-= Maatalous Foorum =-

Niin, kysymys kuuluu että jaksaako MF 178 Multipower vetää 3 siipistä auraa? Ja minkä kokosta äestä se jaksaa vetää? Vm. -70 ja tunteja kertyny se 5500.

Jaksaa jaksaa, toki maalajikohtainen juttu. Ja montakohan tuumaa menee kerralla..?
Jäykemmillä mailla voi tulla ongelmia, miten pito riittää?

Äeskysymyskin melko hankala vastata, minkähänlainen lie äes? Lapiorulla, s-piikki.....

575:lla olen aikanaan savimaita kynnellyt 3-siipisillä sarka-auroilla ja äestellyt kolmimetrisellä s-piikkiäkeellä.

Pito luultavammin loppuu ennenkuin jaksaminen, varsinkin jos tuo on vielä ristikudosrenkailla.

Savimaata on kaikki täälläpäin. Ja takana on nokian perusrenkaat, ilmesesti normirenkaita korkeemmat ja leveemmät.

Yleisillä maalajeilla (muut paitsi aitosavi) mennee 3 * 16 aurat kevyesti, Mulla 185 ilman multipoweria, aika sama monilta osin tuon kanssa. Menis voiman puolesta paikoin neljäkin terää, mut pito sekä nostovoima/keulan keveys rajoittais.

Äkeenä esim. joku 3- 3.40m varpajyrä-äes.

PikkuHarmaa52 kirjoitti:Savimaata on kaikki täälläpäin. Ja takana on nokian perusrenkaat, ilmesesti normirenkaita korkeemmat ja leveemmät.

Soukat ristikudokset pitää ku tauti savimailla eli levydestä ei ole kuin haittaa... Ja kyllä se kolmea siipeä varmaan vetää mutta vauhtia nyt ei ole valtavasti kokoaikaa

zetor8045 kirjoitti:

PikkuHarmaa52 kirjoitti:Savimaata on kaikki täälläpäin. Ja takana on nokian perusrenkaat, ilmesesti normirenkaita korkeemmat ja leveemmät.

Soukat ristikudokset pitää ku tauti savimailla eli levydestä ei ole kuin haittaa... Ja kyllä se kolmea siipeä varmaan vetää mutta vauhtia nyt ei ole valtavasti kokoaikaa

Kyllä soukat 80-profiiliset vyörenkaat pitää jopa paremmin kuin ristikudosrenkaat.

Riittävän alhainen paine liukkalla savimaalla on olennainen asia. Ristikudosrengas vanhenee nopeammin jos muljataan matalilla paineilla. Vaikka BIB X misukat täristävät maantiellä ja ovat nuljut sivurinteessä savisella maalla kyntäminen on helpompaa kuni millä tahansa toisella korkearipaisellakin ristikudosrenkaalla.

Siis takavedolla tuon pidon merkitys on tärkeä. Neliveto nyt tuo tylsätkin paluuaurat perässä.

-SS-

SS kirjoitti:

zetor8045 kirjoitti:

PikkuHarmaa52 kirjoitti:Savimaata on kaikki täälläpäin. Ja takana on nokian perusrenkaat, ilmesesti normirenkaita korkeemmat ja leveemmät.

Soukat ristikudokset pitää ku tauti savimailla eli levydestä ei ole kuin haittaa... Ja kyllä se kolmea siipeä varmaan vetää mutta vauhtia nyt ei ole valtavasti kokoaikaa

Kyllä soukat 80-profiiliset vyörenkaat pitää jopa paremmin kuin ristikudosrenkaat.

Riittävän alhainen paine liukkalla savimaalla on olennainen asia. Ristikudosrengas vanhenee nopeammin jos muljataan matalilla paineilla. Vaikka BIB X misukat täristävät maantiellä ja ovat nuljut sivurinteessä savisella maalla kyntäminen on helpompaa kuni millä tahansa toisella korkearipaisellakin ristikudosrenkaalla.

Siis takavedolla tuon pidon merkitys on tärkeä. Neliveto nyt tuo tylsätkin paluuaurat perässä.

-SS-

Saveenhan tarvitaan pureutuvuutta mutta vyörenkaathan pienentää pintapainetta ja sutivat enemmän... Tänäkin syksynä tuo tuli taas huomattua kynnössä kun toisessa koneessa on ristikudosrenkaat ja toisessa on vyörenkaat...

Ristikudosrenkaiden kuvio tulee savella heti täyteen. Vyörengas elää ja siten puhdistuu ihan erilailla.
Eiköhän 178 kolmisiipiset vi lähes kaikilla mailla. Meillä 165 vei 3*16" Hydreinit ihan jäykimpiä savia lukuunottamatta. Niillä nostettiin kolmas siipi ylös. 674 Natikalla meni jo sitten kolmesiipiset lähes aina.

Selventäkääs nyt, mitä noi kaikki rengastyypit meinaa? Minähän en näistä tiedä, oon ihan pihalla.

178-mallin alkuperäinen rengaskoko on varmaankin 16,9-34 ja tuohon aikaan kaikki renkaat olivat ristikudosrenkaita, rengasta kasassa pitävät kudoslangat kulkevat vinosti renkaan reunasta reunaan, molempiin suuntiin joten keskeltä katsottuna kudoslangoista muodostuu ikään kuin ristikko.

Uudemmissa koneissa on sitten vyörenkaat, joissa kudokset kulkevat kulutuspinnan suuntaisesti, muodostaen ikäänkuin vyön kulutuspinnan alle. Vastaavan koon tyyppimerkintä vyörenkaana on 16,9R34

Juu noissa ns. "millirenkaissakin" on se "R" eli vyörengas. Uskon, että Zetor8045on sitä ikäluokkaa, ettei rengasprofiililtaan 80 olevia kapeita vyörenkaita ei enää ole paljon nähnyt. Nythän ne on 65 ja 70-sarjalaisia matalia ja pirun leveitä, onhan se selvä, ettei leviä rengas pureudu enää niin hyvin, eikä välttämättä puhdistukaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Silloin kun ristikudosrenkaat Good Year Traction Sure Gripit vaihdettiin Taurus HT Energysaver kuviollisin 80 profiilin renkaisiin, lakkasi liukastelu tyystin. Ja paineita ei tarvinnu laskea 0.7:ään saadakseen kuvion puhdistumaan. Onhan niissä vyörenkaissa se sivurinteessä lieruminen ongelmallista.
Silloin sateisina syksyinä kun liejua kynnettiin sokerijuurikkaan jälkeen, ensin yrittivät nelivedolla Zetor Crystalilla niillä korkeapykäläisillä Barumeilla. Ei mitään tullu, savinen päältä kiiltävä umpikiekko se pyörä oli. Sitten ottivat takavetoisen 270 Leukun jossa oli kapiat vyörenkaat, menihän se kevyesti olisko se nyt kaksisiipisenä paluuaurana ollut.

Suraavana vuonna meni kolmesiipiset mut olikin Pirisen piikkilevikkeet.

-SS-

Voima riittää varmasti 3x16" auroille jos on kunnossa, painovanteet lisää kanssa vetotehoa jos on tuossa koneessa?

Ja siihen painonsiirto järjestelmään kannattaa perehtyä huolella.

Opiskele ohjekirjasta kuinka kyntäessä sen kanssa toimitaan..

Hienot ovat brosarit. Tuollaisesta hydrauliikasta Valmet-omistajat näki unta vielä 90-luvulla.

SS kirjoitti:Juu noissa ns. "millirenkaissakin" on se "R" eli vyörengas. Uskon, että Zetor8045on sitä ikäluokkaa, ettei rengasprofiililtaan 80 olevia kapeita vyörenkaita ei enää ole paljon nähnyt. Nythän ne on 65 ja 70-sarjalaisia matalia ja pirun leveitä, onhan se selvä, ettei leviä rengas pureudu enää niin hyvin, eikä välttämättä puhdistukaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Silloin kun ristikudosrenkaat Good Year Traction Sure Gripit vaihdettiin Taurus HT Energysaver kuviollisin 80 profiilin renkaisiin, lakkasi liukastelu tyystin. Ja paineita ei tarvinnu laskea 0.7:ään saadakseen kuvion puhdistumaan. Onhan niissä vyörenkaissa se sivurinteessä lieruminen ongelmallista.
Silloin sateisina syksyinä kun liejua kynnettiin sokerijuurikkaan jälkeen, ensin yrittivät nelivedolla Zetor Crystalilla niillä korkeapykäläisillä Barumeilla. Ei mitään tullu, savinen päältä kiiltävä umpikiekko se pyörä oli. Sitten ottivat takavetoisen 270 Leukun jossa oli kapiat vyörenkaat, menihän se kevyesti olisko se nyt kaksisiipisenä paluuaurana ollut.

Suraavana vuonna meni kolmesiipiset mut olikin Pirisen piikkilevikkeet.

-SS-

No barumeista en tiedä mutta vanhat nokialaiset piti kuin tauti savella