivenpuutosten lääkitseminen, kalkitus, sertifioitu ja peitattu siemen eikä myöskään tautitorjunta kiinnosta niin paljon kuin korkean hinnan aikana. Tautiruiskutus on helpoin ja nopein keino lääkitä näiden muiden puutteita, jos säät joskus harvoin ovat suosiolliset.

Kaikki laitetaan mitä lait sallivat ja vähän lisääkin, ainakin jollekin koealalle, näkeepä sitten, mitä menetti. Ruiskutusten hyöty pääsääntöisesti syysvehnillä tonni, kevätvehnillä 400 kiloa lisää satoa. Valkuaista ei vehnäruiskutuksilla saa säännönmukaisesti lisää vaan lähinnä typpi- ja rikkilannoituksella. Hehtolitran paino joillakin lajikkeilla nousee, joillakin voi pysyä samana.

Edit: Laitan tähän Västankvarnin vuoden 2009 koetuloksia (toukokuu kohtuu kuiva, kesäkuu märkä nin kuin nyt)

Sadonlisät kiloissa tautiruiskutus tähkä strobi plus triatsoli

Amaretto 445 kg
Epos 348 kg
Marble 672 kg
Quarna 113 kg
Trappe 709 kg
Wellamo -27 kg
Zebra 376 kg

Keskisadot Quarnan 7200 kg:sta Trappen 9100:aan

Jos tallausuria ei olisi valmiiksi, niin esim. 12 m ruiskulla 480 mm renkailla tallaustappio on tuolla satotasolla 560 kg. Mutta typpiruiskutukset kuitenkin tehdään ja onhan riviviljelypyörät keksitty, itsellekin varmaan kohta tulee 9 -tuumaiset.

Valkuainen aleni tai pysyi ennallaan kaikilla muilla paitsi Amaretolla ja Zebralla, joilla se nousi 0.4 % yksikköä.

-SS-

550mm pyörillä just kävin syysvehnää survomassa . Pahaa teki mutkun ei muutakaan raktoria ollu nyt käytettävissä...

...ja aineet: Comet+Juventus ja satotasolisäystoive on just sen verran mitä noilla pyörillä tuli survottua...

Ohrille Acanto+ zenitin kopio, samaa satsia myös syysvehnille. Kevätvehnille Stereo, herneet ja rypsit ilman tautiaineita. Rypsille oli tarkoitus ajaa Juventusta, mutta kasvusto surkein koskaan, joten jää ajamatta.

520mm noi renkaat vaan olikin... Rapsille menee varmasti Juventus viime kesän pakkotuleentumisesta viisastuneena.

HätänenHämäläinen kirjoitti:520mm noi renkaat vaan olikin... Rapsille menee varmasti Juventus viime kesän pakkotuleentumisesta viisastuneena.

Amistar ois parempi jos haluaa viherryttävää vaikutusta. Lisäksi siinä ei ole Juventuksen tapaan kasvunsäädevaikutusta, joka ainakin savikoilla on rapsille vain haitaksi.

Ookoo. Otetaanpa harkintaan. Kiitos vinkistä!

Viime yönä oli puolentusinaa ruiskuttajaa samalla aukealla.

Syysvehnissä oli tähkä näkyvissä suurimmilta osiltaan, joten nyt se aika sitten oli, jos ollekseen. Tulevat sateet saattaisivat viedä kehitysasteen ohi kukinnan, jolloin ei suositella enää tautiaineita.

Parit Amistar + Zenit
ja Comet + Juventus 90
-SS-

Aikainen ohra ja kaura saivat eilisaamuna Delaron, syysvehnille Amistar ja typpiliuos ensi viikolla, rapsi aloittelee kukintaa joten Amistaria 0,7 sille jussin tienoilla (saikin jo ed.pvänä 0,3 Amistaria Biscayan kanssa homeita vastaan) ja kevätvehnille Delaro ja typpiliuos sitten joskus.
Lajikkeet Wolmari, Rocky, Magnifik, Wellamo ja Trapper.

20 mm satanut viimeisten 12 tunnin kuluessa joten tautien torjunnan tarvetta ei tarvitse enää arpoa. 15.6. tuli lisäksi runsaat kymmenen milliä ja ennusteen mukaan tulevan viikon aikana vielä 15-20 milliä lisää. Ruskolaikku, pahkahome ym. riehaantuvat kun keli pysyy hauduttavana. Haasteeksi tuleekin sen ruiskutusikkunan löytyminen!

Kannattaa kuitenkin sillä lailla laittaa jäitä hattuun, että eihän se vesi välttämättä ole kasvillisuuden surma, jota siis pitäisi heti ensimmäisten pisaroiden tippuessa rynnätä ehkäisemään.

Nollaruutu antaa hiukan osviittaa todellisesta tautipaineesta omilla pelloilla. Viljelykierto ja maanmuokkaus, ja etenkin lajikkeen kestävyys on hyvin ratkaiseva tekijä tässä. Jos näissä on vähänkin epäilyttävää, on ruiskutus välttämätön. Uskon kuitenkin, että viljelykierron, lajikkeiden ja tautipaineen mekaanisen eston merkitys tulee lisääntymään ehkä vuosisadan päästä.

Viljanviljelyn - ja ihmisenkin - historiassa tämä lääkityksen ylivoima lienee mitättömän lyhyt aika, ja meidän jälkeemme tulevat saattavat keksiä muita menetelmiä tautitorjuntaan.

-SS-

SS kirjoitti:Kannattaa kuitenkin sillä lailla laittaa jäitä hattuun, että eihän se vesi välttämättä ole kasvillisuuden surma... -SS-

Listalta jäi oireiden näkyminen pois. Vai meinaatko, että asia ei ole edes mainitseminen arvoinen, koska niitä näkyy kumminkin tai että niin moni ei niitä kumminkaan osaa oikein tunnistaa?

Pasi kirjoitti:

SS kirjoitti:Kannattaa kuitenkin sillä lailla laittaa jäitä hattuun, että eihän se vesi välttämättä ole kasvillisuuden surma... -SS-

Listalta jäi oireiden näkyminen pois. Vai meinaatko, että asia ei ole edes mainitseminen arvoinen, koska niitä näkyy kumminkin tai että niin moni ei niitä kumminkaan osaa oikein tunnistaa?

Mainitsin tässä tuon "jäitä hattuun" siitä syystä, että tautiruiskutukset irtautuvat helposti todellisuudesta, vesisade riittää laukaisemaan viljelijän torjuntarefleksin, täysin ymmärrettävää. Siksi se on ymmärrettävää, koska myös nuo kasvitautiennusteet, joita saa netistä lisenssin maksamalla, perustuvat lähinnä nykyiseen ja ennustettuun ilmaston kosteuteen.

Tarvitaan jo erityinen kasvipatologi, joka voi pitävästi erottaa taudit ravinnepuutteista tai stressistä. Jos laihossa on rahaa kiinni lähes ylirunsaan lannoituksen (+2000 kg) , starttifosforin (+400 kg), hivenlannoituksen (+300 kg) , peittauksen (+200 kg), sertifioidun uutuussiemenen (+100 kg) , huolellisen kynnön(+200 kg) ja talvituhotorjunnan(+ 500 kg) verran, totta kai kolmenkympin ruiskutus siihen kannattaa tehdä rutiinilla.

Ei, en usko, että ei tunnistettaisi oireita, maatalouskoulutus varmasti antaa eväät tunnistamiseen. Itselläni on varmemmin puutteita, kun joutuu kirjallisuutta hakemaan omatoimisesti. Uskon, että suurempi ongelma on juuri kiireinen kesäaika, maatalousteknologian käyttö, kunnossapito ja päivittäminen vie kiireisiltä viljelijöiltä aikaa, jolloin kasvustosta saadaan vain yleiskuva. Jos näyttää jotenkin nuutuneelta, tautihan sen täytyy olla ! Esimerkiksi ne, jotka tekevät satopotentiaalimittaukset viimeisen päälle jo orasasteelta, uskon, että tunnistavat taudit myös. Harva kai niitä todellisuudessa mittailee.

Ruiskutusten tehokkuus korostuu myös siksi, että niihin lähdetään lähinnä vain silloin, kun kasvustot ovat parhaat kuin koskaan. Arkijärki liittää yhteen itse tehdyt toimenpiteet sadon kanssa paremmin kuin ulkoiset ympäristäolosuhteet.

-SS-

khd kirjoitti:Aikainen ohra ja kaura saivat eilisaamuna Delaron, syysvehnille Amistar ja typpiliuos ensi viikolla, rapsi aloittelee kukintaa joten Amistaria 0,7 sille jussin tienoilla (saikin jo ed.pvänä 0,3 Amistaria Biscayan kanssa homeita vastaan) ja kevätvehnille Delaro ja typpiliuos sitten joskus.
Lajikkeet Wolmari, Rocky, Magnifik, Wellamo ja Trapper.

20 mm satanut viimeisten 12 tunnin kuluessa joten tautien torjunnan tarvetta ei tarvitse enää arpoa. 15.6. tuli lisäksi runsaat kymmenen milliä ja ennusteen mukaan tulevan viikon aikana vielä 15-20 milliä lisää. Ruskolaikku, pahkahome ym. riehaantuvat kun keli pysyy hauduttavana. Haasteeksi tuleekin sen ruiskutusikkunan löytyminen!

Nyt kannattaa valita strobin kaveriksi triatsoli joka tehoaa myös punahomeeseen (tai valita valmis seos). Ohralla tosin ruiskutusajat eivät sovi oikeen yhteen. Tulevalla korkealla(?) mallasohran hinnalla tosin kannattaa jo punahomeen torjunta tehdä vielä erikseen tähkään. Etenkin kun satoa on tulossa hyvin ja "yllättäviä hylkäysperusteita" mallastamot/viejät tulevat löytämään paljon.