-= Maatalous Foorum =-

Kaivanpas ylös vanhan viherlannoitusnurmi-pähkäilyn....

viewtopic.php?f=1&t=4648&start=0


Tänä kesänä noita VLN-kaistoja tuli sitten kokeiltua pienellä alalla....

http://youtu.be/fFXuKFhJJY8

Työteknisesti en mitään ylivoimaista estettä kohdannut.. Isoilla suorakaide-lohkoilla toimisi varsin hyvin..


no.. rääpystelkää...

Mielenkiintoista, erittäin! Ensi kesänä vaan saat jotenkin toisin miettiä tuon nurmikasvuston levityksen, luulisin, että ainakin nurmen eka sato olisi hyvä puhaltaa sinne kauramaahan, mutta pitää olla vähän enemmän "pölynä" levittävä laite. Vanha Varsta, torvea pitänee vähän modifioida - tai sitten ei? Luulisin, että tuo nurmikate ei haittaa oleellisesti sitä kauraa, vaan saattaa vain parantaa kasvua ym?

Vihannespuolen kaistaviljelyviritykset ovat aika pitkälle perustuneet siihen, että vihermassalla saadaan myös kateviljelyvaikutusta.

Petri

Ensi kesänähän se on VLN2 eli heinäkuun alkupuolella murskataan paikalleen ja kentis pikakesanto muokkaamalla.
Elokuun alussa kyntö ja kylvö syysrypsille, jonka jälkeen v. 2013 ehkä syysvilja..
Kaurakaistalle tulee vehnä ja 2013 VLN1 eli kaistat vaihtuu..

Mulla on toisella lohkolla kaistat joissa tänä vuonna suojaviljaan kylvetty apilanurmi, eli se on ensi vuonna VLN1.. siinä saattaa joutua juhannuksen jälkeen ottamaan sadon paaliin tai murskaamaan maahan ja sitten syksysato taas silppuroidaan sänkikaistalle..

Noita erilaisia viljelykiertoja on tullut pyöriteltyä "paperilla" (eli taulukkolaskimessa) niin 3 vuotinen VLN olis aika hyvä: VLN1 ja VLN2 silppuroidaan viljakaistalle ja 3:na vuonna kasvuston murskaus paikalleen ja syysviljalle/rypsille...Tulisi aika kova typpipaukku..

Mielenkiintoinen kokeilu! Kuinkahan tuon kasvuston kanssa, syökö se enemmän typpeä kuin tuottaa, kaurapeltoon puhallettuna? Petrin mainitsemaan levitysjälkeen, tuossa näytti olevan kosteat karhot, kuivemmilla keleillä leveää enemmän pölynä ts. tasaisempi levitystulos, toisaalta tuulesta suurempi haitta.

Mikä näissä apila yms. typensitojakasvien viherlannoitusnurmissa se lannoittava osa loppujen lopuksi on? Juuriston juurinystyrät bakteereineen vai muu kasvimassa (maanpäällinen osa ja juuret)? Orgaanista ainetta kasvimassa lisää, mutta aiheuttaako tuo Jarin mainitsema lahoaminen paljon typen haitumista? Jos aiheuttaa, niin kolmannesta vuodesta lannoitusmielessä ei ole enää kovin suurta hyötyä.

Jari kirjoitti:Mielenkiintoinen kokeilu! Kuinkahan tuon kasvuston kanssa, syökö se enemmän typpeä kuin tuottaa, k.

Kyllä siinä teorian mukaan pitäsi typpeä siirtyä... Petrihän se tietää tarkemmin näistä asioista..Jokos se VLN-opas on netissä??

Tuosta apilasta punnitsin koeruudun ja erottelin pienestä koepalasta apilat (51%) ja heinät erikseen.. Ihan taulukon mukaiseen tulokseen pääsin eli kasvustossa typpeä n. 40-45kg/ha.. Juuristohan sitten tuplaa typen kun VLN2:sta muokataan maahan... Kolmantena vuonna olisi juurimassa ja kasvuston typpisato suurimmillaan.. mutta kun VLN voi olla vain 2v...

Ainiin.. Maanäytteet otin rasiaan sänkikaistoilta ennen silppuamista.. ja sitten keväällä ennen kylvöä uudelleen.. tutkikoot sitten viljavuuspalvelussa( tai muussa firmassa) että onko eroa..

Agronautti kirjoitti:Ainiin.. Maanäytteet otin rasiaan sänkikaistoilta ennen silppuamista.. ja sitten keväällä ennen kylvöä uudelleen.. tutkikoot sitten viljavuuspalvelussa( tai muussa firmassa) että onko eroa..

Nyt tarvitaan oikean tietäjän apua, jos meinaat lähettää näytteet vasta keväällä. Miten nähte pitää säilyttää, jotta se vertailukelpoinen. Ja jos näytettä ei voi säilyttää noin pitkää aikaa, niin kuinka vertailukelpoisia ovat eri aikaan tehdyt määritykset. Joskus ihan virallisetkin analysointimenetelmät ovat sellaisia, että ihan vakavissaan voi labrasta kysyä onko tulos analysoitu vai arvottu...

Pasi kirjoitti:

Agronautti kirjoitti:Ainiin.. Maanäytteet otin rasiaan sänkikaistoilta ennen silppuamista.. ja sitten keväällä ennen kylvöä uudelleen.. tutkikoot sitten viljavuuspalvelussa( tai muussa firmassa) että onko eroa..

Nyt tarvitaan oikean tietäjän apua, jos meinaat lähettää näytteet vasta keväällä. Miten nähte pitää säilyttää, jotta se vertailukelpoinen. Ja jos näytettä ei voi säilyttää noin pitkää aikaa, niin kuinka vertailukelpoisia ovat eri aikaan tehdyt määritykset. Joskus ihan virallisetkin analysointimenetelmät ovat sellaisia, että ihan vakavissaan voi labrasta kysyä onko tulos analysoitu vai arvottu...

Typpianalyysiä varten näyte tulisi pakastaa. Normimaanäyte voidaan analysoida myöhemminkin ts. varastointi ei vaikuta pitoisuuksiin.

Ihan normi maanäytteen otin eli liukoien typpi taitaa olla sitten ainut mistä saa analyysin,kai..
Noiden typpianalyysien kanssa ei ole tarvinnut pelata kun mulla ei ole mitään lisätoimenpiteitäkään ympis.

Agronautti kirjoitti:Ihan normi maanäytteen otin eli liukoien typpi taitaa olla sitten ainut mistä saa analyysin,kai..
Noiden typpianalyysien kanssa ei ole tarvinnut pelata kun mulla ei ole mitään lisätoimenpiteitäkään ympis.

Ja sillä liukoisen typen määrityksellä typpisalkulla ei oo mitään tekemistä minkään kans. Multamaa ja syksyllä levitetty reilu broiskunsonta-annos antaa alle 20kg liukoista typpeä. Yleensä ei liuskan väri muutu ollenkaan.

Aikaisin keväällä kylmästä maasta otettu näyte?

Agronautilta hieno video. Jos apila on perustettu suojaviljaan niin eikös se toisen vuoden vln ole jo apilalle kolmas vuosi, eli luulis kasvavan jo hyvin.

jk kirjoitti: Ja sillä liukoisen typen määrityksellä typpisalkulla ei oo mitään tekemistä minkään kans. Multamaa ja syksyllä levitetty reilu broiskunsonta-annos antaa alle 20kg liukoista typpeä. Yleensä ei liuskan väri muutu ollenkaan.

Minäkään en ole saanut liuskan väriä muuttumaan, vaikka vastaanotan joka vuosi melko paljon karjanlantaa. Ihan turhaa hommaa niiden kanssa analysointi, mutta tämähän kuuluu jo ihan eri aihepiiriin.

Carnivor kirjoitti:Aikaisin keväällä kylmästä maasta otettu näyte?

On niitten kans monenlaista koitettu. Viikon pari oon viettäny 2007 pro agrian kellaris tekemäs noita määrityksiä 8h/päivä. Ihan täysin huuhaata.

Carnivor kirjoitti:
Jos apila on perustettu suojaviljaan niin eikös se toisen vuoden vln ole jo apilalle kolmas vuosi, eli luulis kasvavan jo hyvin.

Onhan se.. tuollein on toisella lohkolla kaistat tehty... Mutta suojaviljaan perustettua ei oikein voi ruiskuttaa eli rikat jää torjumatta.. ja aika p*sk* nakki oli puida pikkumasssikalla apilan seasta vehnää.. Jos vaan ilmasto-olot sallii eli ei ole kuiva kevät, niin parempi on puhtaana perustaa.

Kyllähän tää systeemi on lähinnä luomuviljatiloille sopiva joilla ei ole lantaa käytössä, ja miksei etelän tavanomaisille isoille viljalohkoille jotka ei ole nurmella olleet piiiiitkään aikaan.. Tämmöisen kun saisi ymppi lisätoimienpiteeksi ujutettua..

Tuossapa yksi viljelykierto esimerkki: (ei taida saada x/html-dokuna näkyviin??) Syysviljakierroksi menee.. varmaankin 10v. jälkeen voi pitää välivuosia kaistoissa.
Ottaakohan apila itteensä jo jotain tautia noin tiheällä kierrolla..

Uudessa bernerin oppaassa on hyväksyntä puna-apilan suojaviljan ruiskuttamiseen. Minimiannoksella T50 + MCPA