Loimaan Suorakylvökoe

[Make]

Aikalailla maailmalla viljellään syysviljoja. Siinä ei takapyöräkoneesta ole hyötyä. Kun kylvää takapyöräkoneella ei tarvitse erikseen jyrätä. Tämäkin on maalajikysymys, kaikkia maalajeja ei kannata jyrätä sivupyöräkoneenkaan jäljiltä. Jyräpyörät eivät ainakaan vanhemmiten jyrää edes kylvörivin kohdalla.
Takapyöräkone liikkuu pienemmällä traktorilla kuin sivupyöräkone. Olen 3 m takapyörätumella kylvänyt 675 Verkulla ja 680 viatilla. Olen nähnyt kun 4 m takapyörätumea on vedetty 185 verkulla.

[Jari]

Silti en näe järkeä siinä, että kylvökoneella hoidetaan siemen kuljettaminen. Kyse on logistiikasta. Olen ollut havaitsevinani, että markkinoilla on kylvökonetta parempia kuljetusvärkkejä.

Sulla pellot lähellä ja suuria,sekä kaveri hoitamassa logistiikkaa? Kun pellot osittain hajallaan,pieniä sekä yksin touhuaa,kummasti arvostaa sitä että voi käydä 10km:n päässä kylvämässä koneellisella jonkun parin hehtaarin läntin,samoin syyskylvöt vajaan 20km:n säteellä kotoa kun 3m:n koneeseen menee 4ha:n tavarat. Mun mielestä logistiikkaa tämäkin. Konetta ei ole pakko laittaa täyteen mikäli olosuhteet ei sitä salli. Takapyöräkoneen logistiikkaa lisää vielä jyräämättä jättäminen,muuten olisi jyrättävä kaikki ja edelleen lisää "turhaa" työtä. Takapyöräkone ollut 11 vuotta eikä vielä ole harmittanut,päivääkään

[Hämeen hitain]

Maantiekuljetuksia ja peltoteitä varten sivupyöräkoneeseen voisi rakentaa itse lyhyen kuljetusaisan koneen toiseen päätyyn ja sopivat hydraulisesti laskettavat renkaat siihen toiseen päätyyn, jolloin koneen kuljetusleveyden saa pieneksi. Kylvöpään vetoaisa vaan pitää myös muuttaa kokoontaittuvaksi.

[suorakylväjä]

Maantiekuljetuksia ja peltoteitä varten sivupyöräkoneeseen voisi rakentaa itse lyhyen kuljetusaisan koneen toiseen päätyyn ja sopivat hydraulisesti laskettavat renkaat siihen toiseen päätyyn, jolloin koneen kuljetusleveyden saa pieneksi. Kylvöpään vetoaisa vaan pitää myös muuttaa kokoontaittuvaksi.

Sellaisia saa maailmalla vakiona koneen mukana.

Siementen ja lannoitteiden kuljettamiseen ei ole juuri paneuduttu. En muista yhtään selvityksen tapaistakaan. On vain suurennettu säiliöitä.

Laskin taannoin isojen säiliöiden etuja, kun mietin Massikan säiliöihin korotusta. Totesin, että kylvösaavutus kasvaa maksimissaan neljänneksen, kun säiliökoko kasvaa nelinkertaiseksi. Kun Massikalla ehtii 12 tunnin päivässä reilut 14 hehtaaria, yhtä leveällä VM:llä saa kylvöön vajaat 18 hehtaaria, jos säiliöön mahtuu kolmen hehtaarin aineet.
Ero lisäksi teoreettinen, käytännössä pienempi. En korottanut.

*****

Keski-Pohjanmaalla voi olla niin, ettei takapyörien tiivistämisellä ole väliä, mutta etelän savikoilla on tilanne toinen etenkin, jos keväät ovat yhtä märkiä kuin ovat viime vuosina olleet. Hiesuilla vielä tarkempaa. MTT totesi, että kylvöä pitää viivästyttää viikolla. Käyttivät kokeissa takapyöräkonetta. Sivupyöräisellä tulos olisi todennäköisesti ollut toinen.

Ajatus suorakylvön jyräämisestä kuulostaa aika erikoiselta. Sulkijapyörät tms. ovat eri juttu.

*******

Ei kai pyörien paikka vaikuta vetovastukseen. eivät pyörät paljon vastaan pane. Vastus tulee vantaista. Takapyöräkone tarvitsee (ehkä) isomman koneen siksi, että aisapainoa on enemmän kuin sivupyöräisissä. Riippuu tietysti siitä, vedetäänkö vetokoukusta vai vetolaitteesta. Massika on kiinni vetolaitteessa. Pyörähtää näppärästi ympäri - ei tarvitse peruutella päisteissä.

[-jk-]

Laskin taannoin isojen säiliöiden etuja, kun mietin Massikan säiliöihin korotusta. Totesin, että kylvösaavutus kasvaa maksimissaan neljänneksen, kun säiliökoko kasvaa nelinkertaiseksi. Kun Massikalla ehtii 12 tunnin päivässä reilut 14 hehtaaria, yhtä leveällä VM:llä saa kylvöön vajaat 18 hehtaaria, jos säiliöön mahtuu kolmen hehtaarin aineet.
Ero lisäksi teoreettinen, käytännössä pienempi. En korottanut.

Uskallan eppäillä, siinä täytössä sitä aikaa suttaantuu. Ainakin siltä tuntuu.

Ei kai pyörien paikka vaikuta vetovastukseen. eivät pyörät paljon vastaan pane. Vastus tulee vantaista.

Kyllä kai uppoava rengas enemmän vastaan ottaa, vai onko sulla yhtä paljon pinta-alaa sivuilla kuin takapyöräkoneessa.

[Reissumies]

Pari juttua vielä...

Kun en itse osaa suorakylvöä oon kattellu muiden tekemisiä. Menestyjien (Suomen ulkopuolellakin ja tarkoitan tällä sellaisia viljelijöitä jotka ovat siirtyneen suorakylvöön ilman sadon menetyksiä) kylvökoneissa on ollut muutamia yhtäläisyyksiä. Kohtuullisen alhainen paino 650-1000 kg /työleveysmetri. Itse kuvittelen, että suorakylvössä ylimääräistä tallausta tulee välttää vielä enemmän kuin muokatessa. Varsinkin alkuaikoina. Lisäksi uskon, että kylvökselle on vähemman haitallista tallaus sieltä täältä kun kokonaan. Pyöränjälki ikään kuin hengittää vieressä olevan tallaamattoman maan kautta.

Takapyörärakenne ei ole niin hellävarainen maalle kuin saattaisi kuvitella. Koneet ovat raskaampia ja suuret säiliöt lisäävat painon jopa yli 6 tn, joka pitäisi oleman suurin sallittu akselipaino pellolla rengastuksesta huolimatta. Lisäksi pieni pyörän halkaisija ei anna kummoista kantopintaa. Tokihan niitä pyöriä on paljon. Lisäksi tarvitaan reilumpi veturi, joka tallaa lisää. Vetovastushan takapyöräkoneissa on tunnetusti suurempi, siitä ei kait liene epäselvää. Pehmeässä maassahan mennään ylämäkeen koko ajan. Muokkaamattomalla ei tietysti vaivaa samalla tavalla. Lisäksi uskon että jyräys perinteisessä vasta kylvön jälkeen kuivahtaneeseen maan pintaan paremmin liettymistä estävän rakenteen. Kivet voi jyrätä kunnolla maahan vain oikeilla jyrillä, sekin lienee selvää. Takapyörien ongelma vaikuttais olevan myös moneen kertaan jyrätyt päisteet. Päisteitä taitaa kertyä aikas paljon viljelyalasta...

Oon sitä mieltä että takapyörärakenne ei oo optimaalinen kylvön kannalta. Maantiellä taas erinomainen, joskin en tiedä salliiko valmistajat täysillä säiliöllä maantiekuljetuksen. Ilmeisesti, koska ovat toimitelleet vetoaisoja ainakin Junkkariin ja Jukoon naapureille.

Oon tässä asiassa Suorakylväjän kanssa samoilla linjoilla. Ja eipä ne asiat aina niin mustavalkoisia oo. Vaikkapa sivupyöräkoneen säiliöitä moititaan pieniksi: No Tumen 3 meetrin raskashinattavassa on 2,7 kuution säiliötilavuus. Ei toi nyt mikään onneton kippo oo...

Toisaalta jos joku on onnellinen takapyöräkoneensa kanssa, niin hyvä niin. Sehän ois huonompi jos ois vuosikaudet ollu onneton...

Amerikan viljelijät varoittivat tallamasta maata suorakylvössä varsinkin kosteana keväällä. Itse käyttävät jopa ruiskuttaessa ja puidessa paripyöriä aina, vaikka maa on ihan rutikuivaa. Epäilivät ettei meidän oloissa kone voi olla liian kevyt. Meillähän kosteudesta on harvoin pulaa keväällä. Lisäpainotuskin on kuulemma keksitty. En oo ainakaan vielä tavannu viljelijää joka moittis Massikoita ja GP:n sivupyöräkoneita liian kevyiksi. GP taitaa olla reilun 6-sattaa killoo per työleveysmetri. Eikä tarvii mitään 150 heppasta 6 tonnista raattoria, kuten joku muu kone saattaa tarvita.

Nää oli vaan mun ajatuksia, eikä kenenkään tarvi todistaa niitä vääriksi.

Kylvinkoneen mitotukselle antaa pohjaa jenkkitiloilla (suorakylvö) yleinen 60 cm työleveyttä / 100 ha. Tokihan kierrot ihan eri luokkaa kun meillä, mutta kylvöaikaa ei sen enempää kuitenkaan ole.

[Jari]

Siementen ja lannoitteiden kuljettamiseen ei ole juuri paneuduttu. En muista yhtään selvityksen tapaistakaan. On vain suurennettu säiliöitä.

Laskin taannoin isojen säiliöiden etuja, kun mietin Massikan säiliöihin korotusta. Totesin, että kylvösaavutus kasvaa maksimissaan neljänneksen, kun säiliökoko kasvaa nelinkertaiseksi. Kun Massikalla ehtii 12 tunnin päivässä reilut 14 hehtaaria, yhtä leveällä VM:llä saa kylvöön vajaat 18 hehtaaria, jos säiliöön mahtuu kolmen hehtaarin aineet.

Keski-Pohjanmaalla voi olla niin, ettei takapyörien tiivistämisellä ole väliä, mutta etelän savikoilla on tilanne toinen etenkin, jos keväät ovat yhtä märkiä kuin ovat viime vuosina olleet. Hiesuilla vielä tarkempaa. MTT totesi, että kylvöä pitää viivästyttää viikolla. Käyttivät kokeissa takapyöräkonetta. Sivupyöräisellä tulos olisi todennäköisesti ollut toinen.


Ei kai pyörien paikka vaikuta vetovastukseen. eivät pyörät paljon vastaan pane. Vastus tulee vantaista. Takapyöräkone tarvitsee (ehkä) isomman koneen siksi, että aisapainoa on enemmän kuin sivupyöräisissä. Riippuu tietysti siitä, vedetäänkö vetokoukusta vai vetolaitteesta. Massika on kiinni vetolaitteessa. Pyörähtää näppärästi ympäri - ei tarvitse peruutella päisteissä.

Totta joka sana.

Itellä oli vanha massikka tapetilla konetta harkitessa mutta lähinnä hinta,pienet säiliöt sekä monikäyttöisyys pudotti pois pelistä,kokonaisuutena säädettävällä väliseinällä ja takapyörillä oleva kone tänne omiaan kun osa kylvöjä maksimi lannoitesäiliöllä ja osa täydellä siemensäiliöllä riippuen lannan käytöstä. Vanhan massikan jäljiltä kylvös olisi myös jyrättävä mikäli muokattua maata jossa vähänkin kiviä tai kantoja,nyt tulee yhdellä ajolla. Tosin vanhan massikan ostaessa olisin jättänyt "vanhan" kylvökoneen itelle,alkoi tosin mietityttään turha kaluston ylläpitäminen,muutenkin koneita urakointia harjoittavalla karjatilalla kuin raatteen tiellä
Ainoa miinus vetotraktorin koko,pienelläkin menee mutta pehmeällä,muokatulla hiekka/multa/turvemaalla vetokoneessa oltava painoa ja vetokykyä jotta kone ylipäänsä liikkuu,"maavalli" renkaiden edessä pahimmillaan melkoinen mikäli pelto syystä tai toisesta liian kuiva...

[Radon]

Maantiekuljetuksia ja peltoteitä varten sivupyöräkoneeseen voisi rakentaa itse lyhyen kuljetusaisan koneen toiseen päätyyn ja sopivat hydraulisesti laskettavat renkaat siihen toiseen päätyyn, jolloin koneen kuljetusleveyden saa pieneksi. Kylvöpään vetoaisa vaan pitää myös muuttaa kokoontaittuvaksi.

Sellaisia saa maailmalla vakiona koneen mukana.

Kyllä näitä on täälläkin ollut, nykyään taitaa olla suulien nurkissa pölytymässä, varsin hankala systeemi näissä pienissä pelloissa mitä pääasiassa täällä suomessa on, tilanne tietysti hieman eri jos pellot kaikki lähellä talouskeskusta mutta harvalla on.

Laskin taannoin isojen säiliöiden etuja, kun mietin Massikan säiliöihin korotusta. Totesin, että kylvösaavutus kasvaa maksimissaan neljänneksen, kun säiliökoko kasvaa nelinkertaiseksi. Kun Massikalla ehtii 12 tunnin päivässä reilut 14 hehtaaria, yhtä leveällä VM:llä saa kylvöön vajaat 18 hehtaaria, jos säiliöön mahtuu kolmen hehtaarin aineet.
Ero lisäksi teoreettinen, käytännössä pienempi. En korottanut.

Itse en ainakaan usko ennenkuin omin silmin näen, oletetaan tilanne jossa 10km päässä 3ha lohko tämän käy toinen kay lohkon yhdellä koneellisella, toinen joutuu viemään lannoitteet/siemenet lohkolle ja täyttämään 3-4 kertaa. Tietysti paljon on lohkojen koosta ja välimatkoista kiinni ja onko apumiestä tarjolla jne.

[Twin]

Takapyöräkone on mielestäni paras vaihtoehto suorakylvöön.
Esim. TUMEn koneissa on pyörä per kylvövannas.
Jos näillä koneilla suorakylvetään samoilla siemenmäärillä kuin sivupyöräkoneilla pystyy, on rengaskohtaista painoa noin 125kg. (kone 3300kg siemen ja apulanta 1200kg - aisapaino 500kg - kylvövannas painatus 1000kg (40kg/vannas) jaettuna vantailla 24 kpl).
Sivupyörä koneessa on painoa noin 3100kg (semeato ja GP omapaino noin 2000kg) josta aisalle 300kg ja vantaille 60kg * 14 = 840kg renkaille jää 1960kg /2 = 980kg per rengas.
Sivupyöräkoneessa on pyörällä 8 kertainen paino verrattuna takapyöräkoneen painoon.
Takapyöräkoneessa on kuitenkin 12 pyörää vastaan sivupyöräkoneen pyörä.
Edes päisteissä takapyöräkoneiden rengaskohtaiset painot ei nouse yli 250kg em. painoilla.
Semeaton takapyörämallin rengaspainoa ei taida kannattaa edes laskea GP:n etupyörämallista puhumattakaan.

[Radon]

Pari juttua vielä...

Lisäksi uskon, että kylvökselle on vähemman haitallista tallaus sieltä täältä kun kokonaan. Pyöränjälki ikään kuin hengittää vieressä olevan tallaamattoman maan kautta.

Koneet ovat raskaampia ja suuret säiliöt lisäävat painon jopa yli 6 tn, joka pitäisi oleman suurin sallittu akselipaino pellolla rengastuksesta huolimatta.

Itse taas näen että pintapaine on juuri se asia joka vaikuttaa, tuota korostettua kohtaa en kyllä ymmärrä selittäisitkö miksi näin?

[Reissumies]

Tais olla E. Holma kun viimeksi mainosti, että pellolle ei saisi viedä yli kuuden tonnin akselipainolla varustettuja laitteita. Jotakin lautasmuokkaimia roikottivat raattoreiden perässä. Tiivistää syvempiä kerroksia ja siinä ei auta leveät / pari pyörät mitään. Puhutaan siis syvemmistä kerroksista...

Ja: mitäs jos oteaan vaikka Massikan tai GP:n sivupyöräkone (noin 3 meetrinen), painavat molemmat alle 2 tn ottelukunnossa. Otetaan laskelman Semeton pyöräpainosta 1960 kg pois 1200 kg ja jäljelle jää 760 kg joka jaetaan kahdelle pyörälle. Ollaan arvossa alle 400 kg ja kun huomioidaan isomman pyörän suuremman kantopinnan aiheuttaman pienempi pintapaine, joka nyt sitten vois olla vaikka 1-3 kertaa pienempi (voitte niin tarkastaa joiltain viisaammalta tai vaikka kuikuilla tuolta konheosiosta peräkärrynpyöräjuttua), niin taitaa sitten niin olla kevyempi se harvassa oleva pyöränjälki siellä pellossa sivupyöräkoneen jäljiltä? Ja koskematon alue jälkien välissä helpottaa jäljissäkin syntynyttä tiivistymää? Näissähän on 24 pyörät ja Semeatossa muuten 28 tuumaa.

Se GP:n etupyöräviritys nyt on oikein insinööritaidon näyte: ei toimi pellolla ei tiellä, hankala kone säätää ja näyttääkin ihan luonnottomalta. No, enhän mä siitä mitään tiedä, kunhan kirjoittelen.

Juu, ja niistä sivupyöräkoneen kuljettamisista: Semeatolla on sellainen versio tarjolla joka kääntyy hydraulisesti poikittain kuljetuspyörien varaan ilman että sitä irroitetaan traktorista lainkaan 15 sekunnissa. Ei ihan kauhean hankalaa?

[Twin]

Tais olla E. Holma kun viimeksi mainosti, että pellolle ei saisi viedä yli kuuden tonnin akselipainolla varustettuja laitteita. Jotakin lautasmuokkaimia roikottivat raattoreiden perässä. Tiivistää syvempiä kerroksia ja siinä ei auta leveät / pari pyörät mitään. Puhutaan siis syvemmistä kerroksista...

Ja: mitäs jos oteaan vaikka Massikan tai GP:n sivupyöräkone (noin 3 meetrinen), painavat molemmat alle 2 tn ottelukunnossa.

GP:n omapaino 2100kg Semeaton samaa luokkaa. Massikkaa on turha vertailla, koska sitä ei ole myynnissä.

Otetaan laskelman Semeton pyöräpainosta 1960 kg pois 1200 kg ja jäljelle jää 760 kg joka jaetaan kahdelle pyörälle. Ollaan arvossa alle 400 kg ja kun huomioidaan isomman pyörän suuremman kantopinnan aiheuttaman pienempi pintapaine, joka nyt sitten vois olla vaikka 1-3 kertaa pienempi (voitte niin tarkastaa joiltain viisaammalta tai vaikka kuikuilla tuolta konheosiosta peräkärrynpyöräjuttua), niin taitaa sitten niin olla kevyempi se harvassa oleva pyöränjälki siellä pellossa sivupyöräkoneen jäljiltä? Ja koskematon alue jälkien välissä helpottaa jäljissäkin syntynyttä tiivistymää? Näissähän on 24 pyörät ja Semeatossa muuten 28 tuumaa.

Samalla laskenta systeemillä TUMEN pyöräkohtainen paino putoaa alle 90kg. Pintapaine on edelleen sivupyöräkoneessa noin 40% suurempi jos Tumen 3 pyörää vastaisi yhtä semeaton sivupyörää.

Helposti kuvittelee että painava takapyöräkone olisi melkoinen tiivistäjä pellolla, mutta näin ei välttämättä kuitenkaan ole. Märän savimaan pinnan sillä saa kyllä varmasti tiivistettyä.
Ei sivupyöräkone huono ole, mutta sen hyödyt ei ole mielestäni kovin suuria.
Hinta hyöty on kyllä melkoinen.

[Agronautti]

Takapyöräkoneen logistiikkaa lisää vielä jyräämättä jättäminen,muuten olisi jyrättävä kaikki ja edelleen lisää "turhaa" työtä. Takapyöräkone ollut 11 vuotta eikä vielä ole harmittanut,päivääkään

Kyllä täälläpäin takapyöräkoneen jäljiltä jyräävät.. no ei kait muuten mutta kivien takia.

[Jari]

Takapyöräkoneen logistiikkaa lisää vielä jyräämättä jättäminen,muuten olisi jyrättävä kaikki ja edelleen lisää "turhaa" työtä. Takapyöräkone ollut 11 vuotta eikä vielä ole harmittanut,päivääkään

Kyllä täälläpäin takapyöräkoneen jäljiltä jyräävät.. no ei kait muuten mutta kivien takia.

Tarkoitin lähinnä suorakylvöksiä esim. uutismailla jne. missä pelkkä kylvökin nostaa kantoja ym. rompetta jonkin verran. Itse tykkään puida kun tiedä ettei ole YHTÄÄN kiveä pellossa,tai jos niitä on,tiedän sen etukäteen. Jyrään mäkin yleensä muokattuun maahan kylvetyt,vaikka vieskalainen aika hyvin jyrääkin verrattuna esim. edelliseen junkkariin.

Tuosta kylvökoneen hinaamisesta omasta lenkistään,pitkittäin. Itellä tavallaan kokemusta esapatu tjsp. 5m:n jyrä joka oli just tollanen. Pellolle tullessa hydrauliikalla tiepyörät ylös,hydr. venttiili letkusta kiinni että pyörät pysyy ylhäällä,letkut irti ja traktorin siirto "peltovetolenkkiin".
Pellolta lähtiessä traktori toiseen päätä jyrää,hiphei ja ulos traktorista putsailemaan pölyttyneitä hydr.liittimiä ja laittaaman paikoilleen. Kone ylös ja seuraavalle lohkolle... Oiskohan ko. jyrä ollut kolme vuotta ja sitten porukka kyllästyi totaalisesti,halvalla saatiin mutta ei tosiaankaan ollut käyttäjäystävällinen.
JOS tuollainen härdelli pitäisi käydä läpi,lisättynä koneen/nostoletkun kiinnitykseltä/irroitukselta, joka lohkon välillä tai koneen kotona täyttämämisen yhteydessä, niin ei kateeksi käy...

[Radon]

Tais olla E. Holma kun viimeksi mainosti, että pellolle ei saisi viedä yli kuuden tonnin akselipainolla varustettuja laitteita. Jotakin lautasmuokkaimia roikottivat raattoreiden perässä. Tiivistää syvempiä kerroksia ja siinä ei auta leveät / pari pyörät mitään. Puhutaan siis syvemmistä kerroksista...

Sekin on hieman eriasia jos ottä on traktorin takaakselilla se 6000kg eli 3000kg per puoli, eli paripyörillä tollasella reilun neliön alalla. 3m kylvökoneen alla levittäytyy se paino reilusti leveämmälle sekä yleensä kylvöjen aikoihin olosuhteet ihan toisenlaiset kun lautasmuokkaamisen aikoihin.