-= Maatalous Foorum =-

Joko on kertynyt kokemuksia olkiäkeistä, pääseekö aikaisemmin suorakylvöille?

Kevyen olkiäkeen vaikutus olkien lahoamiseen, ja sitä kautta maan nopeampaan lämpenemiseen keväällä, on niin vähäinen ettei sitä taida oikein saada mitattua. Mutta oljet kyllä leviävät tasaisiemmin pellolle ja sen ansiosta pelto kuivuu tasaisemmin ja oraatkin nousevat pintaan hieman tasaisemmin, mutta en osaa sanoa onko ero merkittävä.

Keväällä tiivis kate hidastaa kuivumista ja lämpiämistä huomattavasti, mutta sitä ei ehkä enää pysty avaamaan riittävän tasaisesti ja/tai nopeasti, jotta vaikutus olisi toivotunlainen.

Eli ajaisin syksyllä niin, että mahdolliset ruumenmatot ja muut kasat aukeavat kunnolla. Saapi toki korjata käsityksen jos on parempaaa tietoa.

Toisaalta talven sateiden ja lumen alla oljet painuvat tiiviisti maata vasten riippumatta onko syksyllä ajettu haralla vai ei.

Se on harmillista ettei Suomen maataloustutkimuksella riitä rahat tällaisten asioiden selvittämiseen. Valtion mielestä konevalmistajien ja myyjien pitäisi rahoittaa tutkimukset, mutta viljelijät ostavat koneensa sieltä mistä halvimmalla saa, eli niiltä ketkä eivät lisää kustannuksia tutkimuksilla.

Etelä-Suomessa ei yleensä tule niin paljoa lunta että sänki taittuisi maahan, vai mikälie tekee sen että sänki on vielä keväälläkin pystyssä...
Maahan taittunut sänki ei toisaalta keräisi lunta peitoksi niin paljon kuin pystyssä oleva...

Sängen kaataa korkeintaan rouste, mutta tarkoitin sitä puimurin läpi mennetty ruumen- ja olkimassaa. Joskus on toukokuussa tullut hellettä, joka on porottanut muokatun maan pinnan rutikuivaksi, mutta muokkaamattomalla olkien alta löytää kastematoja loikoilemassa kostean maan pinnalla. Niin hyvin se tiivis olkipatja pitää kosteuden. Mutta joskus turhankin märkänä ja kylmänä ajatellen Suomen lyhyttä kasvukautta.

Ei nyt oikein kuulu tähän, mutta onkohan missään selvitetty
tautiaineiden vaikutusta olkien maatumiseen. Voi olla että
olen taas lyönyt pääni ja luulen vaan.

meijerikkö kirjoitti:Ei nyt oikein kuulu tähän, mutta onkohan missään selvitetty
tautiaineiden vaikutusta olkien maatumiseen. Voi olla että
olen taas lyönyt pääni ja luulen vaan.

...On siitä jossain ollut, että strobeilla käsitellyt oljet kestävät maatumista aivan eritavalla kuin käsittelemättömät!!

Tuskin noista mitään tieteellisiä tutkimuksia on ollut, mutta kaikki olettavat oljen hajoavan hitaammin strobeilla ruiskutuksen jälkeen. Tuntuu ihan loogiselta päätelmältä. Itse luulen että talven olosuhteet vaikuttavat kuitenkin enemmän. Jos on kuiva ja kylmä syksy ja pakkaset tulevat aikaisin niin oljet hajoavat hitasti verrattuna sateiseen ja leutoon syksyyn kuten 2011. Kiivaimillaan vanhan oljen hajoaminen tuntuu olevan heinä-elokuussa. On lämmintä ja yökaste pitää oljen jatkuvasti kosteana.

Carnivor kirjoitti:Tuskin noista mitään tieteellisiä tutkimuksia on ollut, mutta kaikki olettavat oljen hajoavan hitaammin strobeilla ruiskutuksen jälkeen. Tuntuu ihan loogiselta päätelmältä. Itse luulen että talven olosuhteet vaikuttavat kuitenkin enemmän. Jos on kuiva ja kylmä syksy ja pakkaset tulevat aikaisin niin oljet hajoavat hitasti verrattuna sateiseen ja leutoon syksyyn kuten 2011. Kiivaimillaan vanhan oljen hajoaminen tuntuu olevan heinä-elokuussa. On lämmintä ja yökaste pitää oljen jatkuvasti kosteana.

Tiedä tosiaan tutkimuksista mutta selkeä ero on oljen hajoamisessa. Suorakylvössä huomasi että kylvö melkoisen mahdotonta strobeja saaneeseen vehnän olkimattoon. Keväälläkin oljet sitkeitä ja maatumattomia, ennen puintiakin löytyi edellisen vuoden olkijätettä reippaasti.

Samoin green effectissä valtava ero, oljen säilyminen vihreänä pidempään viivyttäen puintia. Kauralle jos erehtyy strobia laittamaan näillä leveyksillä,pahimmillaan kypsyessä keltaiseksi muutu kuin helpeet... Kovaa leikkiä puimurille, vaatii melkolailla voimaa silputa olkimassaa joka tuoksuu kuin rehun teossa.

Tämä meni hieman offtopik linjalle, mutta juuri näistä em. syistä harkitsin itsekin olkiäkeen ostoa. Äes jäi ostamatta, suorakylvöä vain niille soveltuvilla hienomman maalajin pelloilla.

Stereota käyttänyt vehnälle juuri tästä syystä, ja tulokset kieltämättä hyviä. Tehot tauteihin riittäviä, viime vuonnakin Anniinasta keskisato 24ha:n sekavalta lohkolta (kuivaa hiekkaa sekä puhdasta turvetta) melkolailla tasan 5tn. Korsikin kypsää puitaessa, Strobit saa kelvata ohrille joilla sopivilla koktaileilla saa aikaan toivotut tulokset vailla haittoja.

Aikoinaan, reilu kymmenen vuotta sitten kun Amistar tuli markkinoille, oli käyttömäärät poskettoman suuria nykyisiin nähden. Erkki ohraa oli silloin parhaalla lohkolla ja kypsyminen kesti kauan, korsi pysyi vihreänä loppuun saakka,satokin kyllä hirmuinen.

Pitänee tehdä koeruutu ensikesänä, samalle lohkolle normiannos, kolminkertainen annos sekä nollaruutu. Viime kesän koe meni mönkään kun koko lohko lakoutui, silloin vain nollaruutu kyseessä. Toki sen huomasi puidessa, säiliön täyttöasteessa melkoinen ero. Tuossa jäi pois korrensäädekin toisella kierroksella, sai vain kerran Moddusta...