Etsimme sopimusviljelijöitä kuituhampulle

[MikkoN]

HempRefine Oy etsii sopimusviljelijöitä kuituhampulle vuodelle 2014.

Kuituhamppu on erinomainen maanparannuskasvi (http://www.hemprefine.fi/projects/kuitu ... jelyn-edut), sen viljely kannattaa taloudellisesti ja se on vaivatonta:

- toimitamme maahantuomamme EU:n hyväksymien lajikkeiden siemenet suoraan maatilalle
- kuituhampun viljelyssä ei käytetä kasvinsuojeluaineita
- biomassaa ei tarvitse kuivata
- kuituhamppu korjataan vasta keväällä paalaamalla, mikä tasoittaa viljelijän työmäärää
- paalauksen voi tehdä itse tai se annetaan kilpailuttamamme urakoitsijan tehtäväksi
- ostamme paalatun kuiva-ainesadon (n. 5-10 tonnia/ha) 100-150 euron tonnihinnalla

Lisäksi teemme yhteistyötä biokaasulaitosten kanssa, mikä mahdollistaa ilmaiset lannoitteet mädätysjäännöksen muodossa, jonka soveltuvuuden olemme todentaneet yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun suorittamien lannoitekokeiden avulla menneenä kesänä (http://www.hemprefine.fi/uutiset/11-aja ... -karjalaan). Kuituhamppua voi viljellä myös luomuna.

Tällä hetkellä teemme viljelysopimuksia Länsi-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilla. Viljelyalat ovat 5 ja 100 hehtaarin välillä viljelijää kohti, mutta toimitamme siemeniä myös pienempiä määriä koeviljelyyn. Tavoitteenamme on noin 1000 hehtaarin ala vuoteen 2016 mennessä.

Yrityksemme jalostaa kuituhampusta laadukkaita eläinkuivikkeita ja luonnonkuituja, jotka menevät pääosin vientiin eristeiden ja biokomposiittien raaka-aineeksi. Kehitämme uutta aiempaa kevyempää ja energiatehokkaampaa liikuteltavaa kuidutusteknologiaa, mikä mahdollistaa hajautetun tuotannon ja minimoi biomassan kuljettamisesta aiheutuvat kustannukset.

Lisätietoa viljelystä ja viljelysopimuksista löytyy nettisivuiltamme: http://www.hemprefine.fi

[Wilpo]

Miten moni urakoitsija tulee paalamaan hamppua tietämättä millaista se on paalata?

Täällä urakoitsija ei suostunut tulemaan paalaamaan, koska toinen urakoitsija oli kaksi uudempaa kanttipaalainta rikkonut jo hampun kanssa. Suositteli vaan, että tarvisi olla vanhapalain mitkä ovat yksinkertaisempia.

Mitkä ovat kokemukset muilla?

[MikkoN]

Hampun paalaamisessa on tärkeintä se, että karhosta tehdään mahdollisimman pieni. Lisäksi hampun kylvötiheys vaikuttaa kuidun määrään suhteessa puumaiseen päistäreeseen; harvempi kasvusto tuottaa vähemmän kuitua, jolloin biomassa on helpompi paalata.

Vanhat yksinkertaisemmat paalaimet voivat tosiaan olla parempia. Uudemmissa paalaimissa piikkien liikerata on hieman ongelmallinen, mutta kokeilujen perustella uusilla suurkanttipaalaimilla ei ole ollut ongelmia, etenkin jos noukkijan uloimmat piikit on poistettu. Paalaimiin on saatavilla myös nimen omaan hampun korjuuseen tarkoitettuja osasarjoja.

Kuka tahansa urakoitsija ei varmasti ole valmis hamppua paalaamaan, koska kaikki uudet asiat edellyttävät oppimista ja pientä kokeilua. Viljelykeskittymiin on kuitenkin tulossa sen verran paljon pinta-alaa, että opettelu maksaa itsensä kyllä takaisin. Lisäksi korjuu tapahtuu aikaisin keväällä, jolloin muuta urakointia ei oikein ole tarjolla.

[Carnivor]

Milenkiintoinen juttu. Mutta mihin sitä satoa sitten toimitetaan ja mitkä ovat hinnoittelu perusteet jos sadosta maksetaan 100-150 €/tn? Jos kylvää keväällä 2014, niin onko keväällä 2015 korjattavaa satoa varten olemassa tätä liikuteltavaa prosessointilaitteistoa? Täältä lounaisrannikolta taitaa tulla liikaa matkaa Karjalaan. Viljelyn kannattavuuslaskelma olisi myös hyvä nähdä.

WWW-sivujen viljelylytekniikka osiossa on myös jotain kummallisuuksia. Esimerkiksi "Syyskyntö varmistaa kevätkosteuden säilymistä." Siis kevätkyntöön verrattuna vai? Kyllähän sänki säilyttää kosteuden kaikista tehokkaimmin.

"Ensimmäiset oraat ilmestyivät n. viikon kuluttua kylvöstä." Kaksisirkkaisten kasvien yhteydessä käytetään yleensä termiä taimi oraiden sijasta.

Viljelytekniikka-sivulla lukee että ei suositella tiivistyneelle maalle mutta viljelyn edut -sivulla lukee: "Kuituhampun juuristo tunkeutuu syvälle ja kuohkeuttaa tehokkaasti maata", mistä saa sen käsityksen että juuri pystyisi tunkeutumaan tiivistyneeseen maahan.

Viljelyn edut sivulla todetaan myös: "Lyhyen päivän kasvina kuituhamppu pystyy hyödyntämään Suomen pitkät ja valoisat kesäpäivät /-yöt." Voi olla että hamppu pystyy hyödyntämään pitkät päivät mutta se ei johdu siitä että kasvi olisi lyhyen päivän kasvi vaan siitä huolimatta. Esimerkiksi maissi on lyhyen päivän kasvi ja sehän lähtee Suomessa kunnolla kasvuun vasta elokuussa, koska alkukesän päivät ovat sille liian pitkiä (tai oikeammin yöt liian lyhyitä).

[MikkoN]

Kiitos nettisivujen teksteihin liittyvistä huomioista, otamme mainitsemasi kohdat arvioitavaksi uudelleen.

Hamppu- ja pellavakuidun maailmanmarkkinahinta vaihtelee, mistä johtuu myös meidän viljelijälle maksaman hinnan vaihtelu. Viljelysopimuksissa määritellään kuitenkin ehdottomaksi alarajaksi 100 euroa tonnilta, jonka sitoudumme joka tapauksessa maksamaan.

Lounaisrannikolta ei tarvitse lähteä kuljettamaan biomassaa Karjalaan, vaan laitteiston liikuteltavuuden idea on juuri siinä, että jalostamme kuitua useammassa paikassa vuoden sisällä. Sopimusviljelijöiden etäisyys jalostuspaikasta ei koskaan ylitä 100 kilometria ja suurin osa viljelmistä sijaitsee jalostuspaikasta alle 50 kilometrin etäisyydellä. Tänä vuonna kuituhamppupeltoja oli Länsi-Suomessa mm. Mynämäellä, Pöytyällä ja Uudessakaupungissa.

Kuituhamppu kuohkeuttaa maata, mutta erittäin tiivistyneeseen maahan sen pääjuuri ei kuitenkaan pysty tunkeutumaan, vaan juuristo lähtee leviämään sivuille.

[nuffieldmaster]

Olen kiinnostunut.

Paalainkalustoa minulla ei ole.

Pitää ottaa yhteyttä.

Tuo 100 €/ka -tonni riittääkö tosin edes paalauskustannuksiin?

[MikkoN]

Paalaukseen perustuva hampun korjuuketju koostuu jyrästä, karhottimesta ja paalaimesta: keväällä korjattavan hampun niittoa hankaloittaa kietoutuvat kuidut. Niittoa toimintavarmempi tapa hamppukasvuston kaatamiseen onkin jyräys, jolloin kasvusto irtoaa maasta tai katkeaa juurenniskasta. Myös jyräys voidaan jättää väliin ja korjata hamppu karholle pelkällä karhottimella.

Jyräyksen kustannus on 25-30 €/ha eli 3,5-4,3 euroa/tn (oletuksena 7 tonnin ka-sato). Jyräyksen jälkeen korsimassa haravoidaan karhottimella suurkanttipaalaimelle sopivaksi. Karhon suurin koko on sellainen, että se mahtuu kanttipaalaimen vetotraktorin alitse. Sopiva karhotin on yksikehäinen (esim. JF-Stoll R420 DS), jonka työleveys on noin 4 metriä. Hampun korjuukoneketjussa tällainen karhotin ehtii hoitamaan karhotuksen yhdelle/kahdelle paalaimelle. Karhotuksen kustannus 25-30 €/ha. Seitsemän tonnin hehtaarisadolla karhotuskustannus olisi siis 3,5 – 4,3 €/tonni.

Suurkanttipaalauksen urakointikustannus vaihtelee urakoitsijasta riippuen. Oljen paalauksessa hinta on noin 10 €/paali (70x120x240, paino 250 kg/paali, tiheys 125 kg/m3). Ruokohelven kevätkorjuussa paalausteho (ts. paalauskustannus) on noin 5 tonnin hehtaarisadolla 2 ha/h eli 10 tn/h. On kuitenkin otettava huomioon, että korjuuteho on suuresti riippuvainen peltokuvioiden koosta ja muodosta. Alla on käytetty oljen paalauskustannusta eli paalauskustannukset ovat 40 euroa/tn.

Keskiarvoilla laskien muodostuu korjuukustannuksia seuraavasti:

Kaato 4€ / tonni
Karhotus 4€ / tonni
Paalaus 40 € / tonni

Suurkanttipaalaimeen perustuvan korjuuketjun kustannuksiksi muodostuisi edelliseen perustuen 48 €/tonni. Näiden kustannusten lisäksi voi tulla kuluja välivarastoinnista, mikäli paaleja ei kuljeteta välittömästi yrityksemme varastoon.

Puutavararekan ajoaika on noin tunti edestakaisin keskimääräiseltä etäisyydeltä (tässä 35km). Kuormaukseen kuluu noin puoli tuntia. Kuormaukseen voidaan käyttää puutavararekan tai erikseen hankittua järeää kourakuormainta. Puutavara-auton tuntikustannus on noin 80 €. Kuorman ajo maksaa 120 € kuorma, kun kuorma puretaan vastaanottajan toimesta. Kuljetuskustannukseksi muodostuu siten 6,85 - 8,50 €/tn.

Näillä oletuksilla kuituhampun korjuu- ja kuljetuskustannuksiksi muodostuu n. 54-56,5€ per tonni.

Panostamme tulevan vuoden aikana kuituhampun korjuutekniikkaan ja hävikin pienentämiseen (paalatessa hävikki voi olla kymmeniä prosentteja, koska tavara on erittäin rapsakkaa). Ruotsissa on käytetty mm. yksivaiheista sadonkorjuuta (ks. youtube-video: http://www.youtube.com/watch?v=Gniv29LR7y8), jonka avulla kuiva-ainesato on saatu nousemaan yli 10 tonniin hehtaarilta ja korjuukustannukset aiempaa matalammiksi, koska pellolle pitää mennä vain kerran. Pyrimme madaltamaan korjuukustannuksia joka vuosi.

[Maajussi66]

Onko Uudenkaupungin seudulla urakoitsijaa, jolla olisi jo tuo hampun korjuu "hanskassa", vai ovatko nykyiset viljelijät korjanneet sadon itse.

Olisin kiinnostunut, mutta itselläni ei ole korjuukalustoa

[SamiT]

Mitenkäs tämä kuituhamppu vertautuu viljan viljelyyn tukijärjestelmän suhteen? Uusia kasveja etsinnässä omallakin tilalla.

[MikkoN]

Meillä on Uudenkaupungin alueella tiedossa urakoitsija, joka on valmis paalaamaan kuituhamppua. Ensi keväänä kylvettävät hamput korjataan vasta keväällä 2015, joten aikaa urakoinnin järjestämiseen muillakin paikkakunnilla on ihan riittävästi.

EU:n lajikelistalla olevien sertifioitujen kuituhamppulajikkeiden viljelystä maksetaan kaikki normaalit viljelijätuet.

[masto]

Minkä hintaista on kylvösiemen ?

[Kasme]

Oletteko tutustuneet Etelä-Pohjanmaalla ja erityisesti Kauhavalla olevaan kuituhampun viljelyyn ja siinä olleeseen hankkeeseen? Suurista jalostussuunnitelmavisioista huolimatta kuitua ei ole saatu jatkojalostettua toivotusti ja myytyä eteenpäin. Sen vuoksi useamman vuoden paalit pilaantuu kasoissa ja viljelyalat vuosi vuodelta pienenee. Oletteko te onnistuneet taloudellisesti ratkaisemaan kuidun erottamisprosessin?

[MikkoN]

Kylvösiemen maksaa lajikkeesta riippuen 3,5-6 euroa per kilo. Hehtaarille siementä kylvetään 20-30 kiloa, joten kustannuksia syntyy 70-180 euroa / ha.

Olemme tietoisia Kauhavan viljely- ja kuidutustoiminnasta ja olemme myös tavanneet paikallisia viljelijöitä, joilta olemme oppineet paljon korjuusta ja tuotannon ongelmakohdista.

Kaikkeen uuteen yrittämiseen liittyy omat riskinsä, joita olemme arvioineet ja kehittäneet uusia ratkaisuja, joilla uskomme toiminnan olevan liiketaloudellisesti kannattavaa. Kuidutusteknologiasta en voi kertoa tässä vaiheessa kovinkaan tarkasti, mutta käytettävien komponenttien toimivuus hampulla on todennettu. Yritystoiminnan tukena on myös laaja yhteistyöverkosto, jossa on koti- ja ulkomaisia kuidutusteknologian ammattilaisia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja muita biotalous-alan yrityksiä. Olemme varautuneet siihen, ettei yritystoiminta tuota voittoa ensimmäisinä vuosina, joiden aikana keskitymme tuote- ja palvelukehitykseen sekä korjuuketjujen ja -tapojen optimointiin.

Epäonnistumisen riski on aina yrityksillä olemassa, mutta riskin kannamme me, eikä viljelijä, koska sitoudumme ostamaan laatukriteerit täyttävän sadon joka tapauksessa. Kasvatamme viljelypinta-alaa varovaisesti markkinoiden koon ja kysynnän mukaan, jotta vältymme tilanteelta, jossa paalit pilaantuvat kasoissa.

[Rubinjo]

Epäonnistumisen riski on aina yrityksillä olemassa, mutta riskin kannamme me, eikä viljelijä, koska sitoudumme ostamaan laatukriteerit täyttävän sadon joka tapauksessa.

Hyvä. Kunhan pidätte vielä kriteerit viljelijän kanssa sovituissa raameissa. Ettei tapahdu kuten mallasohrapuolella, jossa laatukriteerit muuttuvat tai lisääntyvät vuosittain, tilanteen mukaan.

[Kasme]

Olemme tietoisia Kauhavan viljely- ja kuidutustoiminnasta ja olemme myös tavanneet paikallisia viljelijöitä, joilta olemme oppineet paljon korjuusta ja tuotannon ongelmakohdista.

Kaikkeen uuteen yrittämiseen liittyy omat riskinsä, joita olemme arvioineet ja kehittäneet uusia ratkaisuja, joilla uskomme toiminnan olevan liiketaloudellisesti kannattavaa. Kuidutusteknologiasta en voi kertoa tässä vaiheessa kovinkaan tarkasti, mutta käytettävien komponenttien toimivuus hampulla on todennettu. Yritystoiminnan tukena on myös laaja yhteistyöverkosto, jossa on koti- ja ulkomaisia kuidutusteknologian ammattilaisia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja muita biotalous-alan yrityksiä. Olemme varautuneet siihen, ettei yritystoiminta tuota voittoa ensimmäisinä vuosina, joiden aikana keskitymme tuote- ja palvelukehitykseen sekä korjuuketjujen ja -tapojen optimointiin.

Epäonnistumisen riski on aina yrityksillä olemassa, mutta riskin kannamme me, eikä viljelijä, koska sitoudumme ostamaan laatukriteerit täyttävän sadon joka tapauksessa. Kasvatamme viljelypinta-alaa varovaisesti markkinoiden koon ja kysynnän mukaan, jotta vältymme tilanteelta, jossa paalit pilaantuvat kasoissa.

Toivon yrityksenne onnistuvan, sillä erilaisia viljelykasveja maatalous tarvitsee. Haasteena vaan on kilpailu viljakasvien kanssa: kun viljan hinnat ja kysyntä on korkealla, niin sopimusviljelijöiden houkuttelu on vaikeampaa. Nyt taitaa olla kuitenkin kohtuullisen hyvä sauma aloittaa toimintanne.

Kauhavalla liian kauan takuttiin sen kuidutusprosessin kanssa ( en ole varma, että onko vieläkään täysin saatu kuntoon). Valmis linjasto olisi maksanut liian paljon, joten valituksi tieksi tuli yrityksen ja erehdyksen kautta rakentaa itse. Näin jälkikäteen ajateltuna taisi olla väärä tie. Toisaalta oltiin liian optimistisia tuotannon kasvun suhteen, ilman että prosessia oli saatu vielä edes testattua. Eli rohkeasti hankittiin paljon sopimusviljelijöitä ja tuotantoalaa jo heti alussa. Nyt tuotantoala ja sopimusviljelijöiden määrä on enää aivan minimissä.