Oon tuos kattellu netistä erilaasia kylyvinkoneita ja samalla äkeitä, yks huomio on että vain Suomessa ja ruotsissaväsätään erilaisia pyöräsysteemejä.Suomessa paripyörät ja ehkä vielä pyöränvälijyrä runttaa maan tiiviiksi ja sitte apulanta vantaat repii sen auki ja siemen vantaat periaatteessa kylvää siihen väliin ja taas takapyöräjyräys.Saksalaisissa koneissa paripyörien jäljet päinvastoin kuohkeutetaan ,sitten joku muokkain ,tiivistys pakkerilla ja kylvö siihen.Jotenkin tuntuis että tuo Saksalainen malli olis parempi,varsinkin tälläisinä keväinä kun pitää joskus kylvää liiankin kosteaan maahan.Apulannan levitys on se suurin kysymysmerkki,vaikka keskipakolevittimellä kyllä levittää aika ison alan päivässä.Jos vastaavasti siemensäiliö on isompi eli harvemmin täyttöjä niin kokonaiskylvöaika ei juuri muutu.Onko yleensäkään näillä nykylannoitteilla kovinkaan suurta hyötyä lannoitteen sijoittamisesta?
Tuos on muutama jota kattelin,varmaan on vielä monta muutakin
http://www.koeckerling.de/english/koeckerling.html
http://www.simba.co.uk
http://www.sulky-burel.com
http://www.moore-unidrill.com
http://www.lemken.de/frmset_en.php?lang=en
http://web.horsch.com/english/e-index.php
http://www.rabewerk.de
http://www.rauch.de
http://www.amazone.de
Kylvökoneet ja äkeet
Valvoja: Farmari-ryhmä
Juu
Se miksi Sakut ym. maailmalla ei suosi Lannoitusta kylvön yhteydessä....
Lienee se että levittävät jo syksyllä talvella PK kun paremmin aikaa,,,, Typpi sitten myöhemmin kun sille on tarvis....
Pyörien käytöstä muokkaimissa on ajatus että pyörä aina tiivistää kun taas muokkain traktorin ja jonkin takavarusteen,,,, Pakkeri, varpajyrä jne. päälle painotettuna, pitää muokatun kuohkeana..... Siksi pyöriä pyrkivät välttämään....
Lemkenin kylvimissä on idea että esim. Esimuokkain.... sitten kylvörivejä tiivistävä pakkeri..... sitten kylvö esim. kaksoiskiekko vantaalla.....
Toisi parhaan tuloksen ja on nopea hehtaari saavutus per tunti......
Lannoitus juttuja tulossa ehkä jatkossa ainakin startti lannoituksen hoitamiseen....th
Se miksi Sakut ym. maailmalla ei suosi Lannoitusta kylvön yhteydessä....
Lienee se että levittävät jo syksyllä talvella PK kun paremmin aikaa,,,, Typpi sitten myöhemmin kun sille on tarvis....
Pyörien käytöstä muokkaimissa on ajatus että pyörä aina tiivistää kun taas muokkain traktorin ja jonkin takavarusteen,,,, Pakkeri, varpajyrä jne. päälle painotettuna, pitää muokatun kuohkeana..... Siksi pyöriä pyrkivät välttämään....
Lemkenin kylvimissä on idea että esim. Esimuokkain.... sitten kylvörivejä tiivistävä pakkeri..... sitten kylvö esim. kaksoiskiekko vantaalla.....
Toisi parhaan tuloksen ja on nopea hehtaari saavutus per tunti......
Lannoitus juttuja tulossa ehkä jatkossa ainakin startti lannoituksen hoitamiseen....th
Aikanaan Jukossa oli varpajyrä lannoite-ja kylvövantaiden välissä ja ainakin mun mielestä systeemi oli hyvä. Pyöränvälijyrä systeemiäkin tuli kokeiltua, mutta nykyinen pakkeri-esimuokkain-kylvökone tuntuu toimivan paremmin. Itse pidän enemmän ajatuksesta, että kylvöalusta on tasainen saati, että jyvät jyrätään maahan takapyöräkoneella.
Huvikseni olen lannoittanut pintaan n. 2ha:n koe alan viljalle samalla, kun lannoitan vihannesmaita. Mitään silmämääräistä tarkempaa arviota sadosta ei ole, mutta hyvin tuntuu kasvavan noinkin, tänä vuonna viides vuosi menossa.
Huvikseni olen lannoittanut pintaan n. 2ha:n koe alan viljalle samalla, kun lannoitan vihannesmaita. Mitään silmämääräistä tarkempaa arviota sadosta ei ole, mutta hyvin tuntuu kasvavan noinkin, tänä vuonna viides vuosi menossa.
Suomalaisissa tutkimustuloksissa on havaittu sijoituslannoituksella olevan hyötyä. Varsinkin fosfori liikkuu maassa tosi hitaasti ja pintaan levitettynä kasvit saavat sen käyttöönsä vasta seuraavana vuonna muokkauksen jälkeen. Hyötysuhde on paras sijoittamalla. Typpi liikkuu maassa paremmin, mutta pintaan levitettynä jonkin verran haihtuu ilmaan (suuruusluokkaa 10%). Eli hyötysuhde on jälleen paras sijoittamalla. Kaliumista ei kait saada merkittävää hyötyä sijoittamalla.
-
Wilpo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1670
- Liittynyt: 16 Joulu 2004, 20:09
- Paikkakunta: Marttila www.maatalousfoorum.fi
- Viesti:
Meillä oli Jukossa varpajyrä lannoite- ja kylvövantaiden välissä, mutta otettiin pois muutama vuos sitten. Äkeessä viimeisenä on hara jonka tarkoitushan on laittaa maanmuruset oikeaan järjestykseen. Kokkareet pinnalle ja hienontunutmaa-aines kylvösyvyyteen. Kylvökoneen varpajyrä taas sekoittaisi ja näin äkeen hara olisi turha vetää perässä.Jorma kirjoitti:Aikanaan Jukossa oli varpajyrä lannoite-ja kylvövantaiden välissä ja ainakin mun mielestä systeemi oli hyvä.
Juu, tuo oli tehtaankin selitys siihen miksi välivarpajyrä jätettiin pois Jukosta. Kuivalla savella asia onkin noin.Wilpo kirjoitti:Meillä oli Jukossa varpajyrä lannoite- ja kylvövantaiden välissä, mutta otettiin pois muutama vuos sitten. Äkeessä viimeisenä on hara jonka tarkoitushan on laittaa maanmuruset oikeaan järjestykseen. Kokkareet pinnalle ja hienontunutmaa-aines kylvösyvyyteen. Kylvökoneen varpajyrä taas sekoittaisi ja näin äkeen hara olisi turha vetää perässä.Jorma kirjoitti:Aikanaan Jukossa oli varpajyrä lannoite-ja kylvövantaiden välissä ja ainakin mun mielestä systeemi oli hyvä.
Sitä pitäisi varmaan kokeilla...
Aika yleinen systeemi euroopassa, veto pikki lähes tukkeutumaton.
Joskus voipi olla tarpeen Smaragd tai Rubin muokkaus ennen jyvitystä.
Tästä yhdistelmästä tulee hieman samanlainen kuin Rapid.
Tosin lisänä vielä kylvörivejä tiivistä trapetsi pakkeri, siis ennen vantaan tuloa....
Täälläpäin muuten kylvöt aikas kirjavia liekö jo kuivuus vaivana.....
Ja yleistää voisi mitä kalliimmat lelut ollut pellolla sen huonommat kasvustot, syy voi toki olla tuo kuivuus....th
Aika yleinen systeemi euroopassa, veto pikki lähes tukkeutumaton.
Joskus voipi olla tarpeen Smaragd tai Rubin muokkaus ennen jyvitystä.
Tästä yhdistelmästä tulee hieman samanlainen kuin Rapid.
Tosin lisänä vielä kylvörivejä tiivistä trapetsi pakkeri, siis ennen vantaan tuloa....
Täälläpäin muuten kylvöt aikas kirjavia liekö jo kuivuus vaivana.....
Ja yleistää voisi mitä kalliimmat lelut ollut pellolla sen huonommat kasvustot, syy voi toki olla tuo kuivuus....th
Mistä ihmeestä voi johtua ??Nää on niitä 70 luvun oppeja jolloin pienellä satoerolla oli jotain merkitystä, kun Rukiista sai 3 mk 20penniä kilolta....Carnivor kirjoitti:Suomalaisissa tutkimustuloksissa on havaittu sijoituslannoituksella olevan hyötyä. Varsinkin fosfori liikkuu maassa tosi hitaasti ja pintaan levitettynä kasvit saavat sen käyttöönsä vasta seuraavana vuonna muokkauksen jälkeen. Hyötysuhde on paras sijoittamalla. Typpi liikkuu maassa paremmin, mutta pintaan levitettynä jonkin verran haihtuu ilmaan (suuruusluokkaa 10%). Eli hyötysuhde on jälleen paras sijoittamalla. Kaliumista ei kait saada merkittävää hyötyä sijoittamalla.
Nyt jos on huipputuote 80e / tn on kai miltei sama vaikka pintalevittimellä lannoittaa....th
Meilläpäin on kyllä kääntäen...kovimmilla viljelijöillä on parhaat koneet ja samaten kasvustot.lemkenperfekt kirjoitti:Täälläpäin muuten kylvöt aikas kirjavia liekö jo kuivuus vaivana.....
Ja yleistää voisi mitä kalliimmat lelut ollut pellolla sen huonommat kasvustot, syy voi toki olla tuo kuivuus....th
Pari esimerkkiä:
Multiva+Tume takap kone+Väderstad jyrä
Rapid+Vädestad äes/Carrier...
Huonoimpia tuloksia
4m pyörä-äes+Simulta
Syysmuokkauksen tasaisuudella on noissa hyvissä suorituksissa oleellinen merkitys.
Omat ei mukana arvostelussa.
km
Sijoituslannoituksen edut tunnustetaan muuallakin kuin Suomessa. Tuossa pohjois-amerikkalaista suorakylvöopasta: http://www.mandakzerotill.org/book17/smallgrain.html
Lannoitteen hinnan noustessa lannoitteesta olisi hyvä saada irti mahdollisimman korkea hyötysuhde.
Lannoitteen hinnan noustessa lannoitteesta olisi hyvä saada irti mahdollisimman korkea hyötysuhde.