Hukkakaura
Valvoja: Farmari-ryhmä
-
Reissumies
- Luokka: yli 200 hv
- Viestit: 260
- Liittynyt: 23 Kesä 2006, 11:14
- Paikkakunta: Hattula
Hukkakaura
No niin... Kuluvan vuoden tilanne todettu ja keräyskierros tehty. Oon kuunnellu korvat punaisena juttuja, jossa viljelijät, joiden pellolla hukkakauraa on, tars viedä navetan taakse ja antaa vähintääkin kettinkiä.
Loiventaa vähän ajattelua, kun itte yrittää touhuta hukkauran ja lyhyiden vuokrasopimusten kanssa, joita mullakin on 70%:lla pinta-alasta.
Nyt on kolmas viljelyvuosi menossa ja kaivataan hyviä ajatuksia kuinka tästä jatketaan. Saastumaa 80%:lla pinta-alasta ja joitain pahimpia pesäkkeitä lukuunottamatta (jotka ruiskutettu jo pari vuotta) hukkakauraa on 50-100 kpl/hehtaarilla. Kerätty on niin perk**** joka vuosi, mutta vähenemään ei saa. Aina jää kerätessä (ilmeisesti) ja lakoviljaakin on onnistuttu saamaan aikaiseksi. Kuvittelin keräämällä saavani hukkakauran vähenemään, mutta ei tunnu onnistuvan. Kaiken lisäksi ihan perk**** talkoo, vaikka rypsin oon ruiskuttanu aina ja ohrastakin pahimmat paikat. Esim. nyt keräyksessä 70 hehtaaria ohraa ja tuloksena on 7 jätesäkillistä. Ja kyrsiintyny isäntä! Naapurit kehuu, ettei siellä mitään näy. No ei näy, kun jaksaa kerätä... Mutta nyt tuntus siihenkin tulevan stoppi. Ei homma maistu enää. Kustannus se on tällekin työlle laskettava.
Aattelin siirtyä kemialliseen torjuntaan lähes koko alalle. Oisko kolme vuotta riittävä, jotta pääsis keräämisestä valvonnan tasolle? Tällä tarkoitan tarkastelua, jonka yhteydessä poistetaan mahdollisesti löytyvät YKSILÖT. Kannattaako edes elätellä toiveita selvitä yhdellä ruuttauksella (Experss+Grasp) edes ekana vuonna? Pellot ovat rikoista melko puhtaat Ariane S:n jäljiltä.
Muita ideoita tilanteen haltuun ottamiseksi? Ja tavanomaiset käytä puhdasta siementä / älä viljele kauraa tai ruista/ ruiskuta aina kaikki ei välttämättä oo just sellaista ajatuksenvaihtoa mitä tässä haetaan.
Maltilla sitten vaustauksia... Kaikilla ei oo 150 hehtaaria yhdessä peruslohkossa, kalkittuna ja ojitettuna, hikevää hiekkamaata, pirtin vieressä, hukkakauravapaata, puoli-ilman saatua maata.
Loiventaa vähän ajattelua, kun itte yrittää touhuta hukkauran ja lyhyiden vuokrasopimusten kanssa, joita mullakin on 70%:lla pinta-alasta.
Nyt on kolmas viljelyvuosi menossa ja kaivataan hyviä ajatuksia kuinka tästä jatketaan. Saastumaa 80%:lla pinta-alasta ja joitain pahimpia pesäkkeitä lukuunottamatta (jotka ruiskutettu jo pari vuotta) hukkakauraa on 50-100 kpl/hehtaarilla. Kerätty on niin perk**** joka vuosi, mutta vähenemään ei saa. Aina jää kerätessä (ilmeisesti) ja lakoviljaakin on onnistuttu saamaan aikaiseksi. Kuvittelin keräämällä saavani hukkakauran vähenemään, mutta ei tunnu onnistuvan. Kaiken lisäksi ihan perk**** talkoo, vaikka rypsin oon ruiskuttanu aina ja ohrastakin pahimmat paikat. Esim. nyt keräyksessä 70 hehtaaria ohraa ja tuloksena on 7 jätesäkillistä. Ja kyrsiintyny isäntä! Naapurit kehuu, ettei siellä mitään näy. No ei näy, kun jaksaa kerätä... Mutta nyt tuntus siihenkin tulevan stoppi. Ei homma maistu enää. Kustannus se on tällekin työlle laskettava.
Aattelin siirtyä kemialliseen torjuntaan lähes koko alalle. Oisko kolme vuotta riittävä, jotta pääsis keräämisestä valvonnan tasolle? Tällä tarkoitan tarkastelua, jonka yhteydessä poistetaan mahdollisesti löytyvät YKSILÖT. Kannattaako edes elätellä toiveita selvitä yhdellä ruuttauksella (Experss+Grasp) edes ekana vuonna? Pellot ovat rikoista melko puhtaat Ariane S:n jäljiltä.
Muita ideoita tilanteen haltuun ottamiseksi? Ja tavanomaiset käytä puhdasta siementä / älä viljele kauraa tai ruista/ ruiskuta aina kaikki ei välttämättä oo just sellaista ajatuksenvaihtoa mitä tässä haetaan.
Maltilla sitten vaustauksia... Kaikilla ei oo 150 hehtaaria yhdessä peruslohkossa, kalkittuna ja ojitettuna, hikevää hiekkamaata, pirtin vieressä, hukkakauravapaata, puoli-ilman saatua maata.
Luulen, että se kilpailu on ratkeamassa hukkakauran voitoksi. Täällä etelässä on isohkojakin peltoaukeita joilla näkyy tieltä asti hukkakauraa kuin juolavehnää parhaimmillaan. Eikä kukaan käy koko kesänä niitä kokoomassa. Eikä niitä kukaan pystyisikään, tulisi tavaraa paalattavaksi asti sieltä pellolta pois.
Ja kun noita peuroja ja hirviä kulkee jonossa peltojen halki, eikös siellä jonkun turkissa niitä siemeniä sitten kulje viereisillekin pelloille.
Puimurinajossa eivät hukkakauraisten talojen isännät ole enää vuosiin viitsineet panostaa: Käännetään Claassi tai Hollanti nurkassa niin pitkälle että sillppuoljet ja ruumenet lentää viiden metrin päähän toisen pellon puolelle.
Eiköhän se kemiallinen torjunta pidä sen ongelman rajoitettuna, ja kesäntonurmien ja ruokohelpin yms. viljely saattaa tehdä koko ongelmasta epäkurantin tulevaisuudessa.
Jos se hukkakaura olisi helposti poistettavissa, eihän sitä silloin USA:n peltopreerioillakaan olisi.
-SS-
Ja kun noita peuroja ja hirviä kulkee jonossa peltojen halki, eikös siellä jonkun turkissa niitä siemeniä sitten kulje viereisillekin pelloille.
Puimurinajossa eivät hukkakauraisten talojen isännät ole enää vuosiin viitsineet panostaa: Käännetään Claassi tai Hollanti nurkassa niin pitkälle että sillppuoljet ja ruumenet lentää viiden metrin päähän toisen pellon puolelle.
Eiköhän se kemiallinen torjunta pidä sen ongelman rajoitettuna, ja kesäntonurmien ja ruokohelpin yms. viljely saattaa tehdä koko ongelmasta epäkurantin tulevaisuudessa.
Jos se hukkakaura olisi helposti poistettavissa, eihän sitä silloin USA:n peltopreerioillakaan olisi.
-SS-
Re: Hukkakaura
Kolmevuotta ei kyllä ole riittävä aika että pääsisi edes valvonnan tasolle, kyllä se 5 vuotta on aikalailla minimi ja sitten seuraavat 5 tarkkaa tarkastelua. Ainahan se rippuu miten paljon on siellä maaperässä niitä itäviä ja siitä maaperästä myös. Kyllä tuo yhdistetty ruiskutus hyvin muutaman vuoden menee.Reissumies kirjoitti:
Aattelin siirtyä kemialliseen torjuntaan lähes koko alalle. Oisko kolme vuotta riittävä, jotta pääsis keräämisestä valvonnan tasolle? Tällä tarkoitan tarkastelua, jonka yhteydessä poistetaan mahdollisesti löytyvät YKSILÖT. Kannattaako edes elätellä toiveita selvitä yhdellä ruuttauksella (Experss+Grasp) edes ekana vuonna? Pellot ovat rikoista melko puhtaat Ariane S:n jäljiltä.
Muita ideoita tilanteen haltuun ottamiseksi? Ja tavanomaiset käytä puhdasta siementä / älä viljele kauraa tai ruista/ ruiskuta aina kaikki ei välttämättä oo just sellaista ajatuksenvaihtoa mitä tässä haetaan.
Kyllä hukkakaurankanssa tulisi pitää se nollatoleranssi jos sitä on jossain pellossa niin aina jää joku jyvä jonnekin ja pian on joka pellossa ja tosiaan ei ole helppo torjjuttava.
Re: Hukkakaura
Meille tuli joskus vuokralle aika pahasti saastunut pelto. Olin jo ennen vuokrasuhteen alkamista pannut ohikulkiessani merkille, että hukkakauraa oli jonkun verran. Sitten kun saimme ko. lohkon vuokralle, ajattelin että kerään hukkakaurat enkä ruiskuttanut. Kesän mittaan karmea totuus paljastui kun hukkista oli niin paljon että pahimmista pesäkkeistä tuli säkki täyteen parilta aarilta. Jätin keräämisen kesken ja annoin hukkakauran rehottaa. Syksyllä ohra puitiin hukkakauroineen päivineen ja koetettiin putsata vehkeet huolellisesti puinnin jälkeen.Reissumies kirjoitti: Aattelin siirtyä kemialliseen torjuntaan lähes koko alalle. Oisko kolme vuotta riittävä, jotta pääsis keräämisestä valvonnan tasolle? Tällä tarkoitan tarkastelua, jonka yhteydessä poistetaan mahdollisesti löytyvät YKSILÖT. Kannattaako edes elätellä toiveita selvitä yhdellä ruuttauksella (Experss+Grasp) edes ekana vuonna? Pellot ovat rikoista melko puhtaat Ariane S:n jäljiltä.
Muita ideoita tilanteen haltuun ottamiseksi? Ja tavanomaiset käytä puhdasta siementä / älä viljele kauraa tai ruista/ ruiskuta aina kaikki ei välttämättä oo just sellaista ajatuksenvaihtoa mitä tässä haetaan.
Seuraavana vuonna aloitettiin kemiallinen torjunta, pääasiassa Graspilla, joskus Pumalla, ja rypsistä juolavehnäaineilla. Taisi olla 6 tai 7 vuotta kemiallista torjuntaa takana kun ensimmäisen kerran jätettiin hukkakaura-aine pois. Tällöin pelto oli pääosin puhdas hukkakaurasta. Sieltä missä aikoinaan oli pahimmat pesäkkeet löytyi 10-20 yksilöä/pesäke.
Muutaman vähemmän saastuneen lohkon olen saanut täysin puhtaaksi (esim. 7 hehtaarilta ei yhtäkään hukkakauraa 3 vuoteen) 4-5 vuoden kemiallisella torjunnalla.
On myös muutamia lievästi saastuneita lohkoja, joilla esim. yksi ainut pesäke josta on tapana löytyä 3-4 hukkakauraa. Jostakin syystä nämä ovat silti yllättävän sitkeitä, sillä jokavuotisesta kitkennästä huolimatta sama pesäke on saattanut olla olemassa toistakymmentä vuotta. Ilmeisesti silloin tällöin jää joku kitukasvuinen hukkis huomaamatta.
Kauran viljelyä on koetettu välttää lievissäkin saastunnoissa. Uskon että täydelliseen hukkakaurattomuuteen pääsee nopeammin ruiskuttamalla lievätkin pesäkkeet kuin käsinkitkennällä.
Omilla vanhoilla mailla hukkakaura ei ole koskaan päässyt karkaamaan käsistä jokavuotisten 2-3 x tarkastuskierrosten ansiosta, vaikka pari lievää esiintymää onkin jäljellä. Muutamien uudempien osto- tai vuokramaiden kohdallakin tilanne on se että uskon pian voivani lopettaa kemiallisen torjunnan ja siirtyä käsintarkastukseen. Pitää olla aika paha saastunta joka ei 5-6 vuoden tarkalla ruiskutuksella + kitkennällä siistiydy.
- aurajokilaivuri
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1133
- Liittynyt: 04 Loka 2005, 14:16
- Paikkakunta: Aurajokivarsi
Miten muuten tuo hukkakaurattomuustarkastus, yhdellä lohkolla on joskus muinaisuudessa ollut hukkakauraa, mutta enää vuosiin ei ole näkynyt ja mielellään pääsisi rekistereistä pois. Monena vuonna on ollut kasveja joista ei voi tarkastaa, mutta nyt kasvaisi vehnää ja varmaan ensi vuonnakin. Kunnan maataloussihteeriäkö pitäisi ahdistella vai te-keskusta? Tuo pelto taas ei ole sen kunnan alueella jossa tila on.
Jossain EU-tukilomakkeessa ilmoitetaan lohkon hukkakauratilanne ja siinähän on myös vaihtoehto, jonka teksti meni suunnilleen: "Lohkolla ei enää saastuntaa, tilaan samalla hukkakaurattomuustarkastuksen". En tiedä toimiiko käytännössä, eli tuleeko tarkastaja. Maaseutuelinkeinoasiamies varmaan osaa kertoa tarkemmin.
Hukkakauraan vaikuttaa myös muokkaustapa. Kyntäminen piilottaa siemenet maan sisään suojaan talven koettelemuksilta. Suorakylvössä siemenet taas jäävät pintaan altiiksi talvelle ja sapuskaksi eliöille.
Hukkakauraan vaikuttaa myös muokkaustapa. Kyntäminen piilottaa siemenet maan sisään suojaan talven koettelemuksilta. Suorakylvössä siemenet taas jäävät pintaan altiiksi talvelle ja sapuskaksi eliöille.
Viimeksi muokannut Carnivor, 16 Heinä 2006, 13:26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- aurajokilaivuri
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1133
- Liittynyt: 04 Loka 2005, 14:16
- Paikkakunta: Aurajokivarsi
Vähän epäilinkin että voiko se noin helppoa olla.
Jos hukkakauraa löytyy yksittäisinä pesäkkeinä niin varmaan on järkevää ottaa paikkakoordinaatit talteen gps:llä. Ihan tavallinen retki-gps käy. Tarvitaan vain pisteiden tallennusmahdollisuus. WisuCE:tä en tähän hommaan suosittele, koska systeemi on niin buginen.
Jos hukkakauraa löytyy yksittäisinä pesäkkeinä niin varmaan on järkevää ottaa paikkakoordinaatit talteen gps:llä. Ihan tavallinen retki-gps käy. Tarvitaan vain pisteiden tallennusmahdollisuus. WisuCE:tä en tähän hommaan suosittele, koska systeemi on niin buginen.
Taitaa riippua tämäkin asia suoraan saastunnan laajudesta koko kunnan alueella. Omassa kunnassa hukkakaura OLI/ON harvinainen ilmestys joten maaseutusihteeri kiertää tukilomakkeella ilmoitetut lohkot ilman erillistä käskyä.aurajokilaivuri kirjoitti:Tuohon tukilomakkeeseen on aika monta vuotta ruksittu tuo tilaus (?) ilman mitään vaikutusta, tosin rukiista tai rypsistä ei olisi voinutkaan tarkastaa. Pitää varmaan kiusata sitä kunnan asiamiestä.
Pitäs lähtä katteleen,rypsiä niillä lohkoilla joilta viime vuonna löytyi hukkakauroja. Naapuri laittoi heinälle saastuneet maansa mutta vahinko ehti tapahtua kun hirvet,kauriit ja linnut ehtivät levittää puimurin silppurin ohella hukkakauran naapuripelloille. Ja minä naapurina... Saastunta onneksi lievää,yhdellä pellolla kolmessa kohtaa muutama yksilö ja toisella pellolla yksi pesäke. Mutta kaikki pellot syynättävä tarkemmin kuin koskaan aiemmin
-
Multi Power
- Luokka: 50 hv., takaveto
- Viestit: 61
- Liittynyt: 13 Heinä 2005, 22:01
-
aurauskeppi
Niin arvoisa raati, pitääkö tämä paikkansa?Multi Power kirjoitti:Ei ole hukkakauraa nurmikierto hävittää sen, luulisin ainankin.
Eräs vanha isäntä totesi että "karjatiloilla ei hukkakauraa ole koska nurmen niitto hävittää sen kokonaan".
Kokonaanko? Vai puhuiko äijä potaskaa ? (kaliumkarbonaatti, K2CO3)