N-Sensor

[Juovakirppa]

Tämän päivän maastullissa oli juttua n-sensorista. En ymmärrä, miksi reheville paikoille pitää laittaa lisää apulantaa ja taas heikommalle vähemmän? Jos nyt ajattelen näitä omia palasia, missä on savitöyräitä ja sitten taas notkossa enemmän kukkamultaa, niin nuo kukkamultapaikat menee varmasti lakoon, jos niihin laittaa lisää voimaa. Itse haluaisin lisätä vauhtia noihin savipaikkoihin. Siis sellaisen käänteisen n-sensorin. Olenko ihan pihalla, taas...?

[Joozeppi]

vähän samoilla linjoilla. itekin tulee ajettua kanankakkaa reilusti juur kapisiin paikkoihin parantamaan maanlaatua. vaikka tarkan päälle koitankin touhuta niin en näe tolle käyttöä. lisää ennestään valmistumisen eriaikaisuutta lohkojen sisällä.

[turkki]

Koko täsmäviljely/paikkakohtainen viljely on tyypillinen esimerkki siitä ilmiöstä että "tieto lisää tuskaa".

Jos tiedetään että joku paikka kasvaa huonosti, niin mitäs sillä tiedolla sitten tehdään? Pitäisikö selvittää huonon kasvun syy? Pitäisikö laittaa lisää eväitä että rupeaisi kasvamaan, vai pitäisikö panostusta vähentää kun ne menevät hukkaan paikassa jossa satopotentiaalia ei ole?

Ja jos joku paikka kasvaa rehevästi, niin pitääkö vähentää panoksia kun niitä on jo riittävästi, vai pitääkö satsata lisää jottei hyvään vauhtiin saatu kasvusto hyydy ennen maaliviivaa vaan saadaan potentiaalista kaikki irti?

Noita asioita kun pohtii jokaisen peltoon sisältyvän satokartan värialueen kohdalla niin siinä lieneekin pään raapimista muutamaksi illaksi...

En ole vielä lähtenyt tähän kelkkaan. Toisaalta neuvontajärjestö joskus käytti slogania "mitä mittaat, sitä voit parantaa". Totta tuokin. Innokkaasti perehtyvälle on vielä paljon mahdollisuuksia parantaa viljelyn tehokkuutta.

[Jari]

Asiaa, juuri noin minäkin sen ajattelen. Kuivalle hietikolle hyvänä kesänä lisää voimaa, multamaalle ei yhtään. Korrensääteen ajoon tuo sensori olisi poikaa, hyviin kohtiin enemmän kuin huonoihin;)
Omat peltonsa kun tuntee, ei ko.sensorilla ole merkitystä.

Satokarttoja tehnyt puimurilla pari vuotta, eikä noissa kartoissa mitään yllätyksiä. Tiedän syyn miksi jostakin ei tule kiloja kuten toisaalta, ja noita kohteita parantaisin samoilla keinoin ilman noita karttojakin. Tuo turkin lause: "mitä mittaat, sitä voit parantaa", sparraa taas kovasti.

Mittaamisen ehdottomasti paras puoli kasvinsuojelun ja lannoituksen testit, näkee puimurissa jo mitä todellakin vaikutusta jollakin viljelytoimella. Mittaamalla perinteisellä tyylillä homma menee liian vaikeaksi hektiseen sadonkorjuuaikaan.

Kalliiden välineiden arvo tulee muiden tuotantopanostusten käytön tarkentuessa, ei niinkään paikkakohtaisten satojen ihmettelyssä ja maksimoinnissa, ellei sitten ole kyseessä jokin mysteeri johon ei ole selitystä. Olen laittanut kasvunäytteitä eräältäkin lohkolta kun kasvusto kellastuu laikuittain ennekuin jyvä on kunnolla täyttynyt, syy jäi tälläkin tavoin mysteeriksi.

Rupulohkojen tasainen parantaminen tärkeäintä keskisatojen nostossa, siinä ei hifistelyt auta vaan raha ja aika

[muokkari1981]

Itse olen miettinyt, miksi hyviä kohtia tulee parantaa ja huonoja tavallaan huonontaa. Tiettyyn pisteeseen saakka sillä kai saadaan sadon lisää yms. Keskimääräinen satotason nosto mielestäni tuo tilalla eniten kiloja laariin ns. Mitä tasalaatuisemmat lohkot sen parempi kokonaistulos. Puidaanko ns täsmäkäsitellyt lohkot vaiheittain? Eli hyvät toiseen laariin ja huonot toiseen.

[SS]

Kai tuo juontaa juurensa typpilannoitusrajoihin ja huippusatoisiin lajikkeisiin, jotka eivät anna parastaan, jos lannoitus on niille ominaisesta niukempaan suuntaan poikkeava. Eli nitraattidirektiivin hengen vastaisesti ajatellaan varmaankin, että tilakohtainen nitraattitaso voisi olla keskimäärin sallittu, mutta typpeä syötettäisiin järjettömän runsaasti sinne, missä typpikilolla saadaan maksimi kilomäärä materiaalia ulos.

Puintiajan erot ja laatuvaihtelut todellakin saattavat syödä tälläisen "läiskälannoituksen" hyödyt.

-SS-

[Rubinjo]

Ideana on TASATA kasvuston "laatua" ja määrää. Laite mittaa lehtivihreän määrää SEKÄ kasvuston vihermassaa. Eli hyvään (esim. multavaan) kasvuston kohtaan jossa typpeä on jo vihermassan suhtee tarpeeksi, laite ei toki tarjoa lisää typppeä. Se ei myöskään lannoita huonoja (vähäisen vihermassan) kohtia turhaan, kuten "tasaisella" lisätypen levityksellä tapahtuisi. Jos taas kasvustossa on kohta joka "huutaa" typpeä eli massaa on kertynyt kevään/kesän mittaan enemmän kuin peruslannoitus edellyttää, siihen myös sitä tarjotaan. Lakoontuminen vähenee, kun peruslannoitus keväällä on maltillisempi ja kasvukaudella lisätyppi saadaan täsmättyä kasvuston sen hetkisen tarpeen mukaan oikeaksi. Kasvusto myös valmistuu tasaisemmin. Homma käy todella hienosti ja ennen kaikkea yhdellä lannoitepussillisella päästään huomattavasti pidemmälle kun vakiomäärällä/ha. Suosittelen tutustumaan livenä raktorin kopissa, niin homma havainnollistuu. Syysvehnällä lannoitesäästö korostuu koska hyvälläkin lohkolla voi olla paikoin kokonaan tyhjiä tai hyvin heikkoja kohtia talvituhojen seurauksena. Tämän tyypin laitteet saadaan säätämään myös ruiskua, joten Jarin mainitsema kasvunsääteen täsmäys on myös mahdollista.

[Rubinjo]

Tässä ketjussa on sekoitettu jossain määrin lohkon perusominaisuuksista johtuva kasvuston vaihtelu ja kasvukauden aiheuttama vaihtelu. Täsmätyllä lannoituksella pystyään tasaamaan lähinnä jälkimmäistä. Jos ei käytä tai sisäistä JAETUN LANNOITUKSEN ideaa, ei latteella ole omalla pellolla käyttöä. Kaikille lohkoille ja/tai joka vuosi ei (valitettavasti) tietenkään lisätyppeä ajeta...

[SS]

Siis kova selittäminen tuntuu olevan tästä aiheesta, mutta tässäkin on kiteytetty Yaran artikkelista olennainen (Urakointiuutiset 19.6.2012):

"Maatalouden ympäristöohjelma asettaa rajat, joiden puitteissa typpilannoitus tulee hoitaa. Tiukkojen rajoitusten vallitessa on entistäkin tärkeämpää, että kasvupotentiaalia omaa­vat lohkon kohdat saavat riittävästi typpeä ja toisaalta kohdat, joissa typpeä on jo riittävästi saatavilla, välttyvät ylilannoitukselta."

Nykyisillä lajikkeilla ja ympäristötuen lannoitusrajoilla ei helposti tule vastaan tilannetta, jossa "ylilannoitus" voitaisiin todeta pitävästi. Monen erittäin satoisan lajikkeen luontainen satopotentiaali on Suomessakin 8 - 10 tonnia. Mitä se vaatiin typpilannoituksena ? Sataviisikymmentä kiloa N ja kymmenen tonnia satoa my ass. Jaetun lannoituksen koesarjoja on ollut kahdenkymmen vuoden ajan käytössä, ja valkuaislisän suuruudesta riippuu, kannattaako jaettu lannoitus ollenkaan, koska sato on yleensä ollut suurin maksimilla luvallisella kertalannoituksella.

Leipävehnän valkuaislisässä ei ole mitään muutosta näköpiirissä, pikemminkin päin vastoin. Mallasohralla jaettu lannoitus saattaa johtaa ylivalkuaiseen ja näin ollen merkittävään tuottotappioon.

Todellinen agenda tässä lobbauksessa on se, että tuollainen pönttö katolla antaisi 50 kg lisää luvallista typpilannoitustasoa. Uskokaa tai älkää.

Niin, mielensäpahoittajien varalta liitän linkin, joka viittaa viime vuoden tutkimukseen, jossa N-Sensor-tekniikkaa ehkä perustellustikin käytettiin lähtien vasta N-tasolta 200, kevätvehnällä. Tuloksista päätellen vähemmällä typellä toimiminen muutenkin aiheuttaa aliravitsemustilanteen nykyaikaisilla lajikkeilla.

https://www.agrimarket.fi/Liitetiedosto ... i_2013.pdf

Tuo Epos on todellakin melkoisen vähälakoinen merkittävästi typpidirektiiviäkin korkeammilla lannoitusmäärillä.

-SS-

[JarJar]

Mulla jaettu lannoitus erityisesti vehnällä antaa suurimman hyödyn siinä että pääsen kylväessä yhdellä säiliöllisellä pitemmälle kun ei tarvise kaikkea apulantaa olla silloin mukana. Antaa myöskin mahdollisuuden tankata puuttuvia ravinteita sopivammilla lannotteilla (mm.rikki). Tuommoisella perus muutaman suursäkin vetävällä viskallakin ajaa kohtalaisen paljon hehtaareita täydennyslannoitusta päivässä joten suuri kustannus/lisävaivakaan se ei ole. Itse siottaisin ennemmin puimurin satokartoitukseen jolloin näkisi paikat kartasta joille tarvisi tehdä jotain.

[Agronautti]

Juu.. samat on ajatukset...

Mullahan toi kalustokin sopii hyvin jaetulle lannoitukselle ; pneuma edessä ja ruisku takana. NS-lannoitetta tulee etupäässä kasvustoon levitettyä. Ajaessa kattelen miltä kasvustot näyttää ja tarpeen mukaan säädän lannoitemäärää..

[Rubinjo]

Kuten arvasinkin jotkut eivät halua ymmärtää jaetun typpilannoituksen ideaa ja liikkuvat taas jossain fantasiamaailmoissaan... Noi jättityppimäärät ei ole millään tavoin taloudellisen optimin rajoissa ja kokeet tehdään täydellisillä kukkamultamailla... Elävä elämä on hiukan jotain muuta. Jaettu lannoitus sopii hyvin mun kaltasille tumpeloille, jotka ei saa syystä tai toisesta kasvustoja onnistumaan täydellisesti, vuodesta toiseen, 150 kg peruslannoituksella. Jos noin olisi ei N-sensorille ois mitään käyttöä. 90 + 25 kg/ha meni nyt tällä kasvukaudella kevätvehnälle N:ää ja toi 25 ois jätetty ajamatta, jos orastuminen ois ollu heikkoa ja kuivuus jatkunut. Valkuaisen tuottaminen ei nyt ole kannattanut enää vuosiin, senhän "jokainen" tietää. Mulle ainakin iso motivaattori on saada typpitase tilallani paremmaksi ja hukkaan lannoittamisen vähenemisen myötä taloudellista hyötyä. Omat vähät kokemukset N-sensorista on positiivisia eikä se kai ole keltään muulta pois?? Pakkohan ei mitään uutta ole kenenkään kokeilla... Ja kuten tossa mainittiinkin oikean lannotteen täsmääminen on myös tärkeee pointti. Ja voin luvata Agronautille ja Jar Jar:lle että olette "myytyjä" kun yhden kerran istutte N-sensorin tai vastaavan muun laitteiston "kopissa".

[SS]

OK on ymmärrettävää, että urakoitsijan näkemys todellakin on eri, siis jos rahallisia hyötyjä ajattelee , niin esim. Pellervossa oli mainittu sadonlisä 188 euron tonnihinnalla keskimäärin 29 € ja lannoitekulujen säästö 9€. Puintiaika viivästyi 2 viikkoa, se saattoi syödä edun kokonaan.

Totean vain, että tuo mainitsemani raportti Seinäjoelta osoittaa, että N150 kg peruslannoituksen lisäksi perusumpimähkään heitetty 350 kg NS tai typpiliuoksen ja NS yhdistelmä toisi vahvakortisella Trappella ja Epoksella 2011..2013 lisätuloa 120 - 150 €/ha . Mukaan mahtuu kuiva ja märkä vuosi.

Kertoo siis aika paljon siitä, mihin käyttöön sitä N-Sensoria lannoiterajoitusten vankina tarjotttaisiin, vaaleanvihreän ja vihertävänkeltaisen laihon erottelua, niukkuuden jakamista, ja siitä vielä maksaa pitäisi ?

On varmaan tulossa ympäristötuen toimenpiteeksi tarkennetussa lannoituksessa, sen verran kovaa lobbaus on.

-SS-

[viljanviljelijä]

Se, että monella on vielä paljon tekemistä ihan perusjuttujenkin kanssa (myönnetään:itsellänikin muutamalla lohkolla), ei voi eikä saa olla este uuden tekniikan käyttöönotolle. "Ympäristöihmistenkin" kanssa on kiva jutella ja kertoa miten tarkkaan ravinteita pyritään kotiuttamaan. Jos päästään edes samaan taloudelliseen tulokseen saamalla positiivisia ympäristövaikutuksia/imagohyötyä, tekniikka kannattaa ottaa käyttöön.

[Cultio]

Todellinen agenda tässä lobbauksessa on se, että tuollainen pönttö katolla antaisi 50 kg lisää luvallista typpilannoitustasoa. Uskokaa tai älkää.

En ota muuten kantaa mutta tuossa on ajatuksen siemen. Yara on pörssiyritys ja sen tavoite on tehdä mahdollisimman suurta voittoa. Sitä se voi tehdä mm vaikuttamalla apulannan määrän myyntiin tai siihen liittyvien mentelmien myymisellä. Hehtaarit eivät suuremmin muutu heidän toiminta-alueellaan, joten nykyisille pitää voida myydä enemmän kiloja. Jos N-sensori sallii suuremman typpimäärän, saa Yara myytyä sekä tonneja, tekniikkaa ja menetelmää. Ympäristösyistä sitä ei ole kehitetty, vaan oman markkinaosuuden suojelemiseksi.

Tämä on erikoisen tärkeää strategisesti, kun kilpailevat lannoite-tehosteet tekevät tuloaan, kuten esim SyreN, bakteerikannat tai juurten symbioissa elävät sienet jne mitä nyt ikinäkään tiedemiehet saavat onnistumaan.