-= Maatalous Foorum =-

voiko viellä syysvehnillle laittaa jotain kasvunsäädettä? ccc taitaa olla myöhäistä.. näytti kasvusto huonolta kun ajoin rikka-aineet,ja jäin kasvunsääde pois.

elias kirjoitti:voiko viellä syysvehnillle laittaa jotain kasvunsäädettä? ccc taitaa olla myöhäistä.. näytti kasvusto huonolta kun ajoin rikka-aineet,ja jäin kasvunsääde pois.

Moddus, Terpal ja Cerone vielä mahdollista apua, jos ei ole tähkälle asti tulossa.

Tänään saa ajaa viel CCC:tä mut huomenna ei enää.

"Käytön rajoitukset:
Syysviljat on ruiskutettava ennen kesäkuun alkua ja kevätviljat ennen heinäkuun alkua (yleensä 25.6. mennessä). Viljan olkia ei saa käyttää lypsykarjan rehuksi. Syöttö lihakarjalle on lopetettava viikkoa ennen teurastusta."

elias kirjoitti:voiko viellä syysvehnillle laittaa jotain kasvunsäädettä? ccc taitaa olla myöhäistä.. näytti kasvusto huonolta kun ajoin rikka-aineet,ja jäin kasvunsääde pois.

Onhan olemassa mm. Moddus, Terpal, Cerone . CCC:n kasvunedistämisvaikutus toimii lähinnä melko pieneen oraaseen, laonestotavoitteessa kannattaa olla Modduksen kanssa liikkeellä jo korrenkasvuvaiheessa, toinen ruiskutus säiden mukaan juuri ennen tähkälletuloa.

Kahden ruiskutuksen systeemi on alle 9 tonnin satoarviossa mielestäni riittävä, jos lajikkeena on lujakortinen, jos taas tavoitteena on brittiläinen 14 tonnin sato, on kolme kasvunsääderuiskutusta perusteltu. (+ tautiruiskutukset + sääskiruiskutukset + valmistusruiskutus)

Mutta eikö se maatalousneuvonnan sivulauseessa markkinoima toimintatapa tässäkin tapauksessa ole se ensisijainen:
- tarkastellaan lajikkeen laonherkkyyttä
- tarkastellaan viljavuusluvut ja satoon käytetyt ravinteet
- tutkitaan lannoitusruudun avulla, mikä on lehtivihreän perusteella arvioitavissa oleva lakoriski
- tutkitaan kasvustoa muutenkin, esimerkiksi punnitsemalla massaa, ja päätetään vasta sitten lakoruiskutuksen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä

Onko tämä liian vaikeata, verrattuna siihen, että lueskellaan Bernerin kasvinsuojeluopasta, haaveillaan 8 tonnin sadosta ja toteutetaan kemiallista kasvuohjelmaa kirjaimellisesti, peltoon katsomatta ?

-SS-

Mitä varhaisemmassa vaiheessa laontorjuntaan ryhdytään, sen paremmin onnistuu ja vioitusriskit ovat lähes olemattoman pienet. Kokemus on osoittanut että jos yhtään tuntuu siltä, että pitäis lakoa torjua niin heti vaan toimeksi.

Ei siihen tarvita muuta kuin yks kunnon ukkosmyrsky niin lujakortiset syysvehnät joita on jarruteltu CCC:llä ja Broadwaylla kaatuvat. Jos ei minkäänlaista laontorjuntaa käytetä niin riski pahoista lako-ongelmista on aivan liian suuri. Nytkin voi vielä näyttää ettei tuolle s-vehnälle tartte mitään ajaa mutta kesäkuun loppupuolella näyttää jo aivan erilaiselta

Köysti kirjoitti:Mitä varhaisemmassa vaiheessa laontorjuntaan ryhdytään, sen paremmin onnistuu ja vioitusriskit ovat lähes olemattoman pienet. Kokemus on osoittanut että jos yhtään tuntuu siltä, että pitäis lakoa torjua niin heti vaan toimeksi.

Ei siihen tarvita muuta kuin yks kunnon ukkosmyrsky niin lujakortiset syysvehnät joita on jarruteltu CCC:llä ja Broadwaylla kaatuvat. Jos ei minkäänlaista laontorjuntaa käytetä niin riski pahoista lako-ongelmista on aivan liian suuri. Nytkin voi vielä näyttää ettei tuolle s-vehnälle tartte mitään ajaa mutta kesäkuun loppupuolella näyttää jo aivan erilaiselta

Tuo pitää aivan tasan tarkkaan paikkansa eloperäisillä mailla.

Pitkään orgaanisen lannoituksen ulkopuolella olleilta savimailta ei lakoa löydy sallituilla typpitasoilla.

Eri asia on, jos saisi vanhaan malliin lannoittaa. Voisi Gunbo olla jo vähän vinossa.

Tärkeätä on käyttää ruiskua, joka työntää vaikuttavan aineen korteen. Tavallisella ruiskulla ei tule kuin satotappiota, jollei sitten käytä korrenkaatajaa.

-SS-