Maallikkokysymys traktoreista

[mikak4]

Jos perusasioista ja vähän itsestäänselvyyksistä puhuminen ei kiinnosta, kannattaa lopettaa tämän ketjun lukeminen tähän.

Olen kaupunkilainen ja mitään konkreettisia kokemuksia ei ole aikaisemmin traktoreista, mitä nyt jokainen pikkupoika lapsena tarktoreita katselee...

Olen ostanut metsätontin ja sinne olisi jossakin vaiheessa tarkoitus rakentaa oma talo. Tontti on metsää noin vuosi sitten rakennettua tienpohjaa lukuunottamatta. Koska tieuralla kun tontillakin olisi talvella lumitöitä lisäksi sitten mahdollisesti rakennusaikana työkoneen tarvetta ja sitten talon valmistuttua ei varmaan traktorikaan olisi pahitteeksi - olen miettinyt sellaisen hankkimista.

Koska tarve on rajallista ja perin satunnaista sekä kyse lieneen enemmänkin harrastuksesta kuin työnteosta, olen katsellut käytettyjä koneita. Vertailua ja valintaa hankaloittaa se, kun ei näistä koneista mitään tiedä.

Itse olen katsellut seuraavilla kriteereillä konetta:
* Koneen vuosimalli noin 1990-2000. Ihan mitään "museokonetta" en välttämättä haluaisi. Olisi mukavaa jos koneeseen saisi varaosia ihan kaupan hyllystä, eikä ne olisi aina etsittävä kissojen ja koirien kanssa...
* Mielellään nelivetoinen, sillä itsellani noin 7 000 kg vene satamatrailerilla ja sen liikuttelu pitäisi onnistua. Muutenkin nelivetoinen taitaa olla lumiauran kanssa etenemiskykyisempi?
* Mielellään etukuormaajalla (kauha/aura) jotta yksinkertaiset työt onnistuisivat.
* perävaunu varmaankin hankitaan sitten aikanaan lähinnä pienempien rakennustarvikkeiden siirtelyyn ja soran ajoon, ei mikään huiman kokoinen maansiirtovaunu, vaan ehkä joku n. 5 t lava.

Osaisitko suositella, minkä merkkinen tai mallinen kone olisi käyttööni sopiva? Mikä olisi yleinen kone Suomessa johonka varmasti löytyy kohtuuhintaiset varaosat?

Näissä koneissa puhutaan kaikenlaisista erilaisista vaihteistoista, mutta mitä ne ovat käytännössä? Mitä on ryömintävaihteet?

Traktori on käsittääkseni hidas laite. Mitä tällaisella sitten ajaa (aikaa/matkaa)? Kannattaisiko mahdollisesti etsiä "tietraktoria" jolla olisi suurempi huippunopeus?

Käytetyissä annetaan usein kriteerinä käyttötuntimäärät. Keskiarvo näyttää asettuvan noin 5 000 h hujakoille. Onko tämä paljon vai vähän? Mitä traktori kestää ja mistä se yleensä hajoaa ensin?

Mitä kriteereitä kannattaisi tällaisessa "amatöörikäytössä" huomioida ja mahdollisesti koneesta tarkistaa/etsiä?

Näistä tiedoista ja vastauksista alustavasti kiinnostunut, kiitoksia vastauksista etukäteen!

[maraani]

Aika realistisia ajatuksia vaikuttaisi aloittajalla olevan. Ja tarve on olemassa, joten siitä vaan.

Ottamatta vielä kantaa oikeastaan mihinkään. niin totean, että käyttötunteihin ei kannata liikaa tuijottaa, vaan laiteen olemus/kunto/tuntuma merkitsevät enemmän kuin absoluuttinen tuntilukema. Penkki on kohtuuhintainen vaihtaa, renkaat ei sitten enää olekaan...

Tuommoisia härveleitä on varmaan kotimaassakin saatavilla jos ei erikseen välttämättä halua pelata lottoa ulkomaan ihmeillä. Tuonkin ikäisiä tiedän tuodun, mutta onko hyötyä, siitä en tiedä.

Käytetty hyväkuntoinen vähänajettu ja siedettävän hintainen neliveto etukuormaajalla hmmm...onkohan joku tuommoista koskaan metsästänyt? ?

Mun henkilökohtainen suosikki on natikka, mutten dissaa nyykkäriä, massikkaa, jontikkaa enkä valtraakaan!

[oppipoika]

Tuolla on aika paljon kaikkea asiaan liittyvää:
viewtopic.php?f=13&t=8323

[Cultio]

Keskiarvo näyttää asettuvan noin 5 000 h hujakoille. Onko tämä paljon vai vähän? Mitä traktori kestää ja mistä se yleensä hajoaa ensin?

Tuo on yleensä konemyyjän argumentti isännälle että 5000h kohdalla arvo laskee äkkiä ja nyt on pakko vaihtaa uuteen. Jos vertaa automaailmaan x 60 km/h tuo tarkoittaisi n 300 000 km joka ei ole mitenkään hälyttävää muuta kuin imagon kannalta, keski- tai isolle dieselille. Jos vertaa työkoneisiin, kuorma-auto on vasta sisään ajettu tuossa ajassa. Paljon tärkeämpää on yleinen kunto ja huoltohistoria. Renkaat tahtovat loppua kylläkin noilla lukemilla, ja tietysti väljyyttä tulee ajan myötä lisää liikkuviin osiin. Suuret traktorit pitää kyllä kestää 15 - 20t h, pienet 70-luvun koneetkin ajetaan kymppitonniin ilman moottoriremontteja, käytöstä riippuen. Kaikenhan saa rikki. Kytkinremontti voisi alle 5000h olla eka suurempi homma, paljon työtä vaihtaa. Keskivertoisäntä ajanee 600-800 h/v joten tuskin tuntimäärät sua kaataa

Osaisitko suositella, minkä merkkinen tai mallinen kone olisi käyttööni sopiva? Mikä olisi yleinen kone Suomessa johonka varmasti löytyy kohtuuhintaiset varaosat?

Käytännössä Valmetin X05/X00 pikkusarjaa tai MF 300 90-luvun lopulta. Hyviä yleistraktoreita vaikkei mitenkään erinomaisia. Edulliset käyttää, varaosat löytyy. Valmetti hieman raaempaan käyttöön metsään ja hankeen seisomaan tai MF insinöörille ja talliin. Kolmas vaihtoehto Case X45 mallit tai vastaava NH.

Traktori on käsittääkseni hidas laite. Mitä tällaisella sitten ajaa (aikaa/matkaa)? Kannattaisiko mahdollisesti etsiä "tietraktoria" jolla olisi suurempi huippunopeus?

Mainitsemani mallit kulkevat 42-44, 50 km/h laatikkoja ei ole tuon kokoisille eikä niissä riitä edes tehot ja jarrutkaan. Traktori on aina liian hidas. Itäkoneet voivat olla tosi hitaita.

Näissä koneissa puhutaan kaikenlaisista erilaisista vaihteistoista, mutta mitä ne ovat käytännössä? Mitä on ryömintävaihteet?

Ryömintää tarvitaan erikoiskasvien viljelyyn, 350 m/h tjsp, et tarvitse sitä. Yleensä traktoreissa on ensin aluevaihteet ja niiden sisällä pää- tai pikavaihteet. Alueen sisällä ajetaan esim pellolla, tielle mentäessä vaihdetaan maantiealueelle. Käytännöllisintä on pitää vaihteet yhdessä vivussa ja suunta toisessa. Valitettavasti monessa on pakki, alue 1 + 2 tai 3 samassa vivussa, ja neljä vaidetta toisessa, jolloin niitä saa veivata sikana joka suuntaan, kun vielä alueet ja päävaihteet limittävät toisiaan, tämä on Valmetin akilleen kantapää. Tietysti voi hypätä ylikin. Moderneissa traktoreissa on täyssähkötoiminnot ja myös portaattomia vaihteistoja. Vaihteisto on traktorin tärkein osa jolla sovitetaan moottorin rajoitettua tehoa sopivimpaan pyörämomenttiin, jotta saadaan eri raskaat työt tehtyä optimaalisimmalla kuormituksella, sen takia on paljon vaihteita.

[Sepe]

Käytetyissä annetaan usein kriteerinä käyttötuntimäärät. Keskiarvo näyttää asettuvan noin 5 000 h hujakoille. Onko tämä paljon vai vähän? Mitä traktori kestää ja mistä se yleensä hajoaa ensin?

Tunteja ei kannata pelätä kunhan huollot on tehtynä.
Omassa ykkös koneessa 5300h , kakkos koneessa 4400 mutta tuntimittari pysännyt joskus...

[Ileh]

Oletko selvillä budjetistasi? Jos sanottaisiin kriteerien mukaisen traktorin keskihinnaksi 16500 €, varaisin pahan päivän rahaa 3000-4000€. Ostaessasi liikkeestä on tietysti normaali kuluttajasuoja voimassa ( mikäli ostat yksityishenkilönä? )

Vanhemmissa traktoreissa on yleensä kolme aluetta (hidas, nopea ja peruutus) + päävaihteet, sekä mekaaninen (kytkimen avulla vaihdettava) tai sähköhydraulinen pikavaihde (napista). Hieman uudemmissa on näiden lisäksi suunnanvaihtaja (mekaaninen tai sähköhydraulinen) ja useampia alueita (hidas/keski/nopea jne.) / pikavaihteita (sähköhydraulisia, eli ilman kytkintä vaihdettavia). Suunnanvaihtaja helpottaa olennaisesti etukuormaintyötä.

Yleensä huippunopeus on 40kmh +- 5 kmh. Kuten aiemmat kirjoittajat ovat maininneet niin kytkin on yleinen kulumisosa etukuormaintraktoreissa (800€-1500€). Toinen kallis hankinta on renkaat (etu 800€-1200€ ja taka 1500€-1800€). Vuodot kannattaa tarkistaa. Käyttötuntimäärä on samantekevä, kunto ratkaisee => käy katsomassa ja kokeilemassa eri vaihtoehtoja niin alat ymmärtämään.

http://www.konedata.net/Traktorit/caseih743.htm
http://www.konedata.net/Traktorit/caseihMaxxum5120.htm
http://www.konedata.net/Traktorit/jd6100.htm
http://www.konedata.net/Traktorit/Valmet705_89.htm
http://www.konedata.net/Traktorit/Valmet6000.htm

Tuossa muutama mallisarja joita uskaltaisin suositella kriteereihin. Osa tietysti melko järeitä harrastekäyttöön, mutta ovat kohtuu yleisiä malleja. Hintaluokaltaan 10 000€ - 25 000€, enempää ei kannata maksaa.

ps. mahdollisista työkoneista kannattaa maksaa paljon, mitä vanhempi ja ruosteisempi!!

[mikak4]

No huh, nyt tuli tietoa niin, että putosin jo pari kertaa kokonaan kärryiltä. Kiitoksia hienoista vastauksista. En osaa oikein kommentoida mitään useampaankaan vastaukseen, koska tämä "traktoriprojekti" on oikeastaan vasta ajatusasteella. Toki olen ajatellut sitä jo reilun vuoden, mutten ole juuri saanut mitään aikaseksi.

Tuo vaihteistoasia on hieman epäselvää. Niin monta erilaista uutta termiä ja periaatetta on esitetty, että olen jo aivan solmussa. Olen joskus ajanut töissä nelivetoista maastoautoa, joten jakovaihde (kertoja) on jollakin tapaa tuttu. Siis ymmättän näin, että sillä saadaan päälle nopea (katu) alue ja hidas (maasto) alue. Siis jos kuvittelen auton jossa on 5 vaihdetta, niin tuo kertoja tekee siitä 10 vaihdetta - aivan samat 5 vaihdetta mutta jakaja tuo kaksi eri nopeusaluetta. Onko traktoreissa sama periaate?

Sitten nämä traktorin nopeudet.
Maantiellä - juu tiedän, että traktori on hidas ja kuvittelinkin, että ne kulkisivat vain jotain 25 km/h, joten siinä mielessä 40 km/h on jo ihan positiivistä Eihän tuolla mitään pitkiä matkoja taida haluta ajaa, mutta jos nyt edes 5...10 km johinkin lähi rautakauppaan hakemaan kaivonrenkaita.
Maastossa/töissä - mikä on riittävän hiljaa? Mihinkä oikeastaan tarvitaan hitaita nopeuksia ja kuinka hitaita? Kun ajetaan lunta auralla, niin eikös tuota tietä ajeta jotain n. 10 km/h? Miten sitten lumen siirto tai hiekan siirto kauhalla (tavaran otto kasasta) riittääkö siinä normaalit hitaan puolen pienet vaihteet?

Kytkinkin oli yksi mainittu asia. Millainen operaatio on kytkimen vaihtaminen? Pitääkö siinä katkaista koko traktori? Voiko tuollaisa töitä tehdä ihan kotipihassa vai onko syytä antaa ammattilaisen tehtäväksi?

Mistä sitten tietää luistavan kytkimen - tai siis sellaisen alkavan tapauksen? (juu siis arvaan, että jos kytkin luistaa, niin eihän se traktori liiku minnekkään) mutta ennen tällaita totaalista luistoa...?

Suunnanvaihtaja on jotenkin mielessä kummitteleva termi. Nimestä siis voidaan arvata, että sillä vaihdetaan jotenkin suuntaa, mutta tarkemmin ottaen miten? Jossain keskustelussa olin huomaavinani, että sellaista suositellaan lumitöihin, eli onko siitä hyötyä vasta jos esim. kaupungissa sahataan edestakaisin pientä plänttiä? Siis vaihtoja eteen-taakse-eteen-... tulee jatkuvasti? Jos ajatellaan omia lumitöitäni, joka on joitain satoja metrejä tietä ja pihaa niin pärjääkö "normaalilla vaihteistolla" ilman erillistä suunnanvaihtajaa (mikä nyt sitten on normaali...?)

Etukuormaajista sanottiin jotain, että keula ei kestä. Mistä tämä aiheutuu?

Tässä nyt aluksi suurimpia ihmettelyn kohteita...

[Auts]

Suunnanvaihtaja on jotenkin mielessä kummitteleva termi. Nimestä siis voidaan arvata, että sillä vaihdetaan jotenkin suuntaa, mutta tarkemmin ottaen miten? Jossain keskustelussa olin huomaavinani, että sellaista suositellaan lumitöihin, eli onko siitä hyötyä vasta jos esim. kaupungissa sahataan edestakaisin pientä plänttiä? Siis vaihtoja eteen-taakse-eteen-... tulee jatkuvasti? Jos ajatellaan omia lumitöitäni, joka on joitain satoja metrejä tietä ja pihaa niin pärjääkö "normaalilla vaihteistolla" ilman erillistä suunnanvaihtajaa (mikä nyt sitten on normaali...?)

Suunnanvaihtaja, tuon ajan vehkessä "vaihdekeppi", jolla ohjataan vaihteistoa, jolla valitaan vain ajosuunta eteen tai taakse, keskellä vapaa asento.

Eli traktorissa on yhtä monta vaihdetta eteen- ja taaksepäin.

[SS]

Tuo vaihteisto: Niitä on niin monenlaista kuin on valmistajiakin.

Runsas puoli vuosisataa sitten oli aika yleistä, että oli traktoreita, joissa oli 2 tai 3 vaihtetta eteenpäin ja yksi pakki. Samassa kepissä. Sitten kun vaihteita ei tuntunut olevan riittävästi, päätettiin tehdä yksinkertainen hammasvälitys vaihteiston jatkoksi, ns. aluevaihteisto, ja saatiin 4 + 2R tai 6 + 2R vaihteisto. Useimmiten välitykset tehtiin siten, että useimmat pienet vaihteet olivat päävaihteiston ns. L(Low) - alueella ja isot vaihteet H(High) - alueella. JOissakin ratkaisuissa laitetun "limityksen" johdosta saattoi päästä "isolla puolella" liikkeelle tarvitsematta käyttää kahta keppiä.

Lisävaihteita edelleen tarvittiin, siksi esimerkiksi 1965 esitelty Ford 1000-sarja lanseerasi nelivaihteisen peruslaatikon, eli 4 + 1R ja tämän perään kaksiasentoinen aluevaihtaja. Aluevaihtajassa ison puolen ykkönen oli samansuuruinen kuin pienen puolen nelonen. Tämä korjattiin melko pian ja "isoa puolta" nopeutettiin ja ykkösvaihteen nopeutta lisättiin suhteessa kakkosvaihteeseen. Ajaminen tällä vaihteistolla on itse asiassa todella joutuisaa, koska kummallakin alueella on pakki, ja 2. vaihteen ja pakin linja on suora, tavallaan suunnanvaihtaja sekin, eteen on eteen ja taakse on taakse.

Toinen tapa rakentaa lisävaihteita oli kertoja, jolla oli vain pieni välitysmuutos kerrallaan, eli esim. Nuffieldissa oli 5 + 1R perusvaihteisto, kertoja teki siitä 10+2R , aina 70-luvun lopulle asti, kunnes tuli synkrot leukkuihin. Kertoja siis tekee vaihteista järjestyksessä 1L 1H 2L 2H 3L 3H jne. Tässä mallissa pakki on välityksiltään hankala, kun pientä ja oikein nopeaa ei löydy, yksi pakki kertojan kanssa.

Jossakin vaiheessa tuli muotiin laittaa aluevaihteeseen pakkikin. Nämä vaihdelaatikot ovat usein nelivaihteisen peruslaatikon tyyppiä 8 + 4R (alue 2 + 1R) tai 12 + 4R (alue 3+1R) , eli pakki laitetaan erikseen aluevaihtajan vivusta, ja se on suunnilleen samansuuruinen kuin ns. pienen puolen sama vaihde. Kyseinen vaihdekaavio ei sovi ainakaan omaan käteen, koska kun mennään ison puolen 1. .. 2 vaihteilla, vastaava pakki on pieni , ja pitää vielä päävaihteesta tempasta isompaa päävaihteen pykälää päälle. Ja sama sitten taas eteenpäin kytkiessä.

Syncro-leukuissa on päävaihteisto 3 + 1R ja aluevaihteita on kolme. Tämä tuo helpon pakki - eteenpäinajo yhdistelmän yhdellä kepillä, mutta kolmas pakki on vähän tarpeettoman suuri, sillä pääsee yhtä kovaa kuin jollakin Foortilla eteenpäin.

Vaihteiston synkronointia en ole kaivannut , mutta pikavaihdetta kyllä. Pikavaihde on usein vaihteiston edessä erillinen planeettavälitys, jota käytetään hydraulisilla monilevykytkimillä. Kytkintä ei tarvita vaan painetaan nappia esimerkiksi. Jänis ja Kilpikonna. MF:n Multi-Power on hiukan erilainen ratkaisu, siinä ei tarvita erikseen kytkeä pientä ja isoa välitystä, vaan siellä on tavallaan kumpikin vaihde päällä koko ajan , mutta toisella alueella vapaakytkin antaa sen toisen välityksen pyöriä normaalisti kun toinen on kytketty. Toisen alueen vaihteet eivät MP:ssa sisällä moottorijarrutusta, se on niinkö ominaisuus. Eli 6 + 2R - vaihteistosta tulee 12 + 4R. Fordin Dual Power on yksi pikavaihdemalli, siitä tulee sitten 1000- ja 600- sarjassa 16+4R. 8 + 4R vaihteistosta (10-sarja) tulee pikavaihteella 16+8R. Fordilla erikoispiirre on , että pikavaihteen voimansiirto on vapaalla moottori pysähdyksissä.

Uudemmissa traktoreissa on usein suunnanavaihtaja. Tämä tarkoittaa, että keppejä on esim. kolme: 4 - vaihteinen perusvaihteisto, kolmialueinen aluevaihde ja kaksiasentoinen suunnanvaihtaja. Tällöin tulee 12 + 12R. Suunnanvaihtajassa voi olla hiukan eri välitys pakille kuin eteenpäinajoon.

Power-shift (vaihtaminen kuorma päällä ilman kytkintä) on jo vanha keksintö. 1960-luvun alussa oli Fordilla Select o'Speed, nopeuksia 10 + 2R. Kaikki vaihteet oli mahdollista kytkeä vauhdissa, pakkikin, mikä hajotti tietty laatikoitakin. Kolme märillä monilevykytkimillä varustettua hydraulista planeettayksikköä, kytkintä oikeastaan ei ollut, vain jalkavivulla vaikutettu paineenpudotus yhdestä planeettayksiköstä. Sama teknologia on perinteisessä autojen automaattivaihteistossa. John Deere varusti isommat 70-luvun ameriikanmallinsa myös tällaisella Powershiftilla, itse asiassa insinöörit palkattiin Select o'Speedin raunioilta Deerelle.

Pikavaihteen ja täyspowershiftin väliin osuu ns. osapowershift, joita saattaa olla hydraulinen suunnanvaihtaja tai nelivaihteinen powershift- päävaihde mutta mekaanisella aluevaihtajalla ja suunnanvaihdolla, tai kummatkin yhtaikaa. David Brown Hydra-Shift oli tällaisen laatikon kannalla pitkään.

Nykyään on myös portaattomia vaihteistoja, mutta ei välttämättä osu tämän kysymyksen hintaluokkaan.

-SS-

[SamiT]

Saisitko mukaan konekaupoille jonkun kaveriksi joka touhuaa traktorien kanssa enemmänkin? Voi muuten tulla ostettua myyjän p*skapuheiden varjolla sutta ja sekundaa. Olis muuten ketjun aloittajalle juuri sopivan kokoinen ja ehjä 1999 vuoden nelikko naapurissa tarjolla. On ehjä ja ylläpidetty kone, oltiin viime talvikin samoilla työmailla aurauksessa tuon koneen kanssa. Linkki myynti-ilmoituksen alla. Etukuormaajaa ei kyllä ole nyt mutta eikös MP-Lift tai Isme tuohon mahtaisi suht edukkaasti olla saatavilla

http://www.nettikone.com/1041614

[SS]

Kytkinkin oli yksi mainittu asia. Millainen operaatio on kytkimen vaihtaminen? Pitääkö siinä katkaista koko traktori? Voiko tuollaisa töitä tehdä ihan kotipihassa vai onko syytä antaa ammattilaisen tehtäväksi?

Vanhemmissa Valmeteissa (keltaisissa) ja Nuffieldeissa ja Leylandeissa sekä muissa merkeissä, joissa on moottorin alla erillinen kehto, voi kytkimen vaihtaa kytkinkotelon päällä olevan osan poistamalla, mutta hyttirakennelma saattaa tehdä homman ikäväksi ahtaanpaikan ähkimiseksi.

Traktorin katkaisua pelätään ehkä turhankin paljon. Kova betonilattia ja sopivat pumppukärryt yms. vehkeet ja paljon pölkkyjä mahdollistavat katkaisun kotioloissakin. Sähköt, polttoaineputket, hydrauliikkaletkut irti niin katkastaan siitä moottorin takasaumasta. Traktorihan katkeaa useimmiten niin, että kytkin jää moottoriin ja sisäkkäiset booriakselit tulee sieltä kytkimen läpitte ulos.

-SS-

[Agriduunari]

Vähän aloin tuumailemaan. Vai harrastekäyttöön? Itselläni on vastaavaa kalustoa ihan päivittäisessä maataistelukäytössä. No jonkinmoista puuhastelua tämä joidenkin mielestä onkin.

[Cultor]

Tuo vaihteisto: Niitä on niin monenlaista kuin on valmistajiakin.

Lisävaihteita edelleen tarvittiin, siksi esimerkiksi 1965 esitelty Ford 1000-sarja lanseerasi nelivaihteisen peruslaatikon, eli 4 + 1R ja tämän perään kaksiasentoinen aluevaihtaja. Aluevaihtajassa ison puolen ykkönen oli samansuuruinen kuin pienen puolen nelonen. Tämä korjattiin melko pian ja "isoa puolta" nopeutettiin ja ykkösvaihteen nopeutta lisättiin suhteessa kakkosvaihteeseen. Ajaminen tällä vaihteistolla on itse asiassa todella joutuisaa, koska kummallakin alueella on pakki, ja 2. vaihteen ja pakin linja on suora, tavallaan suunnanvaihtaja sekin, eteen on eteen ja taakse on taakse.

Mahtoiko se ison puolen ykkönen koskaan olla samansuuruinen kuin pienen puolen nelonen. Serkkuni kertoman mukaan pienen puolen nelosella jaksoi paremmin kulkea kuin ison puolen ykkösellä, vaikka nopeustaulukossa sama lukema olikin. Eikä siinä 1000-sarjan laatikossa oikein käyttökelpoista peruutusvaihdetta ole, hidas on useimmiten mitääntekemättömän pieni ja nopea mitääntekemättömän suuri.

Jossakin vaiheessa tuli muotiin laittaa aluevaihteeseen pakkikin. Nämä vaihdelaatikot ovat usein nelivaihteisen peruslaatikon tyyppiä 8 + 4R (alue 2 + 1R) tai 12 + 4R (alue 3+1R) , eli pakki laitetaan erikseen aluevaihtajan vivusta, ja se on suunnilleen samansuuruinen kuin ns. pienen puolen sama vaihde. Kyseinen vaihdekaavio ei sovi ainakaan omaan käteen, koska kun mennään ison puolen 1. .. 2 vaihteilla, vastaava pakki on pieni , ja pitää vielä päävaihteesta tempasta isompaa päävaihteen pykälää päälle. Ja sama sitten taas eteenpäin kytkiessä.

Et sitten ole päässyt hyvin toimivaa vaihteensiirtoa ja vaihdevipuja kokeilemaan ;- )

[SamiT]

Aika uutta konettahan tässä etsitään harrastuskäyttöön myös omasta näkökulmasta katsottuna, omassa maahommassa ja koneurakoinnissa uusin traktori 1997 mallia ja kaivurit molemmat 1999. Eräs ison omakotitalon rakentaja osti tontille käyttöön uuden 170hv traktorin, uuden maakärryn ja uuden 5,5tn kaivurin jotka sitten myi talon valmistumisen jälkeen. Kukin taaplaa tyylillään.

[SS]

1965 esitelty Ford 1000-sarja lanseerasi nelivaihteisen peruslaatikon, eli 4 + 1R ja tämän perään kaksiasentoinen aluevaihtaja. Aluevaihtajassa ison puolen ykkönen oli samansuuruinen kuin pienen puolen nelonen.

Mahtoiko se ison puolen ykkönen koskaan olla samansuuruinen kuin pienen puolen nelonen.

Oli välillä 1.1.1965- 31.08.1965. Käytännössä 7-vaihteinen laatikko. Kokonaisvälityssuhde sama.

Muuten, joutusampaa ojanlevityskonetta tai heinähännälläkerääjää aikakaudellaan kuin viistonninen foorti tuskin löytyy. Isommalla koneella löytyy sitä puhtiakin.

Dual Power tekee isosta pakista oikein mukavan.

-SS-