-= Maatalous Foorum =-

Onko mitään mieltä ajatella että jos oisi sopiva max.13t ympäripyörivä kaivinkone ja laittaisi siihen hakkuupään? Tekeekö tuommosella yhdistelmällä mitään vai onko ihan viraton peli metsäkäytössä? Kokemuksia?

Metsänpohjista paljolti riippuvainen. Soilla ja tasaisilla kankailla varmasti ihan toimiva yhdistelmä, mutta jos kivikkoja ja rinteitä meinaa tehdä niin kannattaa unohtaa. Kivikossa kone ei koskaan vaaterissa, vaan kiikkuu ikävästi. Etenemis/nousukyky ei myös päätä huimaa ilman puomin avustusta, jolloin menee jo leikkimiseksi..

Kokemusta ei siis hakkuutyöstä kaivurilla, vaan yleisesti liikkumisesta hankalissa maastoissa.

Tarpeeksi leveätelainen on soille ja muille hyvin pehmeille alustoille ihan hyvä ajatus. Mutta kaikkialla se ajokone on pinnalla pysymisen kannalta ongelmallisempi kuin hakkuukone. Edellisten lisäksi huonoa kaivurissa on sen kömpelyys ja telojen tapa siirtää maata tai havuja sivusuunnassa joka käännöksessä. Joten käytännössä ajourista pitäisi tehdä lähes suoria juuristovaurioiden vähentämseksi. Ellei ole tarkoitus tehdä päätehakkuita. Silloin kevyestä sammaleiden rypyttämisestä on vaan hyötyä tulevan taimettumisen kannalta.

Tuo keikkuminen voi olla ongelma, kun ajourallle jää väkisin kantoja ja muuta epätasaisuutta. Toinen mikä voi aiheuttaa harmaita hiuksia on peräylitys, jos ei oo lyhytperänen kone. Sitte tuo etenemiskyky riippuu millasen yletin systeemin siihen rakentaa, siinä kun on kunnollinen tassu, jolla saa vedettyä konetta. Niin ja tohon määntämiseen auttaa jos on se tassu jolla voi kevittää tulee vähemmän jälkiä.

Ittellä ei oo kyllä kokemusta hakkuuhommasta kaivurilla mutta muuten maastos on tullu keikuttua...

Jatketaan ketjua pikkasen traktoreiden suuntaan.

http://www.youtube.com/watch?v=rPcNaBgaLXg

Näyttää toimivalta, video antaa ehkä vähän liiankin ruusuisen kuvan. Olosuhteet kunnossa, tasainen pohja ja selkeä raivattu(todennäköisesti jo harvennettu) puusto.
Onko kokemuksia traktori+rullaharvesteri yhdistelmistä? Työtehoista? Voisi harkita koneiden talvityöllisyyttä ajatellen.

6350 kirjoitti:Jatketaan ketjua pikkasen traktoreiden suuntaan.

http://www.youtube.com/watch?v=rPcNaBgaLXg

Näyttää toimivalta, video antaa ehkä vähän liiankin ruusuisen kuvan. Olosuhteet kunnossa, tasainen pohja ja selkeä raivattu(todennäköisesti jo harvennettu) puusto.
Onko kokemuksia traktori+rullaharvesteri yhdistelmistä? Työtehoista? Voisi harkita koneiden talvityöllisyyttä ajatellen.

Tuos naapurikylällä on yks isäntä jolla on Mezo Valmetin päällä Kronos 5000 ja pääs keikkumas Keto 51. Puheis en oo ollu, mutta kattellu kun tekee niin kyllä se ainaki on näyttäny sujuvan. Tääpäin mettät on toki aika tasasia, ja toisaalta pehemosia. Parilla kaverilla oli linkku valametis liikeratanosturi ja sen pääs Keto 51. Toisella yhdistelmällä hakattiin ihan leipätyöksi, ja kuulemma ihan toimivia yhdistelmiä. Liikeratanosturi on hakkuuhommaan parempi ja matalan pilarin ansiosta yhdistelmä on vakaampi, linkulla on helpompi tehdä haamu-uraa. Mutta jos oman metsän hoitoon ja vähä naapurille tekemiseen ajattelee niin miksipä ei. Moton kans taitaa kyllä olla turha lähteä kilpailemaan.

Koneviestis oli justiin kokeiltavana Valtra N101+Kronos 5000+Nisula 325 ja se ainakin sai hyvät arvostelut.

Ison tuppisovitteisen kuormaimen ja nokkapumpun tollanen hakkuupää käytännössä taitaa vaatia, kun öljyn minimi vaatimus yleenäs siä 100 l/min. Nisulan 325 näyttää vaativan 80-120 l/min.

KV:n juttu tuota kiinnostusta herättelikin. Vieraille tekeminen olis nimenomaan se oleellinen asia. Omat pystyy hoitámaan vaikka hartiavoimin, korkeintaan joku edullinen sykeversio. Syke vaan hitautensa puolesta ei avaa mitään työllistymismahdollisuuksia..

jos meinaa ostaa alustakoneen ainoastaan tätä varten niin unohda kaivinkoneet ja raktorit. Pienimmät sampot tai muut motot on ihan eri luokkaa sitten metsässä. Toi kaivinkonekin on ihan turha kapistus kun siellä mihin joku ajokone ikinä pääsee tulee kyllä hakkuussa toimeen motolla. Telasto ei vaan ikinä seiso tasaseen metsässä vaan jatkuvasti kiikkuu johonkin suuntaan.

vms1 kirjoitti:jos meinaa ostaa alustakoneen ainoastaan tätä varten niin unohda kaivinkoneet ja raktorit. Pienimmät sampot tai muut motot on ihan eri luokkaa sitten metsässä. Toi kaivinkonekin on ihan turha kapistus kun siellä mihin joku ajokone ikinä pääsee tulee kyllä hakkuussa toimeen motolla. Telasto ei vaan ikinä seiso tasaseen metsässä vaan jatkuvasti kiikkuu johonkin suuntaan.

Näin minäkin sen hyvin pitkälti ajattelen, mutta jos alustakoneelle muutakin käyttöä ja tarvetta silloin traktorin tai kainvinkoneen käyttö hakkuutyössä perusteltua.

Toinen asia on sitten kannattavuus. Pikaseen lasikein traktorin varuselu hakkuukäyttöön maksaa ainakin 55 000 € eli kuormain 25 000 € tuppisovitteet taitaa olla 7 000 € hakkuupää 18 000 € nokkapumppu ja muut tilipehöörit panssarit ym. ainakin sen 5 000 €. Hakkuupäitä on toki monen laisia joita raktorikoneisiin laitetaan hinnat vaihtelee vähä reippaan 10 000 € ja 40 000 € välillä ainakin näin pers tuntumalla, halvin siis Tapion pieni sykekone ja Nisulan 400 taitaa olla jossain tua 40 000 € nurkilla. Ketosen kourat on jostain tuolta väliltä Keto Forst ja 51 on ihan traktorikäyttöön käypäsiä kouria, kaivinkoneeseen voi laittaa kyllä satasenki.

Edit: Niin sitä vaan koitin tolla "hintavertailulla" sanoo että pelekän hakkuuvarustuksen hinnalla saa jo käytetyn moton, nuo mainitsemani varusteet toki uusia. Siitä voi sitten jokainen tehdä omat johtopäätökset. Toki moton perään ei laiteta metsäkärryä, hakkuria, esim. kippikärryä kivienkeräilyyn tai kuljeteta ylipäänsä mitään tienpäällä tai oikeastaan missään. Motot yleensä tarvitsevat lavettikyydin työmaalta toiselle. Kaikki on niin tapauskohtaista.

Olikos se nyt Metsä Mitronen tai joku vastaava joka hakkaa Valtralla urakkaa vois ottaa vaikka puhelua sinne suuntaan jos kiinnostaa kovin.

Lähtökohtahan ois se, että alustakone on olemassa. Lähikuljetuskalustokin jonkinmoinen. Traktorin talviajan käyttöastetta ois tavoite nostaa, kesällä on muuta urakointia+omat vähäiset peltotyöt.
Tämä metsä-Mitronen ollu muuten noissa valtran esittelyissäkin mukana.
Vanha moto ei oikein nappaa. Jos alustakoneen hintaa ei paljoa muiden töiden takia laske, niin verrokkina on uudet ja 15 000h? ajetut komponentit. Teet isompaa remonttia ja tulee mieleen, että pitäskö tehä kesälläkin yms..

Voihan olla että tämä jää puhtaasti haaveilun tasolle, kunnollinen hakkuuvarustus ei todellakaan kuullu hinnaltaan heräteostosten sarjaan

Ei niitä heräteostona kyllä kannata hankkia toimivuus pitää selvittää enne ostopäätöstä ja toinen mikä pitää olla tiedos on että onko töitä ja kai taksatkin ainakin jollain tasolla. Kilpailuahan tuo urakointi on, mutta joku taso pitää tietää, jotta voi laskee jääkö siitä mitään käteen.

Niin tosiaan vanhat koneet on vanhoja eikä niistä voi puhua uuden kanssa samassa lauseessa, mutta laitoin vain vertailun vuoksi jotta jokainen voi pohtia näitä asioita. Olen itse samma mieltä 6350:n kanssa siitä, että vanhoissa on murheita, ja sillä olen monelle perustellut sitä miksi ajan traktoriyhdistelmällä vaikka samalla rahalla saisikin "oikean metsäkoneen", toinen syy on, että oikealla metsäkoneella ei kynnetä tai kylvetä.

Oon utelias ja kysyn, että millanen traktori on johon olet ajatellut, ja millanen lähikuljetuskalusto on tällä hetkellä? Oletko ajatellut, että samalla traktorilla ajaisi ja hakaisi vai omat yhdistelmät molempia varten?

Lasikatto on yksi varuste minkä kuvittelisin urakka työssä olevan välttämättömyys varuste, ihan niskan säästämiseksi.

HT valtroja 2kpl. Nokan kärrykuormain paketti robsoneilla ja 44kn nosturilla on ajovehkeenä. Alkujaan vois pärjätä ilman lasikattoa mutta jos tosissaan alkais tekemään, niin toisen koneen vaihto ois varmasti edessä.. Taksoja ei kannata polkea, mikäli vaan tarpeeksi ulottuva ja pystyvä nosturi, jolla pääsee tarpeeksi harvaan ajouraväliin. Haamu/hakkuuura tyyli ei varmasti onnistu jäykkärunkoisella koneella.

En osaa sanoo kyllä tuosta haamu-uran tekemisestä, mutta vois kuvitella että kyllä niitä pystyy jotenki tekeen kun kyllähän juontokourankin kanssa pienemmästä raosta kun kärryn kans.

Toi nosturi vois jopa riittää esim. tollaselle Nisulan 325:toselle tai Keto Forstille. Ulottuvuus voi tulla vastaan, tai ainakin se mihin asti kouran pystyy viemään. Yhden vanhan mettäkonemiehen kans tos juteltiin noista hakkuupäistä ja niitten käytöstä raktoris, niin hän meinas että kuormaajan pitäs nostaa kouran ja lisäksi sata kiloo, niin silloin pystys tekeen.

Kyllä haamu-uran teko onnistuu jäykkärunkoisellakin koneella. 815 valmetista tehdyllä motolla hakattiin tuolla systeemillä. Tarkkana vaan saa olla, ura väli tahtoo helposti levitä 20 metristä. Periaatteessahan tietysti parempi jos uria olisi harvemmassa, mutta seuraava harvennus saatetaan tehdä vaikka isolla motolla ja silloin tulee ongelmia jos väli paljon 20m leveämpi.
115 linkussa taas olikin sen verran järeämpi rengastus että leveys haamu-urille kasvoi turhan suureksi. Sillä hakattiin ajouralta koukkimalla, 8 metrin nosturilla ei muuten ylety riittävän pitkälle, linkulla tuo koukkiminen kyllä helppoa verrattuna jäykkään koneeseen.
Vähän epäilen että riittäisikö traktoripohjaisessa koneessa edes ominaisuudet tuota pidemmälle kuormaimelle. Nestetäytöt vaatii pyöriin jo tuollakin ulottuvuudella ja mielummin ketjut ympäri vuoden alla eikä sittenkään varsinkaan etupäässä ole painoa yhtään liikaa. Se Nisulan apupyörä kyllä voisi auttaa paljon..
Mitenkäs noissa HT Valtroissa onkaan kattoluukku? Jos se on istuimeen nähden järkevästi voisi siihen tehdä karkaistusta pleksistä ikkunan ja mieluiten lasinpyyhkijällä varustettuna. Ei se lasikaton veroinen ole mutta tyhjää parempi. Sinne latvuksiin olisi kyllä ihan oikeasti hyvä nähdä edes jotenkin...
Nosturi saisi olla mielummin ylettimellä varustettu, täydellä ulottuvuudella työskenneltäessä nopeampi vetää puu pois kannolta, Logmerin liikerata kuormaimessa ainakin tuskastuttavan hidas vetää ensimmäinen metri lähelle puomilla.

Tuohon vakauteen ja siihen miten kaukaa puun pystyy ottamaan vaikuttaa puun koko ja kouran paino. Kouran painos sata kilooki vaikuttaa palijo tua 8 m pääs. Vaikka kyllä 8 metriä on varmasti aiva siä rajoilla mitä pystyy tekeen.