Överum Vari Flex CX
Lähetetty: 09 Loka 2011, 21:24
Kysellään nyt tästä samasta aiheesta "asiafoorumillakin"
Tuli katteltua ajan kanssa Kvernelandin ja Överumin auroja tuolla näyttelyssä. Nyt kiinnostaisi tietää minkälainen aura Vari Flex on käytännössä saada säätöihin. Jos auraa lähtisin ostamaan, niin paketti sisältäisi kiekkoleikkurit kaikille siiville, esiaurat, hydraulinen ensimmäisen viilun säätö ja hydraulinen työleveyden säätö. Kun tuota auraa laittaa säätöihin, niin siinä vaiheessa kun työsyvyys on laitettu kohdilleen (takana olevan pyörän säätö ensin ja sitten auran etupää nostolaitteilla) pitää katsoa auran keskittäminen traktoriin. Överumissa on työleveyden säätösylinterin alla vanttiruuvi, jolla saadaan jo neljänneskierroksen säädöllä sivusiirtoa aikaiseksi. Käytännössä lähdetään rajoittimet auki liikkeelle ja katsotaan pysyykö aura suoraan perässä, jos alkaa puoltaa toiseen suuntaan, niin tuolla vantin säädöllä otetaan heitto pois. Vasta kun aura tulee suoraan perässä tehdään seuraava säätöliike eli säädetään ensimmäisen viilun leveys kohdalleen.
Tuo edellä kuvattu säätö(mahdollisuus) on merkittävin ero Kvernelandiin verrattuna. Eli Kvernessä tuota ei ole, vaan siirrytään syvyyden säädöstä suoraan viilunleveyden säätöön.
Mitenkähän tämä käytännössä toimii? Saako tuolla veivauksella aurasta huippuvehkeen vai tekeekö se hommasta tuskaa, kun säätöä ei saa kohdilleen?
Jotenkin pidän Överumista enemmän. XL-siipi, ojasten kiinnitys runkoon (rasvattavat) nivelet, matalampi kyntöharja (myyjän mukaan), osien pintakäsittely tuntuisivat hyviltä ominaisuuksilta. Miinusta hydraulinen laukaisulaitteisto. Pidän Kvernen lehtijousia yksinkertaisempana ja luotettavampana ratkaisuna. Meillä on Kvernen vanhat nelisiipiset sarka-aurat vuodelta -84 ja siitä ei ole ikinä mennyt yhtäkään jousipakkaa.
Nämä nykyiset aurat on ihan eri planeetalta kuin 80-luvun sarka-aurat. Esim. ensimmäisen viilunleveyden säätö hydrauliikalla on mielestäni ihan välttämätön ominaisuus. Työleveyden hydraulisesta säädettävyydestä en ole ihan varma tuleeko siihen käytännössä paljon kajottua. Voi olla, että löytyy joku sopiva työleveys ja sillä käytännössä mennään eteenpäin.
Niin ja olennainen juttu, mitä olen hakemassa on se, että mahdollisimman matalaan pitäisi pystyä kyntämään piste
Tuli katteltua ajan kanssa Kvernelandin ja Överumin auroja tuolla näyttelyssä. Nyt kiinnostaisi tietää minkälainen aura Vari Flex on käytännössä saada säätöihin. Jos auraa lähtisin ostamaan, niin paketti sisältäisi kiekkoleikkurit kaikille siiville, esiaurat, hydraulinen ensimmäisen viilun säätö ja hydraulinen työleveyden säätö. Kun tuota auraa laittaa säätöihin, niin siinä vaiheessa kun työsyvyys on laitettu kohdilleen (takana olevan pyörän säätö ensin ja sitten auran etupää nostolaitteilla) pitää katsoa auran keskittäminen traktoriin. Överumissa on työleveyden säätösylinterin alla vanttiruuvi, jolla saadaan jo neljänneskierroksen säädöllä sivusiirtoa aikaiseksi. Käytännössä lähdetään rajoittimet auki liikkeelle ja katsotaan pysyykö aura suoraan perässä, jos alkaa puoltaa toiseen suuntaan, niin tuolla vantin säädöllä otetaan heitto pois. Vasta kun aura tulee suoraan perässä tehdään seuraava säätöliike eli säädetään ensimmäisen viilun leveys kohdalleen.
Tuo edellä kuvattu säätö(mahdollisuus) on merkittävin ero Kvernelandiin verrattuna. Eli Kvernessä tuota ei ole, vaan siirrytään syvyyden säädöstä suoraan viilunleveyden säätöön.
Mitenkähän tämä käytännössä toimii? Saako tuolla veivauksella aurasta huippuvehkeen vai tekeekö se hommasta tuskaa, kun säätöä ei saa kohdilleen?
Jotenkin pidän Överumista enemmän. XL-siipi, ojasten kiinnitys runkoon (rasvattavat) nivelet, matalampi kyntöharja (myyjän mukaan), osien pintakäsittely tuntuisivat hyviltä ominaisuuksilta. Miinusta hydraulinen laukaisulaitteisto. Pidän Kvernen lehtijousia yksinkertaisempana ja luotettavampana ratkaisuna. Meillä on Kvernen vanhat nelisiipiset sarka-aurat vuodelta -84 ja siitä ei ole ikinä mennyt yhtäkään jousipakkaa.
Nämä nykyiset aurat on ihan eri planeetalta kuin 80-luvun sarka-aurat. Esim. ensimmäisen viilunleveyden säätö hydrauliikalla on mielestäni ihan välttämätön ominaisuus. Työleveyden hydraulisesta säädettävyydestä en ole ihan varma tuleeko siihen käytännössä paljon kajottua. Voi olla, että löytyy joku sopiva työleveys ja sillä käytännössä mennään eteenpäin.
Niin ja olennainen juttu, mitä olen hakemassa on se, että mahdollisimman matalaan pitäisi pystyä kyntämään piste
