-= Maatalous Foorum =-

Olen osakkaana järjestäytyneessä tiekunnassa, joka on vielä hiljattain yksiköity uudelleen.
Nyt suunnittelemme perusparannusta, johon saattaisi vielä saada avustustakin. Omarahoitusosuus on silti suuri, joten kustannusten jakaantuminen herättää keskustelua.
Jos jaetaan kustannukset samoin kuin nykyiset tiemaksut, toisilla tuplaantuu tuhansien tiemaksut joksikin aikaa kun toisilla vain kymppien.
Mitenkä on, voidaanko tien rakentamisessa/peruskunnostuksessa käyttää eri jyvitystä kuin vuotuiskustannuksissa? Ja niin että päätökset ovat lainvoimaisia, koska aina joku valittaa kuitenkin...

Kyllä se samoilla jyvityksillä täytyy mennä.
Hiukankin isompi perusparannusprojekti vaatinee tietoimituksen jossa tie yksiköidään ja rasitteet tarkistetaan.
Tähän saa avustuksen täysmääräisenä.

AaJii kirjoitti:Olen osakkaana järjestäytyneessä tiekunnassa, joka on vielä hiljattain yksiköity uudelleen.
Nyt suunnittelemme perusparannusta, johon saattaisi vielä saada avustustakin. Omarahoitusosuus on silti suuri, joten kustannusten jakaantuminen herättää keskustelua.
Jos jaetaan kustannukset samoin kuin nykyiset tiemaksut, toisilla tuplaantuu tuhansien tiemaksut joksikin aikaa kun toisilla vain kymppien.
Mitenkä on, voidaanko tien rakentamisessa/peruskunnostuksessa käyttää eri jyvitystä kuin vuotuiskustannuksissa? Ja niin että päätökset ovat lainvoimaisia, koska aina joku valittaa kuitenkin...

Muistaakseni isännöitsijä selvitti kerran että ei mee ihan yks yhteen kunnossapitojyvityksen kanssa.
Tuollakin ois viitteitä että hiukan voidaan "soveltaa" jossain tilanteissa.
http://www.tieyhdistys.fi/binary/file/-/id/3/fid/103/

Kiitos, tieyhdistyksen oppaasta löytyi tosiaan mahdollisuus poikkeustapaukseen jolloin voitaisiin käyttää rakentamisjyvitystä. Se ei ihan sovellu meidän tiekuntaan, tien suurimmat korjauskohteet ovat paljolti kaikkien käytössä.
Lähinnä ongelma on siinä että nykyinen käyttö määrää suhteellisen paljon yksiköitä, ja muutaman vuoden aika saattaa muuttaa tilannetta paljon; tilanpito tai tuotantosuunta muuttuu maatiloilla, kuljetuksia tarvitseva yrittäjä eläköityy, ok-talojen asukasmäärä ja autoilutarve muuttuu...
Perusparannus vaikuttaa silti kymmenien vuosien ajalla.
Pohdittiin jonkinlaisen perusmaksun käyttöä tiemaksuissa, mutta se ei kuulemma kestä jos joku valittaa asiasta.
Tieosakkaille olisi helpompi esittää asia jos kustannukset vaikuttaisivat tasapuolisemmilta ja varsinkin jokin taho määräisi sen ylempää

Perusmaksu on tarkoitettu kattamaan hallinnoinnista aiheutuvia kuluja. Byrokratian pyörittäminen aiheuttaa yhtasuuret kulut osakasta kohden. Riippuen osakasmäärästä voi summa vaihdella paljonkin tiekunnittain.

AaJii kirjoitti: Tieosakkaille olisi helpompi esittää asia jos kustannukset vaikuttaisivat tasapuolisemmilta ja varsinkin jokin taho määräisi sen ylempää

Suosittelen PÄTEVÄN ammattilaisen käyttöä ts. hyvää tieisännöitsijää. Sanoma menee huomattavasti paremmin perille kun ulkopuolinen taho latelee faktaa. Jää samalla arvailut pois ja hommat etenee, kun valitukset vähenee.
Tosin ensin pitää saada päätös aikaan, että aletaan käyttämään isännöitsijän palvelua.

osaako ken sanoa, että jos yli 10v vanhoja jyvityksiä joku (1 osakas) pyytää tekemään uudestaan niin onko se silloin tehtävä?

yhdessä kokouksessa tuttu oli pyytäny uutta jyvitystä ja oli pj kehunu että omasta pussista ku maksat niin saat teherä...?

cobra kirjoitti:osaako ken sanoa, että jos yli 10v vanhoja jyvityksiä joku (1 osakas) pyytää tekemään uudestaan niin onko se silloin tehtävä?

yhdessä kokouksessa tuttu oli pyytäny uutta jyvitystä ja oli pj kehunu että omasta pussista ku maksat niin saat teherä...?

Jos tie kuuluu kunnan tieavustussysteemiin, yksiköinti täytyy muutenkin pitää alle 10 vuotta vanhana. Tiekunnan perimistä hallintokuluista (ei hallituskuluista ) sekin työ maksetaan.

cobra kirjoitti:osaako ken sanoa, että jos yli 10v vanhoja jyvityksiä joku (1 osakas) pyytää tekemään uudestaan niin onko se silloin tehtävä?

yhdessä kokouksessa tuttu oli pyytäny uutta jyvitystä ja oli pj kehunu että omasta pussista ku maksat niin saat teherä...?

Kokemuksen syvällä äänellä voin sanoa että : kun yksiköinti on 5 vuotta vanha, voi tieosakas vaatia uutta yksiköintiä ja se on silloin tehtävä. Yhdenkin osakkaan tahto riittää, siitä ei tarvi mitään puskaoikeudenkäyntiä=huutoäänestystä=turpakäräjiä pitää.
Tällaisessa tilanteessa jouduin sen itse uusimaan ja kyllä oli tarpeellinen homma! Edellisten toimijoiden aikaan oli kaikenlaista suhmurointia päässyt kertymään yksikkölaskelmaan vuotuisina korjauksina. Laskelma oli tuolloin 7 vuotta vanha.

Sodassa mussuttajia vastaan olen perehtynyt yksityistielakiin ja pidän kokouksissa sitä aina käden ulottuvilla

Kuluvana keväänä kaupungin järjestämällä tiekurssilla huhuiltiin että perusmaksun voidaan katsoa sisältävän myös poliisi ja ambulanssi ym. pakollinen ulkopuolinen liikenne. Se antaa lisäpontta perusmaksun nostolle mutta itse olen sitä mieltä että perusmaksun tulee olla kaikille sama ja se ei saa olla kenellekään kohtuuton. Omallakin tiellä on pienin yksikkömaksu alle 2€. Lätkäise siihen sitten 30€ perusmaksua..

Melko harvalla tiellä on niin paljon poliisi- ja ambulanssiliikennettä että sitä pitäisi yksiköidessä ottaa huomioon. Sitä paitsi kaikki tämän tyyppinen liikenne sisältyy kiinteistön normaaleihin yksiköihin, kuin myös posti, jätehuolto ja koulukyyti.

Perusmaksu on tarkoitettu ainoastaan hallintokuluihin, joten ei se yleensä voi kovin korkeaksi nousta. Ja se on tietysti kaikille osakkaille sama.

Jos tiellä on läpiajomahdollisuus, niin kiinteistöjen ulkopuolista liikennettä tulee. Tosin silloin yleensä saa korkeamman avustuksen kunnaltakin.

Hallintokuluthan on aika helppo laskea osakasta kohti eli ainakin puheenjohtajan ja rahastonhoitajan palkkiot tai tieisännän palkkio, kokouskutsujen ja laskujen lähetyskulut, kokouksen pitopaikan vuokra jne.

Carnivor kirjoitti:Jos tiellä on läpiajomahdollisuus, niin kiinteistöjen ulkopuolista liikennettä tulee. Tosin silloin yleensä saa korkeamman avustuksen kunnaltakin.

Hallintokuluthan on aika helppo laskea osakasta kohti eli ainakin puheenjohtajan ja rahastonhoitajan palkkiot tai tieisännän palkkio, kokouskutsujen ja laskujen lähetyskulut, kokouksen pitopaikan vuokra jne.

Just laskettiin vähän isomman (=paljon osakkaita) tien laskuja tehdessä, etä suht oikea on veloitettava hallintokulu. Ts. kattaa em. laskutus- ja kirjanpitokustannukset eikä käytetä niitä varoja tienpitoon.

Näinhän meilläkin, perusmaksu saa kattaa vain hallinnon kulut ja meillä ne on pienet kun hoitokunta tekee paljon talkoopohjalta.
Mutta pointtini on edelleen se, että olisiko mahdollista jyvittää rakentamista ja perusparannusta muulta pohjalta kuin tämänhetkisen käytön mukaan, onko missään päin tehty?
Tieisännöitsijän palkkaaminenkaan ei ongelmaa ratkaise, kuluja tulisi lisää ja edelleen kulujen jako pysyisi ennallaan koskapa yksiköinti on tuore.
Tiekokouksessa äänestettäessä todennäköisesti suuret maksajat/osakkaat helposti vastustavat hanketta, jolloin se jää toteutumatta.

En nyt oikein hahmota miksi jyvitystä pitäisi muuttaa ennalta laadituista ehdoista poiketen. Tästähän sitä sanomista ja kärhämää juurikin tulee toisten osakkaiden suunnalta. Yksiköiden suuruus määrää yksiselitteisesti kunkin osakkaan tietä kuluttavan käytön määrän, ja tämän pitäisi olla myös ohjenuorana peruskorjauksen maksuja suunniteltaessa. Ja jos tie tulisikin korjattua tulevaisuuden käyttöä ajatellen "ylihyvään" kuntoon, niin aikaansa tämä lisäpanostus kyllä realisoituu jollain aikajänteellä pienempinä hoitokuluina.

Sellainen mahdollisuus tosin tuli mieleen, että jos nämä osakkaat, joille olisi tulossa iso maksuosuus voisivat osallistua tien perusparannusurakkaan liittyviin töihin vaikkapa talkooperiaatteella, niin he voivat laskea oman työnsä osuuden ja se tätäkautta vähentää heille tulevaa kustannusta. Nämä kustannukset voi lisätä urakan kustannusarvioon. Kannattaa kysyä tätä mahdollisuutta joltakulta kelllä on kokemusta tien perusparannusurakoista.
(en kuitenkaan kannata metsäkeskuksen "asiantuntijoiden" sotkemista tieurakkaan millään tavalla, seurauksena kallista ja tehotonta toimintaa)