Loimaan Suorakylvökoe

[Radon]

Takapyöräkoneen logistiikkaa lisää vielä jyräämättä jättäminen,muuten olisi jyrättävä kaikki ja edelleen lisää "turhaa" työtä. Takapyöräkone ollut 11 vuotta eikä vielä ole harmittanut,päivääkään

Kyllä täälläpäin takapyöräkoneen jäljiltä jyräävät.. no ei kait muuten mutta kivien takia.

Suorakylvössä pääasiassa toimii, perinteisessä sitten taitaa kovilla mailla olla tarvittessa jyräys tarpeen ainakin jos niitä kiviä on.

[Reissumies]

Koottuja selityksia:

Tieteellinen laskema koneiden pyöräpainoista... Anteeks vaan, luulin pikaisesti vilkaistuani että sivupyörä Semeato mallina oli käytetty 320 tai 350 leveetä mallia joka painaa 1200 kiloa enemmän kuin GP tai Massikka. Siitä se painonvähennys idea tuli.

No sitten: Jos paripyörällisen traktorin tak-akselipaino tai takapyöräkylvinkoneen paino huitelee 6-7 tn kieppeillä, veikaan että tiivistävä vaikutus on lähellä toisiaan. Ja ei ne syvemmät maakerrokset kylvöaikaankaan kovin kuivia oo.

Tiiän että kaikille on tulle erillaiset kortit jaossa, mutta kyllähän muutama hehtaari 20 km:n päässä kuulostaa tehottomalta jopa takapyöräkoneella viljeltynä. Matkahan ei oo paha mutta muutaman hehtaarin takia ei ehkä maksa vaivaa. Kesantokin on olemassa ja nurmena sais varmaan jonkun viemään sadon tai jotain. Laskimensa kanssa kannattaa asiaa funtisia.

Ja se Semeaton sivupyöräkoneen hydraulinen kuljetustaitto tais jäädä epäselväksi. Konetta ei siis irroiteta traktorista taiton aikana lainkaan, eli vetolaite on sama maantiellä ja pellolla. Kuljetuspyörätkin on hydraulitoimiset. Arvatenkaan myöskään hydrauliletkua ja muuta tavaraa ei roplailla. Tää on tehty Ranskalaisia varten, koska takapyöräkoneen maantieominaisuudethan päättyy viimeistään 4 metrin työleveyteen jo käytännön syistä. Euroopassa kait jo 3 metriin. 5 tai vaikkapa 6 metrisiä takapyöräkoneita vähemmän näkyy edes täällä hämäläisillä suurtiloilla. ( no on se nyt ihme jos tonkin vielä joku kumoaa!)

Ja vielä...miksei vanhaan Massikkaan saa verrata nykyisiä koneita. Kaikki muutos ei oo kehitystä! Joskus on syytä katsoa taaksekin päin tai ainakin sivulle.

No kyllä tää sivupyöräkylvinkoneasia tuli selväksi mulle. Vetäydyn takariviin nuolemaan haavojani. Mutta millaisen suorakylvimen mä sitten hankin? Kyvettävää toista sataa, veturina 4 tn sataheppanen nelikko ja toinen puoli lohkoista melko epäsäännöllisiä. Tarkoitus on kylvää suoraan, ei siis Radip tyylistä ratkaisua. Viljoja ja rypsiä kasvatellaan ja suuri painoarvo annetaan kylvötarkkuudelle, vähäiselle tallaamiselle ja yksinkertaiselle käytettävyydelle. Tää viimeinen siksi että koneet on oltava miesten mukaan!

Oiskos tää hyvä? Ois takapyörät, mutta ne ei paljon kylvöstä tallaa...

[Agronautti]

Tuollaisella yhdistelmällä kylvöä voi opetella SImTractor pelissä

Muinoin kun oltiin Unkarissa "luokkaretkellä" niin nappasin kuvan tälläisestä kylvimestä syyskylvöillä:(kuva otettu digikameralla valokuvasta joten laatu kärsii )

[suorakylväjä]

Semeaton järeämpiin malleihin saa vakiona kannatuspyörät ja konetta vedetään toisesta sivupyörästä pitkittäin.

Kolme hehtaaria 10 kilometrin päässä voi olla yksi pelto, mutta tuskin koko peltoalaa. Tarkoittaisi 100 hehtaarin tilalla aika mielenkiintoisia kuvioita.

Semeaton, GP:n ja Massikan painot ovat hyvin lähellä toisiaan, omapaino 2 tonnin luokkaa ja hehtaarin siemenet ja lannoitteet tekee jotian 700 kiloa. Sivupyörillä on totta kai painoa, mutta pitää muistaa, että vain toinen kulkee kylvetyllä, takapyöräkoneessa kaikki.

Mutta mitä ihmettä me tämmöisen kanssa kinastelemaan, jokainen tekee kutes tykkää. Ja on sen koneen vanki, jonka on tullut hankkineeksi. Helpottaa oloa, kun pitää sitä parhaana. Sivupyöräkoneen etu on ainakin minulle siinä, että kulkee pienillä traktoreilla, isoja kun ei talossa ole. Itse konekin on edullinen.

Jossain vaiheessa voi tulla mielenkiintoisia viritelmiä, jos ja kun EU:n peräkärrymääräykset tulevat voimaan. Edellyttää jarruja yli 3,5 tonnia painavilta hinattavilta työkoneilta. Kaikki takapyöräkoneet ylittävät rajan. Suomi on yrittänyt saada poikkeusta, mutta läpimenon kanssa on niin ja näin.

[Hemmo Raunio]

Kai se pysähtyy, kun laskee vantaat tiehen?

Onko olemassa sivupyöräkoneita telipyörillä, voisi kaventaa leveyttäkin jonkin verran.

[Reissumies]

Tässä tää Semeaton malli joka taittuu poikittain hytistä katsellen. Aattelin että vaatii kuvan ennen kuin otatta tarinaa vakavasti...

Joo ja näin muuten sivupyöräkoneen teliversion lokakuussa Idahossa. Samat pyörät kääntyvät vieläpä poikittain ja konetta vedellään sitten pitkittäin maantiellä. Saattais olla kuva jossakin...kahtotaan myöhemmin

[Reissumies]

Löytyihän se kuva...

Tässä "telisivupyöräkone". Pyörät kääntyvät pitkittäin toimien samalla kuljetuspyörinä. Vannasrakenne on muuten toteutettu yhdellä kiekolla joka ei auraa lainkaan. Kiekon toiselle puolella sijoitetaan lannoite ja toiselle siemen pienten siipien avulla. Tämä Cross Slot merkkinen härveli tulee Uudesta Seelannista ja on bongattu Usan ainohan "piirimyyjän" pellolla Idahossa. Huhun mukaan sikakallis ja ainakin tosi kalliin oloisesti tehty kone. Vannasrakenne toimii kuulemma erinomaisesti monissa oloissa ja sietää korkeaa kylvönopeutta.

Kuten muuten huomaatte näistä mun kuvissa olevista lannoitesäilioistä ei me Suomalaiset olla ainoita jotka kylvön yhteydessä lannoittaa.

[Jussi T.]

Silti en näe järkeä siinä, että kylvökoneella hoidetaan siemen kuljettaminen. Kyse on logistiikasta. Olen ollut havaitsevinani, että markkinoilla on kylvökonetta parempia kuljetusvärkkejä.

Sulla pellot lähellä ja suuria,sekä kaveri hoitamassa logistiikkaa? Kun pellot osittain hajallaan,pieniä sekä yksin touhuaa,kummasti arvostaa sitä että voi käydä 10km:n päässä kylvämässä koneellisella jonkun parin hehtaarin läntin,samoin syyskylvöt vajaan 20km:n säteellä kotoa kun 3m:n koneeseen menee 4ha:n tavarat. Mun mielestä logistiikkaa tämäkin. Konetta ei ole pakko laittaa täyteen mikäli olosuhteet ei sitä salli. Takapyöräkoneen logistiikkaa lisää vielä jyräämättä jättäminen,muuten olisi jyrättävä kaikki ja edelleen lisää "turhaa" työtä. Takapyöräkone ollut 11 vuotta eikä vielä ole harmittanut,päivääkään

Menee jo tosissaan asian vierestä, mutta:

Kylvökonetta ei kannata hankkia, jos ei käytettävissä ole kahta työntekijää. Ostopalvelu tai mieluummin yhteistyö on silloin melkein ainoa järkevä muoto, sillä oma kone ja rutkasti vantaantuuletusta pitkin tietä kevään aikana antaa aivan liikaa tasoitusta kilpaveljille ja siskoille. Logistiikassa tulisi huomioida myös aikatekijä, siemen ja lannoite on mahdollista kuljettaa joillekin lohkoille etukäteen. Keväällä kylvettiin sillä 2.5m sivupyörävirityksellä kahdessa 16h päivässä 47 ha. Pisimmät tiematkat n. 10 km ja suurin osa asiakkaiden peltoja. Täyttö etukäteen pellon reunoihin tuoduista suursäkeistä ja vielä niin, että riuhtaisin koneen pois perästä ja nostin ek:lla säkit kyytiin........aivan typerää touhua eikö vaan.....

Suorakylvimen ostaisin sivupyörillä ainakin näille maalajeille. Jyräystä ei näy takapyörästö korvaavan, mutta sitä ei voi valita poiskaan. Säiliökokokaan ei saa olla suurensuuri, houkutus lasauttaa kone tiineeksi joka kerta on liian suuri eikä tiivistymistä voi välttää.....

[Carnivor]

Huhun mukaan sikakallis ja ainakin tosi kalliin oloisesti tehty kone. Vannasrakenne toimii kuulemma erinomaisesti monissa oloissa ja sietää korkeaa kylvönopeutta.

Kuten muuten huomaatte näistä mun kuvissa olevista lannoitesäilioistä ei me Suomalaiset olla ainoita jotka kylvön yhteydessä lannoittaa.

Firman kotisivuiltakin saa sen kuvan että tavoittaana on ollut tehdä mahdollisimman hyvä ja sillä perjaatteella ei tule halpa.
http://www.cross-slot.com/page.php?2

Suorakylväjien keskuudessa kylvölannoitus on aika yleistä maailmallakin, koska pyritään minimoimaan ajokertojen määrä pellolla sekä lannoitteen sijoittamisesta aiheutuva muokkaus. Mutta muokkaamalla viljelevät käyttävät yleensä jenkkilässäkin vain starttilannoitusta kylvön yhteydessä.

[Reissumies]

Huhun mukaan sikakallis ja ainakin tosi kalliin oloisesti tehty kone. Vannasrakenne toimii kuulemma erinomaisesti monissa oloissa ja sietää korkeaa kylvönopeutta.

Kuten muuten huomaatte näistä mun kuvissa olevista lannoitesäilioistä ei me Suomalaiset olla ainoita jotka kylvön yhteydessä lannoittaa.

Firman kotisivuiltakin saa sen kuvan että tavoittaana on ollut tehdä mahdollisimman hyvä ja sillä perjaatteella ei tule halpa.
http://www.cross-slot.com/page.php?2

Suorakylväjien keskuudessa kylvölannoitus on aika yleistä maailmallakin, koska pyritään minimoimaan ajokertojen määrä pellolla sekä lannoitteen sijoittamisesta aiheutuva muokkaus. Mutta muokkaamalla viljelevät käyttävät yleensä jenkkilässäkin vain starttilannoitusta kylvön yhteydessä.

Nestemäsen ammoniakin käyttö suuressa määrin niin että se joutuu kosketuksiin siemenen kanssa ei kai oo aivan harmitonta? Lisäksi pitivät tärkeänä (suorakylvössäkin) lannoitteen sijoittamista syvälle -- 15 cm. Edesauttaa kuulemma juuriston hakeutumista syvemmälle ja näin kosteus tulee tarkemmin käytettyä. Tosiaan starttilannoitus on suosittua kuivana tai nesteenä ja jopa kuulemma erittäin tarpeellista kosteissa ja kylmissä oloissa.

Kaikki variaatiot suorakylvön lannoituksesta oon kuullut hyvin perusteltuina. Toiset puhuu pintalevityksen puolesta ja toiset syväsijoituksesta... Ei taida olla vielä tää maatalous ihan valmiiksi keksitty.

[Jari]

Kylvökonetta ei kannata hankkia, jos ei käytettävissä ole kahta työntekijää. Ostopalvelu tai mieluummin yhteistyö on silloin melkein ainoa järkevä muoto, sillä oma kone ja rutkasti vantaantuuletusta pitkin tietä kevään aikana antaa aivan liikaa tasoitusta kilpaveljille ja siskoille. Logistiikassa tulisi huomioida myös aikatekijä, siemen ja lannoite on mahdollista kuljettaa joillekin lohkoille etukäteen

Niin,viime keväänä mulla oli lomittaja ja setäkin apuna,pakko olla joku kaveri kun 70% pelloista useamman kilometrin päässä. Vantaita tuuletetaan mennessä ja pois tullessa mikäli kylvettävää enemmän kuin yksi koneellinen,kaveri voi tuoda kuitenkin koneellisen satsin oikeaan aikaan ettei tartte kuin kone käydä täyttämässä ja sitten takaisin kotiin. Tosin tuollaisia keikkoja ei omilla pelloilla,viljelyä pakko suunnitella logistiikan ehdoilla ts. samaa lajia ja lajiketta samalle suunnalle.

Apulannat vie rekka suoraan tehtaalta kauimmaisille pelloille,purkaa voi kuormaa muuallekin kuin kotipihalle... Tällä vain hankalaa onkia säkkejä matalasta ladosta. Tuossa isä tuomassa lisää apulantaa 18km:n päässä oleville vehnälohkoille,kummasti auttaa 12tonnin apulantalastin tuominen jo talvella!

Toinen kuvakulma josta selviää paljon,liian pieni nosturikärry aiheuttaa ylimääräistä liikennettä mutta niin vähän että lisäinvestoinneilla ei pohjaa. Ja isä jälleen täydessä iskussa,niin suorakylvössä aivan riittävästi kapasiteettia tälläkin kalustolla sekä riittävän vähällä edestakaisella ajamisella





Yksittäiset lohkot silti selvintä käydä kylvämässä kotoa käsin,suuret ja säädettävät säiliöt uskomatton suuri helpotus juuri tällaisissa tapauksissa. Kaikkea ei voi kesannoida ja kesannot on oikeasti kaukana...

[Hemmo Raunio]

Ei taida olla vielä tää maatalous ihan valmiiksi keksitty.

Siinä mielessä on nyt hyvä tilanne, että on käytössä eri menetelmiä perinteisestä kevytmuokkaukseen ja suorakylvöön asti. Seurataan miten toiset onnistuu ja voidaan ottaa oppia. On myös sellainen tervehenkinen kilpailu eri menetelmien välillä, jossa lopulta voittaa kaikki. Ennen oli vain yksi oikea tapa ja vieraita vaikutteita, joita nyt näkee vaikka netistä, ei suvaittu.

Telipyöräkonetta en taida lähteä Uudesta Seelannista hakemaan. Jos pulttaisi pari nostolaitetumetta päistään yhteen ja soveltaisi tuota Semeatossa olevaa vetopuomin kääntöä, niin saisi halvalla kevytmuokattuun kylvettyä. Kun kuivalantakin pitää saada kylvöksen sekaan.

[Twin]

Käytiin tänään kierroksella tutkimassa loimaan 2007 koetta. Kauraa oli kylvetty.
Bertini, GP, Krause ja Rapidi oli kylväneet syvän kylvön 4,5-7cm. Konskilde ja Junkkari keskisyvän noin 4cm. VM ja Tume oli kylväneet matalaan noin 1,5-3cm.
Jos nyt pitäisi aravata voittajaa, niin se olisi jokin syvän kylvön tehneistä. VM oli myös saanut "nätisti" kylvettyä ja saattaa olla vahvoilla. Tume ja Konskilde oli kuljettanut olkea mukanaan jonkin verran ja se voi verottaa niiden tulosta. Junkkarilla oli ehkä hieman parempi kuin Tumella ja Konskildella kylvöjälki.
Semeato ei ollut kylvänyt vielä lainkaan.
Olkea oli melkoisesti ja se olisi varmasti haitannut Rapidin kylvöä, jos siinä ei olisi ollut esimuokkainta edessä kuten samat vantaat omaavassa Konskildessa ei ollut.
Ja maa oli erittäin multavaa savimaata.

[kapteeni Flint]

Joko viljat on oraalla siellä Loimaalla? Voisinkin tänä vuonna lähteä katselemaan koetta kun saan omat viljani ensin maahan. Mikähän osoite pitää navigaattoriin syöttää?

[Radon]

Käytiin tänään kierroksella tutkimassa loimaan 2007 koetta. Kauraa oli kylvetty.
Bertini, GP, Krause ja Rapidi oli kylväneet syvän kylvön 4,5-7cm. Konskilde ja Junkkari keskisyvän noin 4cm. VM ja Tume oli kylväneet matalaan noin 1,5-3cm.
Jos nyt pitäisi aravata voittajaa, niin se olisi jokin syvän kylvön tehneistä. VM oli myös saanut "nätisti" kylvettyä ja saattaa olla vahvoilla. Tume ja Konskilde oli kuljettanut olkea mukanaan jonkin verran ja se voi verottaa niiden tulosta. Junkkarilla oli ehkä hieman parempi kuin Tumella ja Konskildella kylvöjälki.
Semeato ei ollut kylvänyt vielä lainkaan.
Olkea oli melkoisesti ja se olisi varmasti haitannut Rapidin kylvöä, jos siinä ei olisi ollut esimuokkainta edessä kuten samat vantaat omaavassa Konskildessa ei ollut.
Ja maa oli erittäin multavaa savimaata.

Mikähän on ideana tuollaisessa 7cm kylvösyvyydessä? kyllä täällä ainakin kosteutta vielä hyvin piisaa syvemmällä vaikka pinta onkin jo melkoista tuhkaa ja suorakylvössä luulisi vielä paremmin piisaavan, mutta pirun kauan kestää pinnalle tulo noin syvältä, kauralla tuo nyt tuskin niin pahasti merkkaa mutta vähän kuitenkin.