Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Vertailuksi mukaan muokattua , luomua ja vielä hajakylvöä pintalevittimellä
Hieno kuva yllä! Kertoo kylläkin että osassa hieman enemmän päistettä sekä aika lähellä pellon laitaa viimeinen sarka,ei ihan tasapuoliset olosuhteet. Vaihtuukohan lohkojen paikka keskenään vai onko samassa paikassa joka vuosi? Laitasaralla saattaa olla "ikuinen" kiilakohta jossa tuplamäärä lannoitetta,kohtuuton etu?
Niin,tämä koe kertoo savimaan viljelystä,tyystin toinen tilanne runsasolkisella,hitaasti lämpenevällä multamaalla jossain pohjolan perukoilla...
Jari kirjoitti:
Hieno kuva yllä! Kertoo kylläkin että osassa hieman enemmän päistettä sekä aika lähellä pellon laitaa viimeinen sarka,ei ihan tasapuoliset olosuhteet. Vaihtuukohan lohkojen paikka keskenään vai onko samassa paikassa joka vuosi? Laitasaralla saattaa olla "ikuinen" kiilakohta jossa tuplamäärä lannoitetta,kohtuuton etu?
Niin mä luulisin, että toi viimenen sarka on se verrokkipalsta, joka on kylvetty perinteisesti. Sikäli totta kyllä, että olishan sekin voinut olla samalla viivalla muitten kanssa, jos tolla reunuudelaa nyt on mitään vaikutusta. Maanäytteet varmaan vertailtu kummiski.
Toi, että noi lohkot pysyy samoina on testin informatiivisin asia. Sehän se nyt on kiinnostavinta tietää tässä, että minkä koneen muodostama kylvöpohja/pelto alkaa muokauttua koneen ominaisuuksista riippuen menestyksellisemmäksi. Joidenkin teorioiden mukaan etumuokkari koneet saattavat vuosien kulussa menettää asemiaan muille, perustuen niiden teorian mukaan aiheuttamaan kylvöanturaan ja siten heikompaan juurtumiskykyyn. Tähän nyt voidaan saada jotain selkoa, jos koe jatkuu suunnitelmien mukaan ja konemallit pysyvät samoina, kuin aloítettaessa.
Toisaalta nythän esim. Väderstadillakin on muokkariton suorakylvökone kun ostivat tekniikan Kanadasta.
Viimeksi muokannut Hämeen hitain, 27 Marras 2006, 21:20. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Carnivor kirjoitti:Hieno kuva, ja näyttää miten lohkon sisältä löytyy vaihtelua. Vaikka onhan tuo suomalaiseksi pelloksi kiitettävän tasalaatuinen. Otitko kuvan oikein pyynnöstä vai kävitkö vaan harrastuksen vuoksi kuvaamassa?
Pyynnöstä otin kuvat, kolmella eri aikana kasvukauden aikana.
Mitenkä olisi kokeenlaita jos oltaisiin kylvetty yhtä-aikaa... Ja Tuorlassakin tehtiin koe syysvehnällä, mutta taisi olla enempi pr-tilaisuus.
Jos jokaisella koneella olisi sama veturi esim New Holland TM 175 tai Valtra T 170 niin voitaisiin laskea myös kulutukset paremmin. Mutta kuski vaikuttaa aika paljon...
teräsmies24E kirjoitti:Jos jokaisella koneella olisi sama veturi esim New Holland TM 175 tai Valtra T 170 niin voitaisiin laskea myös kulutukset paremmin. Mutta kuski vaikuttaa aika paljon...
Ei taida olla oleellista, kun varsinainen polttoainesäästö syntyy muokkauksen poisjäännistä. Mutta 3m koneen vetämiseen ei kyllä pitäisi tarvia esim. t 170 vallua, liekö jollain etumuokkarikoneella näin.
Carnivor kirjoitti aika tarkkaan sen, mitä itsekin ajattelen. Ongelma lienee kuitenkin siinä, että koealue on Levomäkien vuokrapellolla eikä omia maitaan voi kohtuuttomasti pistään tällaiseen tutkimukseen.
Kerranteiden määrä on kiva asia, mutta syö tuhottomasti peltoa. Nyt meni liki kymmenen hehtaaria, neljällä kerranteella neljäkymmentä ja Teron idealla eivät edes Loimaan pellot riittäisi.
Tuloksissa käytetty tarkkuus syntyy helposti tietokoneella, mutta mittaustarkkuudet eivät olleet samaa luokkaa. Sadan kilon satoeroja tarkempaan tuskin päästiin.
Lopun talouslaskelma on aika puhdasta viihdettä, jolla perinteinen kylvö saatiin lähes yhtä kannattavaksi, kun numeroita sorvattiin sopivasti. Helppoa se ei näemmä ollut. Piti vielä ottaa kuivauskulut mukaan. Pohja putoaa viimeistään siinä, että puintiajoissa oli eroa. Tekstissä ei kerrottu sitäkään, missä järjestyksessä suorakylvökset puitiin. Aikaa kului neljä tuntia. Sinä aikana vilja ehtii kuivua prosenttiyksikön jopa kaksi.
Toteutuneet lannoite- ja siemenmäärät olisi ollut hyvä mainita. Eroja ilmeisesti oli, mutta ei otettu huomioon kustannuslaskennassa. Vaikuttaa myös satoon, jos toinen saa typpeä 130 kiloa ja toinen alle 120 kiloa.
Viljojen polttovioituksista ei tainnut olla haittaa, vaikka typpeä meni 130 kiloa samaan vakoon siemenen kanssa. Orastiheydessä ei eroa samaan ja eri vakoon kylvävien kanssa.
Samoin rivivälillä ei näemmä ole merkitystä eli 12,5 sentistä voidaan harventaa. Semeatossa taitaa olla 17 sentin välit.
Niinpä ja miten eroja voisi tulla, kun kaikki kiekkokoneita osassa yksi muissa kahdella kiekolla.
Josko esimuokkain kiekko pilasi GP n kylvökset vaiko kuljettaja ?
Semeato kylvi myös monttuihin hyvin ?
Mikä oli Rapidissa esimuokkaimen vaikutus,,,
Kesällä poikkesin katsomaan ja silmällä ei juuri eroja löytynyt,,,,
Saunassa kertoivat että keväällä eroja oli ollut,,,,
suorakylväjä kirjoitti:Lopun talouslaskelma on aika puhdasta viihdettä, jolla perinteinen kylvö saatiin lähes yhtä kannattavaksi, kun numeroita sorvattiin sopivasti. Helppoa se ei näemmä ollut. Piti vielä ottaa kuivauskulut mukaan. Pohja putoaa viimeistään siinä, että puintiajoissa oli eroa. Tekstissä ei kerrottu sitäkään, missä järjestyksessä suorakylvökset puitiin. Aikaa kului neljä tuntia. Sinä aikana vilja ehtii kuivua prosenttiyksikön jopa kaksi.
Tämä totta, mielestäni puinti pitäisi tehdä silloin kun ajankohta sopiva (taloudellisesti järkevää), kukaan kun tuskin tänäpäivänä pui 25% viljaa ainakaan jos se on tarkoitus kuivata, oli se sitten leipävehnää tai ei. Tänävuonna kun varmasti kaikki saivat viljansa kuivana puitua.
suorakylväjä kirjoitti:Toteutuneet lannoite- ja siemenmäärät olisi ollut hyvä mainita. Eroja ilmeisesti oli, mutta ei otettu huomioon kustannuslaskennassa. Vaikuttaa myös satoon, jos toinen saa typpeä 130 kiloa ja toinen alle 120 kiloa.
Kaikilla sama määrä siementä/lannoitetta käytössä se että miten tarkasti sen pystyi käyttämään kertoo lähinnä koneen tai käyttäjän hyvyydestä jopa ihan käytännössäkin ei pelkästään tässä kokeessa.
suorakylväjä kirjoitti:Viljojen polttovioituksista ei tainnut olla haittaa, vaikka typpeä meni 130 kiloa samaan vakoon siemenen kanssa. Orastiheydessä ei eroa samaan ja eri vakoon kylvävien kanssa.
Samoin rivivälillä ei näemmä ole merkitystä eli 12,5 sentistä voidaan harventaa. Semeatossa taitaa olla 17 sentin välit.
Kulunut vuosi oli suorakylvön kannalta erinomainen eli tässä nähtiin miten voi suorakylvö parhaiten suoriutua optimaalisella maalla ja ammattimiesten tekemänä. Luultavasti ei tälläisiä vuosia kovin useasti nähdä joten odotellaan seuraavia vuosia.
Ajattelinkin että kerranteet olisi voinut toteuttaa jakamalla se 0,7 ha ruutu vaikka kolmeen 0,2 - 0,3 ha osaruutuun. Koneviestille ehdottaisin että tekisivät ensi vuonna kerranteet edes yhdelle suorakylvökoneelle, esim oppilaitoksen Tumelle, ja sitten muokatulle lohkolle. Vaikka näitä ei enää saa oikeaoppisesti muiden lohkojen sekaan, niin täsmälleen samalla tavalla perustetuista kerranteista nähtäisiin paljonko mittausmenetelmä aiheuttaa hajontaa tuloksiin. Jos hajonta sadossa on +- 50 kg/ha ja kosteudessa +- 0,2 % niin tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä. Jos taas hajontaa tulee +- 500 kg/ha ja kosteudessa +- 2 % niin tuloksilla ei ole paljonkaan arvoa.
Ensi vuonna toivottavasti kosteuden määritys tehdään kaikilta samaan aikaan tai edes aloitetaan puinnit pellon toiselta reunalta, jolloin saman koneen ruudun ei tarvitse olla ensi vuonnakin se aamupäivän ensimmäiseksi puitava lohko. Sadepäivän jälkeisenä poutapäivänä kuivumista voi tosiaan tapahtua yli 2 % yksikköä neljässä tunnissa. Aurinko säteilee 300 wattia neliömetrille, joten hehtaarille tulee 3000 kW. Ihan hyvä kuivatusteho.
GP:n kanssa samanlainen esimuokkari löytyy Bertinistä ja Krausesta, joten näitä heikompi sato tuskin johtuu muokkauskiekosta. Severillä on tapana ajaa muokkari aika syvällä ja se oli ehkä turhaa näin kuivana vuotena. Lisäksi hänellähän jäi siementä käyttämättä, joten oraista tuli harvemmat.
Samalla koneella on tarkoitus kylvää joka vuosi samalle lohkolle. En kuitenkaan usko kylvöanturaa muodostuvan. Amerikkalaiset esimuokkarithan muokkaavat vain noin 2-4 cm leveän vaon kylvövantaan edestä. Kylvörivien väliin jää muokkaamatonta maata paljon enemmän ja kasvien juuret sekä madot huolehtivat muokkauksesta. Väderstad disceillä varustettuna taitaa muokata vähän enemmänkin.
Carnivor kirjoitti:
Ensi vuonna toivottavasti kosteuden määritys tehdään kaikilta samaan aikaan tai edes aloitetaan puinnit pellon toiselta reunalta, jolloin saman koneen ruudun ei tarvitse olla ensi vuonnakin se aamupäivän ensimmäiseksi puitava lohko. Sadepäivän jälkeisenä poutapäivänä kuivumista voi tosiaan tapahtua yli 2 % yksikköä neljässä tunnissa. Aurinko säteilee 300 wattia neliömetrille, joten hehtaarille tulee 3000 kW. Ihan hyvä kuivatusteho.
Olihan tuossa sillä käsipuimurilla niitä kosteuksia vertailtu, sitä nyt en mene sanomaan että miten oli nämä viimeiset näytteet otettu. Muutenkaan mielestäni puintikosteudella ei niinkään merkitystä.
perfekt kirjoitti:Niinpä ja miten eroja voisi tulla, kun kaikki kiekkokoneita osassa yksi muissa kahdella kiekolla.
Josko esimuokkain kiekko pilasi GP n kylvökset vaiko kuljettaja ?
Semeato kylvi myös monttuihin hyvin ?
Mikä oli Rapidissa esimuokkaimen vaikutus,,,
Kesällä poikkesin katsomaan ja silmällä ei juuri eroja löytynyt,,,,
Saunassa kertoivat että keväällä eroja oli ollut,,,,
Kevään idätys sade tuli oikeaan aikaan tänävuonna
Eikös Horch tee ilma-avusteisia suorakylvimiä? Näin olen ymmärtänyt että tekee
Testin tarkoituksena oli verrata koneita ei käyttäjiä. Siksi lannoite- ja siemenmäärät olisi pitänyt mitata. Nyt eroja jäi ja ne vaikuttivat osaltaan satoon. Ei se ole koneen vika, jos kuski ei osaa tai tekee virheitä.
Jollain menivät kaikki lannoitteet. Esim. Bertinillä lannoite loppui viimeisessä laistossa, oli aika hailakkaa loppukesällä. Muualle tuli liikaa ja loppuun liian vähän. Kun sato mitattiin koko alalta, Bertinin tulos kärsi tästä.
GPlainsikin olisi pärjännyt paremmin, jos etukiekolla olisi kaivettu maata vähemmän ja kylvetty matalampaan ja muokatun pohjaan. Pelkkä orasluku ei kerro kaikkea. Syvä kylvö pensoo usein vähemmän kuin matala etenkin, jos kylvetty liian syvälle.
Muokkaavasta etukiekosta pitäisi olla etua savimailla. Nopeuttaa orastumista, kun aurinko lämmittää mustaa maata sängellä olevaa enemmän.
Carnivor kirjoitti:
Samalla koneella on tarkoitus kylvää joka vuosi samalle lohkolle. En kuitenkaan usko kylvöanturaa muodostuvan. Amerikkalaiset esimuokkarithan muokkaavat vain noin 2-4 cm leveän vaon kylvövantaan edestä. Kylvörivien väliin jää muokkaamatonta maata paljon enemmän ja kasvien juuret sekä madot huolehtivat muokkauksesta. Väderstad disceillä varustettuna taitaa muokata vähän enemmänkin.
No mä viittasin tuolla kylvöanturan syntymahdollisuudella nimenomaan Väderstadin ja Tumen käyttämiin vaakasuuntaan muokkaaviin kiekkoihin. Mutta niinkuin sanottu tämän syntymiseen tai syntymättä jäämiseen voidaan saada valaistusta kokeen viimeisinä vuosina.
Radon kirjoitti:Kulunut vuosi oli suorakylvön kannalta erinomainen eli tässä nähtiin miten voi suorakylvö parhaiten suoriutua optimaalisella maalla ja ammattimiesten tekemänä. Luultavasti ei tälläisiä vuosia kovin useasti nähdä joten odotellaan seuraavia vuosia.
Mikä viime kesästä teki niin erinomaisen suorakylvön kannalta. Samaa kommenttia on kuulunut vuodesta toiseen. Tarkoittaa siis sitä, että on kesä millainen tahansa, se on erinomainen suorakylvöön.
suorakylväjä kirjoitti:Testin tarkoituksena oli verrata koneita ei käyttäjiä. Siksi lannoite- ja siemenmäärät olisi pitänyt mitata. Nyt eroja jäi ja ne vaikuttivat osaltaan satoon. Ei se ole koneen vika, jos kuski ei osaa tai tekee virheitä.
Jollain menivät kaikki lannoitteet. Esim. Bertinillä lannoite loppui viimeisessä laistossa, oli aika hailakkaa loppukesällä. Muualle tuli liikaa ja loppuun liian vähän. Kun sato mitattiin koko alalta, Bertinin tulos kärsi tästä.
Minusta tuo nimenomaan kertoo koneen säädettävyydestä että miten tarkkaan saadaan määrät kohdilleen, käyttäjät nyt olivat varmasti ihan ammattilasia niin silti tälläisiä pieniä heittoja tapahtuu ihan jokaisella, mutta koneen säätöjen helppoudella on paljon vaikutusta tässä asiassa.
Vaikka käytetyt määrät olisikin mitattu ei siitä olisi pystynyt oikein mitään johtopäätöksiä tekemään.
suorakylväjä kirjoitti:
GPlainsikin olisi pärjännyt paremmin, jos etukiekolla olisi kaivettu maata vähemmän ja kylvetty matalampaan ja muokatun pohjaan. Pelkkä orasluku ei kerro kaikkea. Syvä kylvö pensoo usein vähemmän kuin matala etenkin, jos kylvetty liian syvälle.
Muokkaavasta etukiekosta pitäisi olla etua savimailla. Nopeuttaa orastumista, kun aurinko lämmittää mustaa maata sängellä olevaa enemmän.
Jos ja jos, mielestäni tälläisessä testissä jossitteluilla ei pärjää, jos ammattimies omalla koneellaan ei onnistu ei kuultavasti onnistu koneen ostava mattimeikäläinenkään, ehkä tämä johtuu kokemuksen puutteesta kylvötekniikassa tai jossain muussa ehkä ehkä....
