-= Maatalous Foorum =-

Kuluttaako oljen maatuminen typpeä maasta enemmän kuin siinä itsessään on typpeä?
TS. kuluttaako vai lisääkö olkien jättäminen maaperän typpivarastoa?

Onko eroa kyntöä, kevytmuokkausta tai aitoa suorakylvöä verrattaessa?

MottiM kirjoitti:Kuluttaako oljen maatuminen typpeä maasta enemmän kuin siinä itsessään on typpeä?
TS. kuluttaako vai lisääkö olkien jättäminen maaperän typpivarastoa?
Onko eroa kyntöä, kevytmuokkausta tai aitoa suorakylvöä verrattaessa?

Lyhyesti vastattuna arvaisin, että kuluttaa enemmän. Olki ei juuri typpeä sisällä. Ylipäätään ei ole pelkkä typpikysymys. Vaihtoehtoiskustannusten lisäksi maan rakenne, multavuus, kalium ym myös otettava huomioon.

Onhan työtavoilla eroa. Kukin ihan omanlaisensa työketju. Vai minkä suhteen tarkoitit, keskenäänkö vai kenties olkien suhteen ? Lähtisin purkamaan ajatusta miettimällä miten ja mihin syvyyteen olki kulkeutuu missäkin työmenetelmässä.

Eri työtapojen vertailulla tarkoitin, että hyötyykö oljen ravinteista jollain työtavalla toista enemmän.

Tuolta löytyy arvioita olkien typpi ja fosfori pitoisuuksista, liite 1 sivulla 14:
http://www.mmm.fi/attachments/mavi/vilj ... e_2008.pdf

Oljissa voi olla typpeä parikymmentäkiloa hehtaaria kohti. Mutta sehän sitoutuu aluksi maan hajottajamikrobistoon ja vapautuu kasvien käyttöön vasta näiden mikrobien kuollessa. Tai jos pellolla on eroosiota niin ravinteet päätyvät vesistöjen leville.

Kyllä nyt menee turhaksi hienosteluksi. Se kerääkö olkia vai ei ja yrittääkö niitä sekoittaa maahan on paljon enemmän kylvötekniikkaan ja tautitorjuntaan liittyvä asia kuin typpilannoitukseen. Kalilannoituksen kanssa olkien keräämisellä on kyllä jotain tekemistä, mutta sekin vain tasolla kerätäänkö vai ei.

Kirjaviisauden mukaan homma menee juuri niin kuin Carnivor evästi: kun olki hajoaa, se vie vapaata typpeä maasta, mutta typpi on myöhemmin viljelykasvien käytössä.

Sen johdosta yritän itse toimia sen mukaan, että oljen hajoaminen tapahtuisi isoilta osin syksyllä ja varhaiskeväällä. Heti puinnin jälkeen reipas silppuava ja pintaa sekoittava muokkaus, vähän myöhemmin hiukan syvempi muokkaus ja ehkä kerääjäkasvit. Hyvällä tuurilla hajotustoiminta sitoo typet pois huuhtoutumasta ja keväällä on kasveille käytössä melko nippu pöpövainaita popsittavaksi.