Lisää peltoa?

[muokkari1981]

Suunnitelmissa raivata lisää peltoa. Paljonko yleensä ollut jyrsintä hinnat, kivettömillä mailla, joista kannot ajettu energiaksi. Onko kolleegojen mielestä pellon raivuussa järkeä yleensäkään? Vuokrahinnat ja myyntihinnat tuntuvat ainakin olevan jo liian korkeita. Lisäksi nämä LHP -tuet vievät markkinoilta viimeisen järjen. Tilakoon kasvattaminen tuntuu olevan ainakin aloittelevalle viljelijälle vaikeaa. Lopettelevat viljelijät pitävät mieluummin peltonsa viherheinille jne, kuin vuokraavat muille. Toki se on ihan rahallinen asia, koska siitä saa enemmän tuottoa/ ha kuin normaali viljelijä pystyisi vuokraa maksamaan.Ilman kasvua ei taas pärjää ja pitää pysyä vieraan töissä. Kyseessä siis kasvinviljelytila <80ha. Raivattaville pelloillehan ei ainakaan nyt saa täyttä tukea, vain murto-osan? Eli nykytilanteessa raivaaminen ei ainakaan kasvinviljelytilalla ole kannattavaa. Tulevaisuudesta ei tosin tiedä milloin raiviot saa täysien tukien piiriin tai mihin suuntaan maatalous yleensäkään muuttuu. Paljonko peltoa sitten pitäisi olla, jotta pelkällä viljelyllä tulisi ns kohtuullisesti toimeen? Kahden työn tekeminen ei ainakaan pidemmän päälle tunnu kovinkaan houkuttelevalta.

[Jari]

Jyrsiminen tonnista kahteen hehtaarilta, tuollaisessa kannottomassa kohteessa lähempänä tonnia.

Tottakai pellonteko kannattaa, aina, jos vain siihen mahdollisuus hyvällä maalla. Lyhytjänteisesti ajateltuna ei kannata, mutta tiukasti kilpailuilla alueilla kannattaa aina, kun otetaan pitempi perspektiivi käyttöön eli koko viljelyura. Itsellä raivattua peltoa suhteessa paljon pinta-alaan, mutta raivaukset aloitettu 80-luvulla kunnes raivauskielto lopetti Unioniin liittymiseen saakka. Silloin raivattiin ne, mitä aiemmin jäi tekemättä ja vähän muutakin. Pala kerrallaan, tulorahoituksella. Vanhoihin lohkoihin liittyy lähes kaikki raiviot, eli tilusrakennetta tilanne on järkeväittönyt kummasti ja peltopinta-ala kasvanut hiljalleen. Kuten niin monella muullakin, täälläpäin ei ole enää raivattu lähellekään samaa tahtia kymmenkunta vuotta sitten. Kuitenkin koko kunnan pelto pinta-ala on kasvanut tuhansia hehtaareja EU-aikana, samoin muu tuotanto.

JOS myisin noita raivioitakin, hinnat olisi poskettomia suhteessa tekokustannuksiin, saisi hyvän koron sijoitetulle pääomallekin. Sama homma vuokraamallakin

CAP-tuen saa seuraavalla kaudella kaikki pellot, eriasia missä menee raja mihin mennessä on pitänyt olla peltoa. Onko se nyt, oliko se viime vuosi vai vasta 2013...?

[Talonpoika]

Viimekesänä maksoin jyrsinnnästä 520€/ha Jyrsintä yhteen kertaan...

[viljanviljelijä]

Itsellä samoja ajatuksia eli lähivuosina peltomaaksi soveltuva metsä kaatuu. Viljelijän urani alkuajan kokemukset 80-luvun puolivälistä pellonraivaamisen työläydestä ovat jo riittävästi unohtuneet ja menetelmätkin ovat muuttuneet.
Vuosiahan kuluu monta ennenkuin raivio on muuttunut hyväksi peltomaaksi, jossa voi viljellä myös vaateliaita ohria, mutta eiköhän nämä kaikki pellot ole aikanaan metsää kasvaneet.

Raivaukseen suhtaudutaan monin eri tavoin, taitaa mielipiteeseen vaikuttaa paljon myös omat mahdollisuudet. Mutta esim. itselläni laajan aukean reunassa olevat lohkon pituus kasvaisi satoja metrejä ja maapohja tasaista kivetöntä savimaata, en näe mitään syytä istuttaa päätehakkuun jälkeen uutta metsää. Ja tapaninmyrskyn jälkeen ajatukset saivat vielä vahvistusta.

Tukien saantia heti en pidä pellonraivauksessa oleellisena, tuleehan metsänviljelystäkin aluksi vain kuluja. Kummassakin vaihtoehdossa seuraava sukupolvi korjaa hyödyn.

[winha35]

Totta kai kannattaa raivata. Meillä parhaillaan käynnissä raivaus. Jyrsintää kyselin ja hinnat oli 1600-1800 alv 0% per ha. Kaivinkoneella tehään nyt toi raivio eli kannot aumaan. Hinta 1000€ paikkeilla ha. Toki kantoaumat on siinä sen ehkä 10 vuotta, mutta on paljon puhtaampaa peltoa kuin jyrsitty.

[Jari]

Totta kai kannattaa raivata. Meillä parhaillaan käynnissä raivaus. Jyrsintää kyselin ja hinnat oli 1600-1800 alv 0% per ha. Kaivinkoneella tehään nyt toi raivio eli kannot aumaan. Hinta 1000€ paikkeilla ha. Toki kantoaumat on siinä sen ehkä 10 vuotta, mutta on paljon puhtaampaa peltoa kuin jyrsitty.

Mulla oma kaivinkone ja sillä tullut eräskin hehtaari raivattua, suurin osa muille. Kuitenkin omiakin raivattu jyrsimellä ja JOS mulla olisi raivattavaa, jyrsimellä raivattaisiin. Vaikka kapulaa löytyy enemmän, pelto kuitenkin lähempänä valmista kuin kaivurilla tehty. Penkat pellolla muutaman vuoden, ja sen jälkeen taas siivottavaa. Jyrsimen jäljeltä pelto ojitettu ja muotoiltu vuosien saatossa lopulliseen asemaansa, kalkittu ja tuottaa penkkojenkin kohdalla.

Tuo jyrsinnän hinta kuulostaa kovalta, erittäinkin kova ellei sisällä ruuvilla muotoilua. Ensi kevääksi tulossa jyrsintää useammallekin ja hinta huomattavasti halvempi kuin tuo 1600€, sisältäen ruuvauksenkin. Olosuhteet vaikuttaa tottakai, suuret kannot hidastaa jyrsintää ja lisää hintaa.

Kaivurilla kuokkii tonnin nurkille hehtaarin, ellei kivet haittana. Penkkojen hajotus/siivous vie käytännössä lähes saman, lisäksi kannon ajo päälle. Jyrsiminen kokonaisuutena halvempaa, toisaalta kaivinkone töistä saattaa suurempi osa mennä pellon kunnostuksen alle ja on täten vähennyskelpoinen kuluerä...

[junttieinari]

Kaivurilla kuokkii tonnin nurkille hehtaarin, ellei kivet haittana. Penkkojen hajotus/siivous vie käytännössä lähes saman, lisäksi kannon ajo päälle. Jyrsiminen kokonaisuutena halvempaa, toisaalta kaivinkone töistä saattaa suurempi osa mennä pellon kunnostuksen alle ja on täten vähennyskelpoinen kuluerä...

Onks tää se riittävän hyvä syy siihen, että niitä kantoja makuutetaan siellä pellon keskellä vuosikausia?
Pari vuotta sitten meni 2200 €/ha kaivurilla pellon kuokkimiseen. Sisältäen piiriojat, roippeiden upotuksen ja pinnan muotoilun, jossa oli myös pillari apuna. Enimmät kannot ja risut oli metsäfirma vienyt, mikä kyllä säästi pitkän pennin. Kivenkeräykseen omalla kalustolla on sitten mennyt useampi satku per/ha. Peltotien varressa olis seuraava projekti katsottuna, kunhan nyt puun hinta vähän korjaantuisi.

[winha35]

Ruuvaus oli 330€ ha tohon lisää. Ja jyrsimisestä on kokemusta 30 ha alalta, ja ei kiitos sitä keppien määrää. 5 vuoteen ei mitään asiaa auroilla tai s-piikillä. 10 vuoden kuluttua pystyy jo kyntään. Jos raivio ois 1 tai 2 ha niin ois kärsiny ton jyrsinnän hinnan, mut ku on 20 ha ni se jo tuntuu.

[muokkari1981]

Ahneus kasvaa, mutta onko järkeä. Muutama vuosi kulunut otsikon alusta. Peltoa tuli silloin raivattua ja viime kesänä kasvoi jo hyvän sadon. Nyt kiertelin pellon laitaa ja mietin, jos jatkaisi sarkaa. Edellinen raivio tuli vanhan peltolohkon jatkoksi, jolla suoristettiin peltoa ja kuvio kasvoi noin 2ha.( Raha): peltoa oli helppoa tehdä ja sitä saisi lisää. Tuohon kuvioon saisi noin 20 ha yhteisen peltolohkon. Toisaalta, jos mietin nykyistä tilannetta se on vaan kääntynyt tällä hetkellä enemmän itseään vastaan. Eli LHP, VLN jne kannattavat nyt edellistä paremmin. Raivaan lisää peltoa saadakseni sen joskus tukien piiriin,jossa kasvatan apilaa yms? Tiedä sitten onko järkeä. Toisaalta, jos miettii miksi joku maksaa vuokraa yli 300-400 e/ha. Erikoiskasvit erikseen, niiden viljelyssä voi olla kannattavaa maksaakin,mutta norm viljelyssä ei sitä saa mitenkään kannattavaksi.Viljanviljely, heinänkasvatus etc. Eli jos raivaa peltoa saa siihen vain vähän tukia,jos saa. Tai vuokraa ja maksaa tuet vieraalle. Vai antaisiko vaan olla? Maainto on kallista

[Kaupoi]

Ja jyrsimisestä on kokemusta 30 ha alalta, ja ei kiitos sitä keppien määrää. 5 vuoteen ei mitään asiaa auroilla tai s-piikillä. 10 vuoden kuluttua pystyy jo kyntään.

Millanen tuo jyrsin oli? Mikä maalaji?
Meillä syksyllä 2012 jyrsitty raivio kynnettiin menneenä syksynä ilman ongelmia. Ei tukkinu auroja kertaakaan. Keppiä tietysti on, mutta mua ei haittaa; kyllä ne sinne lahoaa. Maalaji on siis KHt. Pieni osa piti kammata kaivurilla ja kyllähän siihen jää karu maa, kun kaikki humus viedään pois.
Menneen syksyn raivio jyrsittiin myös ja samoin pieni osa kammattiin kaivurilla kivien takia. Nyt on touhuttu sitä kivi/kantokasaa maan alle :/

[TumppiW]

Eiköhän se pellonraivaus jää kuitenkin kannattavuudessa kakkokseksi nykyisten peltojen peruskorjaukseen verrattuna? Kalkitus, hivenet, maanrakenne, pinnanmuodot ja täydennysojitus kuntoon (+ reunaojat) paremmilla lohkoilla. Tuolta kantilta katsottuna VLN on ihan ok investointi.

[Agriduunari]

Eiköhän se pellonraivaus jää kuitenkin kannattavuudessa kakkokseksi nykyisten peltojen peruskorjaukseen verrattuna? Kalkitus, hivenet, maanrakenne, pinnanmuodot ja täydennysojitus kuntoon (+ reunaojat) paremmilla lohkoilla. Tuolta kantilta katsottuna VLN on ihan ok investointi.

Nothing beats the cubic inches

Jos pellot alkaa olla kohtuu kunnossa lisää on hyvä saada. Ja ainoa järkevä (kustannuksellisesti) keino on tehdä peltoa. Harmittaa kun on tähän vähän herännyt myöhään. Olisi huomattavasti enemmän tukikelpoisia peltoja nyt. Ja kyllä nuo nyt tukikelvottomat tulevaisuudessa muuttuu tukikelpoisiksi. Aikataulua en tiedä mutta ehkä seuraavan sukupolven aikana

[muokkari1981]

Eiköhän se pellonraivaus jää kuitenkin kannattavuudessa kakkokseksi nykyisten peltojen peruskorjaukseen verrattuna? Kalkitus, hivenet, maanrakenne, pinnanmuodot ja täydennysojitus kuntoon (+ reunaojat) paremmilla lohkoilla. Tuolta kantilta katsottuna VLN on ihan ok investointi.

Omalla kohdallani pellon raivaus on osa ns nykyisten peltojen peruskunnostusta. Lohkorakenne sellainen osittain. On pelto lohko,jonka reunat ovat mutkaisia yms. Metsää hieman välissä"kivetöntä kuusikkoa" ja sen takana toinen lohko. Eli periaatteessa yhdistämistä,jonka tuloksena syntyy isompia lohkoja ja pinta-ala kasvaa. Umpimetsään pellon raivaus keskelle ei mitään on eri asia. Sellaista ei omalla kohdallani ole. Mutta syntyneet isommat lohkot on helpompi viljellä. Peltojen peruskunnostus kuuluu jokavuotiseen ohjelmaan. Kalkkia, ojitusta, sontaa, reunapusikot menee hakkeeksi etc..

[TumppiW]

No sittenhän ei kannata vertailla mihinkään uuden pellon ostohintoihin vaan miettiä, kuinka paljon paremmaksi nykyiset lohkot muuttuvat, aikaa säästyy ja elämä helpottuu. Eli linjojen oikominen on kertaluokkaa fiksumpaa, kun uuden lohkon raivaaminen.

Lisäksi on hiukan mietityttänyt, onnistuisiko pellonreunan hivuttaminen. Eli raivaa lohkon reunoja, mutta ilmoittaakin raivaukset pelkästään vähäisenä pellon muotoiluna, jonka saa suoraan tukikelpoiseksi. Sitten vaan siirtää rajaa joka vuosi, kunnes koko raivio on tukien piirissä. Asiaa helpottaa, jos raiviota voi hilata useammasta peruslohkosta lähtien.

[Kaupoi]

Lisäksi on hiukan mietityttänyt, onnistuisiko pellonreunan hivuttaminen.

Mikäpä ettei. Esim. jonku 30 aarin mehtäsaarekkeen ympäristö kannattaa edellisenä vuonna jakaa 6 peruslohkoksi, ja sitte seuraavana vuonna jokaiseen peruslohkoon saa metsäsaarekkeesta raivattua 5 aaria tukikelposta peltua =)