Vehnän valkuainen

dbrown

Kuka tietäisi konstit vehnän valkuaisen nostoon ? Tavanomainen 120 kg N/ha ei tunnu riittäneen parina vuonna, vaikka viime kesänä sateet jäi tosi vahiin ja sadot n. 3000 kg/ha. Valkuaiset 12-12,5 .
Auttaisiko pari vuotinen kunnon apilakesanto (typpiympeillä kuorrutettuna) ja sen jälkeen vehnä normaalein lannoituksin ?
Lietelantaa tai muutakaan eläinlantaa ei täällä ole saatavissa lähimainkaan !

Pellon multavuuden nosto vaikkapa mainitsemallasi tavalla. Eli viljelykiertoon nurmea jne.

Vehnän valkuiaset olleet viime vuosina mitatuissa näytteissä 14-16% välillä. Typpeä 90-110kg/ha. Eli lähinnä maalajista kiinni,satotaso ollut mitatuissa korkeampi kuin mainitsemasi.

Karjanlantaa saa omasta navetasta,sikalasta,jo nousee valkuaiset ja mukavasti. Tosin työtä lisää melkoisesti

kuokka

kasvukauden lannoitus on yksi konsti. eli salpietaria tai typpiliuosta kesällä kasvustoon.
kylvölannoitus sen verran pienemmällä N tasolla että varaa jää.

tsekkaa myös farmit:
http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasv ... /index.jsp

sekä aiempi keskustelu:
http://www.murtola.com/forum/viewtopic.php?t=2330

Kasvukauden aikainen lisälannoitus taitaa olla paras ja vaivattomin tapa valkuaisen nostoon. Itse vaihdoin viime vuonna typpiliuoksen käytön salpietariin ja tuntuisi toimivan ihan ok. Aikaisempi käsittely mahdollistanee myös pienen sadonlisäyksen typpiliuokseen nähden.

aurauskeppi

Siis salpietari rakeina?

Toinen asia:
Mulle on tarjottu biokompostia joka on tehty ruuantähteistä ja puutarhajätteistä, ei siis sisällä lääkeaineita eikä kaameita raskasmetallipitoisuuksia. Onkohan kellään kokemusta tuollaisen pellolle levittämisestä, onko siinä järkeä humuspitoisuuden nostattajana (järki riippuu eniten tietysti hinnasta joka ei ole vielä varmistunut)?

Jorma kirjoitti:Kasvukauden aikainen lisälannoitus taitaa olla paras ja vaivattomin tapa valkuaisen nostoon. Itse vaihdoin viime vuonna typpiliuoksen käytön salpietariin ja tuntuisi toimivan ihan ok. Aikaisempi käsittely mahdollistanee myös pienen sadonlisäyksen typpiliuokseen nähden.

Kasvukaudella ja silloinkin oikealla ajakohdalla. Tehokkain ajankohta on siinä vaiheessa, kun tähkä on tullut esille ja aina maitotuuleentumiseen asti.
Tuossa salpietarissa on myös se etu, että siinä on rikkiä, booria ja seleesiä. Ilman rikkiä ei typestäkään ole hyötyä.

Helmikuun 2007 Maatila Pellervossa oli artikkeli Myllyvehnän valkuainen hallintaan.

-Justus- kirjoitti:Siis salpietari rakeina?

Jep, rakeina.

Wilpo kirjoitti:Kasvukaudella ja silloinkin oikealla ajakohdalla. Tehokkain ajankohta on siinä vaiheessa, kun tähkä on tullut esille ja aina maitotuuleentumiseen asti.

Ajoitus on salpietarin kanssa paljon vaikeampaa kuin typpiliuoksella, joka tehoa heti. Itse levitin salpietarit 20.6.(kylvöpäivä 10.5.) ja tuntui viime vuonna toimivan hyvin. Joka tapauksessa salpietarin levitys on vaivatonta, eikä ole kovin pahasti säiden armoilla. Oma ajatus olisi saada aineet peltoon niin, että ne ehtisivät vaikuttaa myös kasvuun eikä pelkästään valkuaisen määrään jyvissä.

Jos on paljon kylvettävää on sekin etu jaetussa lannotuksessa että kylvöaikaan ei tarvi puljata niin paljoo lannoitteitten kanssa. Ja oikeen kuivana kesänä voi lisätypen jättää ajamatta, jos satoennuste on aivan surkea.

kuokka

Jorma kirjoitti: Ajoitus on salpietarin kanssa paljon vaikeampaa kuin typpiliuoksella, joka tehoa heti.

perinteisesti juhannus aattona vähän ennen sadetta salpietaria vehnälle

typpiliuos tarvittaessa heinäkuussa

Agronautti

Mä käytän jaettua lannoitusta kaikilla viljoilla tästä hajakylvösysteemistä johtuen..

Turha sitä on kaikkia lannoitteita laittaa kylvön yhteydessä, jos vaikka tulee kovia sateita jotka huuhtoo pois/ liian syvälle..
Vehnällä valkuaiset olleet 15-18% ja satoa lähtenyt 5000-6000kg/ha. Lajikkeina on ollut Tjalve, Kruunu ja Anniina

-Justus- kirjoitti: Mulle on tarjottu biokompostia joka on tehty ruuantähteistä ja puutarhajätteistä, ei siis sisällä lääkeaineita eikä kaameita raskasmetallipitoisuuksia. Onkohan kellään kokemusta tuollaisen pellolle levittämisestä, onko siinä järkeä humuspitoisuuden nostattajana (järki riippuu eniten tietysti hinnasta joka ei ole vielä varmistunut)?

Kokemusta ei ole, mutta itse kyllä kokeilisin mikäli hinta on kohtuullinen.

Itse kysyisin ensimäiseksi, että onko levittäminen laillista.

Viimekesänä lannoitusta N120 kg/ha ja satoa 3000 kg/ha, jossa valkuaista 12% kertoo todennäköisesti kuivuudesta, enkä usko että pintaan tehdystä lisälannoituksesta olisi tässä tapauksessa ollut hyötyä. Ehkä sadetuksen kanssa.

Agronautti

Carnivor kirjoitti:Itse kysyisin ensimäiseksi, että onko levittäminen laillista.

Viimekesänä lannoitusta N120 kg/ha ja satoa 3000 kg/ha, jossa valkuaista 12% kertoo todennäköisesti kuivuudesta, enkä usko että pintaan tehdystä lisälannoituksesta olisi tässä tapauksessa ollut hyötyä. Ehkä sadetuksen kanssa.

Tuohan on tilakohtaista ja alueellista.. Ei varmaankaan toimi etelän kuivimmilla savialueilla.. Täällä kukkamulta-Suomessa on toisin..

Tuohon kovempaan lannoitukseen (4000+ sadolle) tulee ehto että (lainaus KM:n kalenterin lannoitussivut):
"lannoitusmäärän perusteena olevan sadon on oltava sellainen, että se on saatu lohkolta jonain 5 aiemmasta satovuodesta"

jatkossahan suurin lannoituksen satotaso on rajattu 5500kg/ha..

Niin siis epäilin ruo'antähdekompostin levittämisen laillisuutta. Vedenpuhdistamolietettähän ei saa levittää kuin energiakasvipellolle, koskeeko sama ruo'antähdekompostia vai saako sitä levittää?

Agronautti

Carnivor kirjoitti:Niin siis epäilin ruo'antähdekompostin levittämisen laillisuutta. Vedenpuhdistamolietettähän ei saa levittää kuin energiakasvipellolle, koskeeko sama ruo'antähdekompostia vai saako sitä levittää?

Luulin että tarkoitit kevätviljojen pintalannoitusta...