-= Maatalous Foorum =-

Menneinä vuosina ei ole tullut laitettua mitään lumihomeaineita, tänä vuonna kuitenkin Magnifik on sen verran tuuheaa, että pakko varmaan joku cocktail ruiskuttaa.

Mitä aineita foorumilaisilla on käytössä/hyväksi havaittu?

http://www.farmit.net/kasvinviljely/201 ... orjunnasta

Tuollaisen topsin proline coctailin olen varautunut ruiskuttamaan tässä loka-marraskuussa

comet pro 0.25 + sportak 0.25 l/ha. merkkaa comet keväälle.

onko mitään perusteluja käyttää juuri comet prota eikä virallisesti hyväksyttyjä tuotteita?

masto kirjoitti:onko mitään perusteluja käyttää juuri comet prota eikä virallisesti hyväksyttyjä tuotteita?

"Comet Pro'n käytöllä saattaa olla myös sadon määrää ja laatua parantava vaikutus, vaikka kasvustossa ei havaittaisi sienitauteja." (Evira)

Eli tässä tapauksessa ei liene mitään syytä muuttaa lohkokirjanpitoa, tavoitehan on ns. kasitonnari.

Mutta toisen kerran tuota sitten on ruiskutettava ennen tähkälletuloa, jolloin teho on suurimmillaan, tarkoitukseensa silloin tehokkain.

-SS-

norjassa sallittu, ei oo vaan haettu pikkusuomeemme lisenssiä. kuulemma siellä suosittu. eiks norjassa oo paljo lunta.

Mitä pidätte rajana, että lumihometta vastaan kannattaa ruiskuttaa. Siis millainen kasvuston tulee olla? Aineet eivät kuitenkaan ole ilmaisia.

ja101 kirjoitti:Mitä pidätte rajana, että lumihometta vastaan kannattaa ruiskuttaa. Siis millainen kasvuston tulee olla? Aineet eivät kuitenkaan ole ilmaisia.

Raisioagron viljelyoppaassa on kuva ©Raisioagro 2013:
Muihin kuin tehokkaaksi todettuihin aineisiin ei kannata rahojaan syksyllä tuhlata. Lisäksi homeopaattinen ajattelu, "vähemmän on enemmän", ei toimine tuolla kasvinsuojeluainepuolella kovin hyvin. Siis annosten puolittaminen saattaa lopultakin olla sekin rahanhaaskausta.

Sepäs syysvehnissä onkin mielenkiintoista, että vaikka mitä tahansa tekisit, voi käydä niin, ettei sieltä syksyllä ruiskutetusta tule paljon mitään.

Ruiskutusta puoltaa :
-aikainen ja äärimmäisen tiheä kylvö, elokuun lopulla
-arka lajike
-metsiköiden ympäröimä multamaa
-luminen ja tuulen katveessa oleva alue
-runsas orgaaninen lannoitus syksyllä, tavoite kasitonnarissa
-peittaamaton siemen, joka on otettu lumihomeen vaivaamasta lohkosta
-esikasvina vehnä tai muu syysvilja
-runsas olkiputu kevytmuokatussa kylvöalustassa.

Ruiskutuksen kannattavuutta saattaa heikentää:
-ravinnepuutokset valmiiksi jo viljelytavoitteissa
-aito- tai hiesusavi kynnettynä
-tuulinen aukea etelärinne
-viljelykierto
-sertifioitu, peitattu siemen
-myöhäinen kylvö, syyskuun lopulla

Itse en tuollaista kuvan mukaista kunttaa ole koskaan nähnyt syysvehnällä, muista syistä on hävinnyt, jääpoltteeseen tai keskitalven lämpöaallon jälkeen tulevaan -30 asteen paljaaseen maaliskuuhun.

-SS-

SS kirjoitti:Itse en tuollaista kuvan mukaista kunttaa ole koskaan nähnyt syysvehnällä

Mä olen nähnyt omalla pellolla, syysvehnää peräjälkeen niin ei auta enää kyntökään, saatika kylvökoneen laatikossa oleva jauhepeittain kun olosuhteet on otolliset.. kantapään kautta oppii

masto kirjoitti:

SS kirjoitti:Itse en tuollaista kuvan mukaista kunttaa ole koskaan nähnyt syysvehnällä

Mä olen nähnyt omalla pellolla, syysvehnää peräjälkeen niin ei auta enää kyntökään, saatika kylvökoneen laatikossa oleva jauhepeittain kun olosuhteet on otolliset.. kantapään kautta oppii

Kuin monta kertaa vehnällä ollut?,josku käynyt pellon laidalla missä oli 40vuotta ollut pelkästään vehnää.

masto kirjoitti:

SS kirjoitti:Itse en tuollaista kuvan mukaista kunttaa ole koskaan nähnyt syysvehnällä

Mä olen nähnyt omalla pellolla, syysvehnää peräjälkeen niin ei auta enää kyntökään, saatika kylvökoneen laatikossa oleva jauhepeittain kun olosuhteet on otolliset.. kantapään kautta oppii

Tänä keväänä oli ruisvehnä tuollaista, jokaikinen hehtaari pl. pari kolme aaria, jotka säästin vehnäpellon seassa. Esikasvina oli paljas maa toisella lohkolla, todellakin paljas kun oli lanattu maata vahvastikin paikoitellen, enemmän kuin kyntökerroksen verran. Kesän kesannossa ja tehokkaasti roundupattu edellisenä syksynä sekä kesällä ennen salaojitusta. Silti lumihome vei ihan kaiken, ei ollut vihreää lainkaan. Kaverilla oli paljon Arktikaa, syysvehnää sertisiemenenä mutta ilman talvituhoruiskutusta. Oli siinä ja siinä että pysyi hengissä, tyhjiä laikkuja pitkin peltoja mutta kannatti kuitnekin säästää.

Jotain erikoista viime talvessa oli, lumi tuli routaantuneeseen maahan ja suli kerrasta pois, paperilla optimitalvi mutta ilmeisesesti syksyn kosteissa säissä oli jotain, että kuivimmilla hietapakoillakin lumihome vei kaiken. Vedestä ei ollut vaivaa, oraat mukavan näköisiä ja voimakkaassa kasvussa, pakkaset tuli kuin veitsellä leikaten ts. suunnitellut ruiskutukset jäi tekemättä kosteilla pelloilla. Olisiko auttanut, tiedä sitä. Ens talvena ei tuu lumihomevaurioita

Bassoa oli purkillinen suoraan kaupan hyllyssä, sen nappasin mukaan. Kotona huomasin että eihän tuo koko alalle riitäkkään. Jotain toista siis lisäksi hommaan, katsotaan miten keskustelu etenee..

SS kirjoitti:

masto kirjoitti:onko mitään perusteluja käyttää juuri comet prota eikä virallisesti hyväksyttyjä tuotteita?

"Comet Pro'n käytöllä saattaa olla myös sadon määrää ja laatua parantava vaikutus, vaikka kasvustossa ei havaittaisi sienitauteja." (Evira)

-SS-

Mikäköhän tuon Comet Pron vaikutus mekanismi on, jollei kerta ole sienitauteja havaittu? Mistä lähteestä Eviran lausunto on peräisin?

MottiM kirjoitti:Bassoa oli purkillinen suoraan kaupan hyllyssä, sen nappasin mukaan. Kotona huomasin että eihän tuo koko alalle riitäkkään. Jotain toista siis lisäksi hommaan, katsotaan miten keskustelu etenee..

SS kirjoitti:

masto kirjoitti:onko mitään perusteluja käyttää juuri comet prota eikä virallisesti hyväksyttyjä tuotteita?

"Comet Pro'n käytöllä saattaa olla myös sadon määrää ja laatua parantava vaikutus, vaikka kasvustossa ei havaittaisi sienitauteja." (Evira)

-SS-

Mikäköhän tuon Comet Pron vaikutus mekanismi on, jollei kerta ole sienitauteja havaittu? Mistä lähteestä Eviran lausunto on peräisin?

No 1990-luvulla jo todettiin kasvitautien torjunta-aineen strobiluriinikomponentin lisäävän klorofylliä eli lehtivihreää, parantavan juuriston vedeottoa ja lisäävän kasvin vihreänä pysyvyyttä ennen puintia. Kestävyys kuivuuden aiheuttamalle stressille on mainittu myös.

Syysvehnän oraille syksyllä en kyllä moista vaikutusta alkaisi liioittelemaan. Nuo vaikutukset lienee mitattu tähkänkasvun ja satopotentiaalin toteutumisen vaiheessa, pensastumisvaiheesta lippulehdelle ja tähkälle.

Yksi lähde esm. seuraavassa:
https://www.seedquest.com/id/b/basf/vit ... gicide.pdf

-SS-

elias kirjoitti:Kuin monta kertaa vehnällä ollut?

Parikymmentä vuotta, jonka olen ollut kuvioissa mukana, ollut pääsääntöisesti syysvehnää. Muutama öljykasvivuosi välissä. Jännästi maakin on muuttunut hiesusavesta paljon hienojakoisemmaksi, paras pelto meillä.

Onko täpinöintiä käydä jo huomenna ruiskuttamassa Sportak, kun keskiviikolle lupaa jo reipasta neljää pakkasastetta?